Iltalehti: Pääkirjoitus: Pääministeri voisi kritisoida omaa hallitustaan ratkaisuista, jotka lietsovat pakolaisuutta

Iltalehti: Pääkirjoitus: Pääministeri voisi kritisoida omaa hallitustaan ratkaisuista, jotka lietsovat pakolaisuutta 3.9.2018
Ilta-Sanomat: Pääkirjoitus: Pääministeri Sipilän pakolaislinjaus avasi pelin –maahanmuutosta tulossa iso teema myös Suomen eduskuntavaaleihin
Iltalehti: IL selvitti: Pääministeri Sipilän maahanmuuttolausunto saa osin tukea tilastoista
Kansan Uutiset: Sipilän maahanmuuttopuheet kärjistävät vastakkainasettelua

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) totesi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että maahanmuutto on monimutkainen ongelma, johon ei ole yksinkertaisia ratkaisuja kuten rajojen sulkeminen. Olisi puututtava juurisyihin, jotka saavat ihmiset lähtemään liikkeelle.

Hädänalaisimpia ihmisiä auttavan pakolaiskiintiön Sipilä nostaisi nykyisestä 750 ihmisestä 1500-2000:een ja Suomen kehitysapumäärärahan asteittain kohti tavoitetta eli 0,7 prosenttiin BKT:sta.

Näkemys on järkevä. Sitä suuremmalla syyllä pääministeri voisi kritisoida omaa hallitustaan yksinkertaisista ratkaisuista, jotka osaltaan lietsovat pakolaisuutta.

Juurisyihin puuttumisen sijaan Suomessa on viime vuodet leikattu etenkin kansalaisjärjestöjen kehitysapumäärärahoja niin kovalla kädellä, ettei budjettiriihen pienillä korjauksilla paikata seinään lopetettujen hankkeiden tuhoa. Häviäjiä ovat olleet Afrikan köyhimmät maat, vaikka niissä avun tarve ja vaikuttavuus olisi suurin.

OECD:n kehitysapukomitean puheenjohtaja Charlotte Petri Gornizka arvioi viime vuonna Suomen nuivan linjan olevan uhan paitsi pitkäjänteiselle kehitysyhteistyölle myös Suomen maineelle. OECD:n viisivuotisraportin valossa Suomea kehotettiin sitoutumaan tiukemmin YK:n kestävään kehitykseen.

Sama yksinkertaistamisen ongelma liittyy pääministerin argumentointiketjuun siitä, mitkä juurisyyt ovat johtaneet lisääntyneeseen maahanmuuttoon ja epäjärjestykseen Euroopassa. Chemnitzin mielenosoitukset eivät ole poikkeusilmiö, ja nationalismi ja muukalaisviha vahvistavat otettaan vaaleihin valmistuvassa Ruotsissa.

Sipilä katsoi, että suurin osa Eurooppaan 2015-2016 tulleista pakolaisista olisi lähtenyt liikkeelle taloudellisten syiden takia, ”ei sen takia että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa.”

Korkean tason mielipide on ongelmallinen, sillä Suomessa se on omiaan vahvistamaan stereotyyppistä kuvaa tunkeutujista, jotka pyrkivät osingoille kotimaisesta hyvinvointikakusta.

Kärsimykseen ja vainoon ei voi olla täsmämittaria. Pakolaisuuteen johtavien syiden kirjo on yhtä moninainen kuin ihmisten.

Oman edun tavoittelijoista huolestuneiden olisi hyvä lukea Economist -lehden (25.8.) laaja ja inhorealistinenkin artikkeli länttä ihannoivien maahanmuuttajien hukatusta lisäarvosta. Menestyksen nälkä tuo pysähtyneeseen talouteen tarpeellista dynamiikkaa.

______________________________

Ilta-Sanomat: Pääkirjoitus: Pääministeri Sipilän pakolaislinjaus avasi pelin –maahanmuutosta tulossa iso teema myös Suomen eduskuntavaaleihin

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho linjasivat Suomen maahanmuuttopolitiikkaa lauantaina. Aihe tulee kuumentamaan Suomenkin vaaleja keväällä.

PÄÄMINISTERI Juha Sipilä (kesk) esiintyi Ylen Ykkösaamussa lauantaina (1.9.).

Sinänsä Sipilän ajattelu maahanmuutosta ei poikkea siitä, mitä EU-maissa on harrastettu muutaman vuoden takaisen pakolaisvyöryn jälkeen. EU:n yhtenäisyyttä koetelleen pakolaistulvan ei haluta toistuvan. Sipiläkin puhuu pakolaisongelman ja sen lieveilmiöiden hoitamisesta lähtöalueilla.

Pääministeri nostaisi Suomen pakolaiskiintiötä, mutta samalla tarkentaisi valintamenettelyä. Suomi voisi ottaa 1500–2000 pakolaista vuodessa, mutta se edellyttäisi, Sipilän mukaan, tehokasta rajavalvontaa ja yhteistyötä YK:n asiantuntijoiden kanssa tulijoiden lähtömaissa. Näin pääministerin mukaan voitaisiin estää hallitsematon maahanmuutto ja kohdistaa apu hädänalaisille. Nyt Suomen pakolaiskiintiö on 750.

SIPILÄ nostaisi myös kehitysapua. Suomen kehitysapu on jämähtänyt paikalleen, ja sen tehostakin ollaan montaa mieltä.

Sipilän linjaus on oikeansuuntainen: autetaan ihmisiä ensisijaisesti siellä, missä hätä on suurin. Sen sijaan pääministerin heitto turvapaikanhakijoiden taustoista oli outo. Hänen mielestään suurin osa tulee etsimään taloudellista hyvinvointia eikä pakoon sotaa. Jyrkähkö arvio herätti asiantuntijoissa ihmettelyä ja kysymyksen, mihin tieto perustuu.

Lauantaina illalla pääministerin esikunta tarkensi STT:lle, että arvio perustuu turvapaikanhakijoiden saamiin kielteisiin päätöksiin, joita on paljon. Joka tapauksessa kannanotto on aivan muuta kuin sitä pääministeriä, joka vielä 2015 tarjosi omaa taloaan pakolaisille.

Samaan aikaan kun Sipilä linjasi maahanmuuttoa televisiossa, perussuomalaisten puolueneuvosto kokoontui Lahdessa. Jussi Halla-ahon isännöimän puolueen pääviesti on odotettu. Vaikka sitä ei ole vielä kirjattu vaaliohjelmaan, puolue haluaisi kieltää humanitaarisen maahanmuuton kokonaan. Perussuomalaiset seuraavat silmä kovana Ruotsin vaaleja ja maahanmuuttovastaisen ruotsidemokraattien menestystä. Halla-ahon leirissä toivotaan, että ruotsidemokraattien ja Saksan Afd:n tapaan maahanmuuttovastaisuus siivittäisi perussuomalaiset vaalimenestykseen – ehkä jopa uuteen jytkyyn.

SAATTAA olla sattumaa, että Sipilä ja Halla-aho linjasivat maahanmuuttoa samaan aikaan. Tai sitten Sipilän aika vahvasti argumentoitu ulostulo Suomeen saapuneiden pakolaisten taustoista oli harkittu isku perussuomalaisten suuntaan ja viesti omille kannattajille: pakolaisvirtaan tartutaan eikä sitä katsella vierestä sormi suussa.

Maahanmuutosta on tulossa iso vaaliteema Suomen eduskuntavaaleihin. Sipilä avasi Pandoran lippaan. Muut puolueet seuraavat perässä. Aihe voi olla vaaleissa niin kiihottava, että sen jalkoihin jäävät natot ja sotet.

Ruotsissakin piti käydä viikon päästä Nato-vaalit.

Ei käydä.