Yle: Turvapaikanhakijat perehdytetään suomalaiseen tasa-arvoon ja seksuaalisuuteen pikakurssilla – "Ei näitä rakenneta puolessatoista tunnissa"

Yle: Turvapaikanhakijat perehdytetään suomalaiseen tasa-arvoon ja seksuaalisuuteen pikakurssilla – "Ei näitä rakenneta puolessatoista tunnissa" 13.2.2019

Kaikki 16-vuotta täyttäneet turvapaikanhakijat saavat perehdytyksen suomalaiseen yhteiskuntaan. Perehdytykset muodostuvat samoista tietopaketeista kaikissa vastaanottokeskuksissa.

Käytännössä perehdytys tarkoittaa omaehtoisesti tutustuttavia tietopaketteja ja luentoja. Niissä on oma pakettinsa suomalaiselle seksuaalikäyttäytymiselle ja tasa-arvolle.

– Kysymyshän on arvoista, toisen kunnioittamista, toisen henkilökohtaisesta koskemattomuudesta. Ei näitä asioita rakenneta ihmiselle puolentoista tunnin kurssilla, sanoo Jyväskylän Salmirannan vastaanottokeskuksen johtaja Henrik Mujunen.

– Joku luennoi, ja välissä on tulkki. Syntyy kysymyksiä. Niihin ei ehditä vastamaan, koska aikaa on rajallisesti. Kuulijat ovat tulleet kaaoksen keskeltä uuteen maahan, ja heidän elämänsä on kaaoksessa edelleen. Siitä voi päätellä, kuinka paljon menee päähän, sanoo kokemusasiantuntija Däman Said.

Turvapaikanhakijoiden osuus seksuaalirikoksista on selvästi suurempi kuin heidän osuutensa kaikista rikoksista. Viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla kaikissa rikoksissa epäillyistä oli turvapaikanhakijoita alle 0,4 prosenttia. Seksuaalirikoksissa turvapaikanhakijoiden osuus oli kymmenkertainen, neljä prosenttia.

Tilastotietoa on yritetty selittää muun muassa sillä, että turvapaikanhakijoita tulee erityisesti maista ja kulttuureista, jossa naisen asema on aivan toisenlainen kuin Suomessa.

Eivätkö turvapaikanhakijat siis tiedä, että raiskata ei saa?

– Varmasti tietävät, se on päivänselvää. Jos puhutaan esimerkiksi lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista, meidän asiakkaamme sanovat, että vastaavasta teosta joku kuolisi heidän kotimaassaan, sanoo Mujunen.

Iranilaissyntyinen Said on tuli Suomeen vuonna 1991. Hän ja hänen perheensä pakenivat Iranista vallankumouksen jälkeisessä kaaoksessa, ja päätyivät lopulta Muurameen.

Nykyään Said auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan. Käytännössä se tarkoittaa juttelemista – muun muassa tasa-arvosta ja seksistä.

– Se voi olla vaikka oluella käyntiä, tapahtua sählykerhon yhteydessä tai sattumalta törmätessä. Missä tahansa, sanoo Said.

Tietämättömyyden tai kehnon henkilökohtaisen tilanteensa taakse ei kukaan voi mennä piiloon, mutta suomalainen tasa-arvo ja naisen asema voivat olla toisenlaisesta kulttuurista tuleville outoja ja hankalasti ymmärrettäviä.

– Tullaan paikoista, joissa naisena oleminen ylipäätään on esineellistetympää. Mutta uskontokysymys se ei ole, enemmänkin kansantauti, toteaa Said.

Selitykseksi ei käykään se, ettei tiennyt.

– Suomeen tulevilla on velvollisuus omaksua tämän yhteiskunnan säännöt, ja esimerkiksi raiskausrikokset ovat lähtökohtaisesti tuomittavia kaikkialla, sanoo Mujunen.

Mutta mikä saa aikaan erityisesti joidenkin nuorten maahanmuuttajamiesten jopa seksuaalirikoksiin yltävän käytöksen? Däman Said on sitä mieltä, että taustalla on samanlaisia syitä, jotka vaikuttavat kenen tahansa rikollisen käytökseen. Sellaisia syitä kuin eriarvoisuuden kokemus ja syrjäytyminen.

– Ihmisellä saattaa olla kokemus, että häntä ei ole kuultu eikä häntä ole hyväksytty yhteiskuntaan. Siinä hän voi ajautua tunteeseen, että millään ei ole enää mitään väliä, Said sanoo.

Oleskeluluvan saaminen voi Saidin mukaan kääntyä myös itseään vastaan, ikään kuin syrjäytymisen kokemuksen pelikuvana.

– Juuri on pitänyt pelätä ja käyttäytyä priimahyvin, että hyväksytään. Sitten tulee se virallinen hyväksyntä, mittari heilahtaakin toiseen reunaan eivätkä reseptorit enää anna rajoittavaa signaalia.

Vastaanottokeskuksen johtaja Henrik Mujunen taas ei halua lähteä selittämään seksuaalirikoksia. Hän hakee ratkaisuja, ja hänen mukaansa sellainen olisi laaja yhteiskunnallinen keskustelu, jossa ovat mukana kaikki.

– Nämä ovat ilmiöitä, joita emme pääse karkuun emmekä voi peitellä. Ne pitää kohdata, hän sanoo.

Däman Said tuo esiin sen, että osa suomalaisista on pikaisesti valmiina kun jotain tapahtuu, mutta ei ennen sitä.

– Missä he ovat silloin, kun pitäisi pohtia mitä tämä tyyppi tarvitsee syrjäytymisensä estämiseen? Missä he ovat silloin, kun pitäisi tehdä töitä näiden ihmisten eteen?, hän kysyy.

Kotouttamisesta on Suomessa säädetty lailla (Finlex). Lain piiriin kuuluvat kaikki maahanmuuttajat, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Yksi poikkeuksista ovat turvapaikanhakijat, he siirtyvät lain piiriin vasta saatuaan oleskeluluvan. Turvapaikkahakemuksen käsittely kestää Maahanmuuttoviraston laskurin mukaan tällä hetkellä noin puoli vuotta.