HS: Pääkaupunkiseutu kasvaa pääosin maahanmuuton takia, kaupungit haluavat apua valtiolta – ”Tästä seuraa valtavia haasteita”

Helsingin Sanomat: Pääkaupunkiseutu kasvaa pääosin maahanmuuton takia, kaupungit haluavat apua valtiolta – ”Tästä seuraa valtavia haasteita” 27.2.2019

HELSINKI, Espoo ja Vantaa ovat viime vuosina kasvaneet yhteensä noin 12 000 asukkaalla joka vuosi. Määrä vastaa keskikokoista suomalaista kaupunkia.

Kasvusta suurin osa tulee maahanmuutosta. Esimerkiksi Helsingin 8 000 hengen väestönkasvusta toissa vuonna 5 000 koostui vieraskielisistä. Espoossa asukasluku kasvoi viime vuonna 5 000:lla hengellä, josta 4 000 oli vieraskielisiä.

”Vieraskielisten määrä kymmenkertaistuu Espoossa seuraavan 30 vuoden aikana. On selvää, että tästä seuraa valtavia haasteita”, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoo.

KUSTANNUKSET näkyvät varsinkin kaupunkien palveluissa varhaiskasvatuksesta kouluihin ja työttömyyden hoitoon. Mäkelän mukaan vieraskieliset näkyvät yliedustettuina myös kalliissa julkisissa palveluissa kuten työllisyyden hoidossa ja lastensuojelussa.

”Ensi syksynä koulunsa aloittavista espoolaisista joka neljäs on vieraskielinen”, Jukka Mäkelä sanoo.

Vantaan kouluissa puhutaan jo 122 eri äidinkieltä.

”Maahanmuuttajanuorten on keskimäärin vaikeampi löytää paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Heidän tukemiseen tarvitaan lisää rahaa”, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) sanoo.

SEURAAVAN hallituksen pitää ottaa tosissaan suurten kaupunkien erityisongelmat, kaikkien kolmen kaupungin johtajat vaativat HS:n haastatteluissa. Kasvu ja vieraskielisen väestön määrä pitäisi huomioida sekä tuloverojen tasauksessa että valtionosuuksissa.

”Valtakunnan politiikassa ei oikein ymmärretä tätä kokoluokkaa. Kasvavat kaupungit tarvitsevat ihan eri lailla uusia investointeja ja uusia työntekijöitä kuin muut alueet,” Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo.

HS kertoi aiemmin pääkaupunkiseutuunkin vaikuttavista ratahankkeista, joista Espoolla on yksi näkemys ja Helsingillä ja Vantaalla toinen.

Kaupunkien johtajat toivovat lisäksi valtiolta pääkaupunkiseudun tarpeiden huomioimista muun muassa opiskelupaikoissa. Suurissa kaupungeissa on erityisesti pulaa varhaiskasvatuksen, hoiva- ja hoitotyön sekä sosiaalialan työntekijöistä. ”Kyse on myös siitä miten paljon ja missä heitä koulutetaan”, Vapaavuori sanoo.

VANTAAN Viljanen muistuttaa, että kaupungistuminen keskittyy aiempaa selvemmin vain suurimpiin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle.

”Hallitusohjelmaan on viimein saatava kirjaukset metropolipolitiikasta”, Viljanen sanoo.

Espoon Jukka Mäkelä sanoo, että elämä Espoossa olisi paljon helpompaa, jos kaupunki ei kasvaisi niin nopeasti.

”Mutta kaupungistuminen on globaali ilmiö ja Suomen kasvun ja työllisyyden kannalta tarpeen. Siksi toivoisimme valtiolta hieman enemmän ymmärrystä kaupunkien kestävälle kasvulle.”

Valtion verotulojen tasauksen vuoksi Espoo antaa joka vuosi 200 miljoonaa euroa valtiolle, joka jakaa rahat muiden kuntien käyttötalousmenoihin.

”En halua asettaa isoja kaupunkeja ja pieniä kuntia vastakkain”, Mäkelä korostaa.

”Valtionosuusjärjestelmän pitäisi kuitenkin olla selkeä, avoin ja kannustaa kaikkia kuntia taloudellisesti ja ekologisesti kestävään toimintaan. Nykyinen järjestelmä ei sitä ole. Se on lisäksi niin hämärä, ettei kukaan osaa selittää, miksi tehdään niin kuin tehdään.”