Helsingin Sanomat, vieraskynä: Valtio on vastuussa turvapaikkamenettelystä 1.2.2019
VUODEN 2015 poikkeustilanteen seurauksena Suomessa on edelleen tuhansia turvapaikanhakijoita, jotka ovat kulkeneet läpi turvapaikkamenettelyn ilman tietoa siitä, mitä heiltä siinä odotetaan. Heitä ei ole kuultu, eikä hakemusten perusteita ole arvioitu asianmukaisesti. Myös virheiden korjaamista valitusvaiheessa vaikeutettiin syksyn 2016 lainmuutoksilla: esimerkiksi valitusaikoja lyhennettiin.
Suomea sitoo palautuskielto, jota oikeusvaltion on turvattava aina ja jokaisen ihmisen osalta. Tällä hetkellä on suurempi vaara kuin koskaan, että Suomi palauttaa ihmisiä maihin, joissa heitä uhkaa vaino, kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu.
Pakolaisneuvonnan käytännön työssä on viime vuosina tullut jatkuvasti esiin koko turvapaikkamenettelyn läpikäyneitä tapauksia, joissa hakijan perusteita ei ole selvitetty eikä kansainvälisen suojelun tarvetta ole arvioitu, tunnistettu tai tunnustettu lain ja pakolaisoikeuden edellyttämällä tavalla.
Näille ihmisille uusintahakemus on käytännössä ainoa keino saada perusteensa asianmukaisesti tutkittua. Heitä ei tule perusteettomasti leimata järjestelmän väärinkäyttäjiksi.
EDUSKUNTA käsittelee paraikaa uusintahakemuksia koskevia lainmuutosesityksiä, jotka pyritään saamaan voimaan nopeasti. Niistä syntyy vaikutelma, että virheet ja vakavat oikeusturvaongelmat halutaan lakaista pois näkyvistä.
Ehdotettujen tiukennusten jälkeen turvapaikanhakijoiden olisi entistä vaikeampi saada uusintahakemuksensa tutkittavaksi. Lisäksi poliisi voisi poistaa maasta jo ensimmäisen uusintahakemuksen tehneen hakijan ennen kuin hakija voi hakea täytäntöönpanokieltoa hallinto-oikeudesta. Myöhemmillä uusintahakemuksilla ei ole nytkään lykkäävää vaikutusta.
Esityksessä ei ole otettu huomioon lainmuutoksen vaikutuksia erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin hakijoihin. Juuri he ovat eniten kärsineet vuoden 2015 poikkeustilanteesta sekä sen perusteella tehdyistä tiukennuksista ja oikeusturvan heikennyksistä.
Oikeusturvaa rajoittava lainmuutos edellyttää huolellista valmistelua, perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden huomioimista, vaikutusten arviointia ja todellista muutostarvetta. Nämä ehdot eivät toteudu nyt eduskunnan käsiteltävinä olevissa esityksissä.
Uusintahakemuksia koskevia tiukennusehdotuksia perustellaan sillä, että turvapaikanhakijat saataisiin näin esittämään kaikki turvapaikkaperusteensa jo ensimmäisen hakemuksen yhteydessä. Tavoite on erittäin kannatettava, mutta siihen ei päästä esitetyillä lainmuutoksilla. Asiantunteva oikeudellinen neuvonta ja oikeusapu koko turvapaikkamenettelyn ajan tukisi tavoitetta parhaiten. Näitä ei ole tällä hetkellä edes lailla turvattu.
AIEMPIA hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisia tiukennuksia on perusteltu kustannussäästöillä ja sillä, että Suomesta halutaan tehdä vähemmän houkutteleva maa kansainvälistä suojelua hakeville ihmisille.
Nämä muutokset ovat käytännössä johtaneet prosessien pitkittymiseen ja kustannusten kasvuun erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja oikeuslaitoksessa. Muutosten kokonaisvaikutukset perus- ja ihmisoikeuksien kannalta tulisi arvioida viipymättä ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.
Vastuu perus- ja ihmisoikeuksien noudattamisesta on valtiolla. Valtion ja sen viranomaisten tulee kantaa vastuu myös poikkeustilanteen aikana tehdyistä virheistä, jotka yhdessä hakijoiden oikeusturvaa rajoittavien lainmuutosten kanssa ovat vaarantaneet kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien hakijoiden tunnistamisen.
Oikeusministeriön tilaamassa tuoreessa selvityksessä turvapaikanhakijoiden oikeusavussa on todettu monia puutteita, jotka vaarantavat hakijoiden oikeusturvaa. Maahanmuuttoviraston toimintaa koskeva selvitys on yhä kesken.
NYKYISESSÄ tilanteessa ei tule hyväksyä enää ainoatakaan kiireesti valmisteltua lainmuutosta, jolla perusteettomasti heikennetään turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja tehokkaita oikeussuojakeinoja.
Marjaana Laine ja Pia Lindfors
Laine on johtava lakimies ja Lindfors toiminnanjohtaja Pakolaisneuvonta ry:ssä.