Helsingin Sanomat: Paperittomille avataan salainen palvelukeskus Helsingin kantakaupunkiin – ilman laillista oleskeluoikeutta olevien ihmisten määrä kasvaa rajusti Helsingissä 5.10.2017
SUURET ikkunat siivilöivät auringonvaloa lehtipuiden latvusten läpi. Autojen hurina ja kaupungin elämä kantautuvat sisälle avaraan tilaan, joka on sisustettu värikkäillä pöytäryhmillä ja rottinkituoleilla.
Näkymä voisi olla mistä tahansa kahvilasta tai avoimesta kohtaamispaikasta, mutta erikoiseksi sen tekee, ettei osoitetta kerrota julkisesti. Paperittomille ihmisille avattu päiväkeskus sijaitsee jossain Helsingin kantakaupungin alueella eikä sen paikkaa paljasteta tässäkään jutussa.
Miksi näin, diakonian päällikkö Kirsi Rantala Helsingin seurakuntayhtymästä?
”Meidän ajatuksemme on tulevien asiakkaiden fyysinen turvallisuus. Ihmisiä ei piiloteta, mutta heillä on oikeus käydä päiväkeskuksessa turvallisesti”, Rantala perustelee.
SEURAKUNTAYHTYMÄ, Suomen Punainen Risti (SPR) ja Sininauhasäätiö ovat yhteisvoimin päättäneet vastata tarpeeseen, jota on osattu ennakoida aina viime keväästä lähtien. Päiväkeskukseen odotetaan alkuvaiheessa useita kymmeniä kävijöitä päivittäin.
Keskus on avoin kaikille, mutta oletus on, että useimmat ovat taustaltaan turvapaikanhakijoita. Monien vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden prosessi on siinä vaiheessa, että he ovat juuri nyt saamassa ratkaisevan kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukselleen.
Silloin he joutuvat ulos vastaanottokeskuksesta ja pois tukipalveluiden piiristä. Jos he eivät poistu vapaaehtoisesti maasta, heistä tulee paperittomia – ihmisiä, joilla ei ole laillista oleskeluoikeutta Suomessa.
PÄIVÄKESKUSTA pyörittävät 2–3 vakituista työntekijää sekä vapaaehtoiset, joita on perehdytetty kohtaamaan hankalassa tilanteessa olevia ihmisiä. SPR:n monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä Eva Kuhlefelt sanoo, että pahinta on ihmisten tietämättömyys.
”He eivät tiedä, missä kohtaa prosessia he ovat. Heillä ei välttämättä ole ollut toimivaa kontaktia asianajajaansa. He eivät tiedä, mikä on Migri [Maahanmuuttovirasto] tai hallinto-oikeus.”
Kun turvapaikanhakija saa kielteisen päätöksen hallinto-oikeudesta, hänen vastaanottopalvelunsa päättyvät. Monissa vastaanottokeskuksissa kielteinen valituspäätös tarkoittaa, että turvapaikanhakijoille osoitetaan ovea.
Kuhlefeltin mukaan SPR:n ylläpitämissä keskuksissa pitää jokaiselle ihmiselle olla jatkosuunnitelma vastaanottopalveluiden päättyessä.
PAPERITTOMAT ovat monien selvitysten perustella hyvin haavoittuvassa asemassa, alttiita hyväksikäytölle ja huonolle kohtelulle. Pitkä turvapaikanhakuprosessi on erittäin stressaava, joten päiväkeskuksen vapaaehtoiset ovat varautuneet kohtaamaan monenlaisia tilanteita ja ihmisiä.
”Akuutti kohtaaminen voi olla hyvin raskasta”, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän projektityöntekijä Nora Repo.
Monikulttuurisessa päiväkeskuksessa käännösapuna on SPR:n arabiantaitoinen tulkkiohjaaja ja kerran viikossa Sininauhasäätiön darinkielinen työntekijä.
Mitä päiväkeskuksessa sitten voi tehdä? Henkilökunta ja vapaaehtoiset ohjaavat paperittomia eteenpäin hätämajoitukseen sekä antavat tukea ja neuvontaa tarpeen mukaan esimerkiksi toimeentulohakemuksen täyttämisessä tai lääkäriin hakeutumisessa.
Tarjolla on kahvia ja teetä, mahdollisuus pestä vaatteita sekä osallistua erilaisiin luoviin työpajoihin ja kulttuuritapahtumiin. Ennen kaikkea kävijöillä on mahdollisuus oleskella lämpimässä tilassa ja tavata muita samassa asemassa olevia ihmisiä.
Päiväkeskus on auki tiistaista perjantaihin kello 12–16.
KOSKA paperittomat ovat lähtökohtaisesti maassa ilman laillista oleskelulupaa, päiväkeskuksen luulisi kiinnostavan myös poliisia. Päiväkeskuksen perustaminen on sen perustajien mukaan ollut itsenäinen ratkaisu.
”Mutta kyllä poliisi tietää päiväkeskuksen perustamisesta”, sanoo johtava diakoniatyöntekijä Marita Nummelin Helsingin seurakuntayhtymästä.
Nummelinin mukaan mitään erityistä vuorovaikutusta ei ole ollut poliisin kanssa.
”Me kunnioitamme heidän työtään, ja he kunnioittavat meidän työtämme”, Nummelin sanoo.