Tiedonantaja: Maahanmuuttajien ja työväen yhteisten etujen puolesta

Tiedonantaja: Maahanmuuttajien ja työväen yhteisten etujen puolesta 2.11.2010

SKP:n Maahanmuuttopoliittinen seminaari Vantaalla 23. lokakuuta päätyi siihen, että maahanmuuttajien syyllistäminen peruspalveluiden ja talouden kriisistä palvelee vain porvareiden ja perussuomalaisten etuja. Keskittyminen maahanmuuttopolitiikkaan takaa sen, ettei eduskuntavaaleissa nouse keskustelua siitä, miten peruspalveluiden kriisi ratkaistaisiin.

Värirasismista kulttuurirasismiin

Erikoistutkija Vesa Puuronen alusti aiheesta Mistä suomalainen rasismi kumpuaa?

Puurosen mukaan rasismi on muuttanut muotoaan niin, että nykyään vain hyvin harvat enää perustelevat eri rotujen eroja yksilöiden ominaisuuksista käsin, eli esimerkiksi ihon värin perusteella. Tällä hetkellä on tapana arvostella ja verrata kulttuureja, joiden nähdään olevan lähes yhtä pysyviä ominaisuuksia kuin biologisten eroavaisuuksienkin.

– Nykyään perustellaan rasismia sillä, että jonkun ihmisen kulttuuri saa häent toimimaan kuten toimii: venäläiset ovat laiskoja, mustalaiset varkaita ja somalit sosiaalipummeja, Puuronen havainnollisti. Rasismi on siis hyvin vahvasti ihmisiä luokittelevaa ja heidän kykyjään ja erilaisuuttaan aliarvioivaa ajattelua.

Arkielämässä rasismi tulee esiin muun muassa siinä, miten eri alkuperää oleviin ihmisiin suhtaudutaan. Esimerkiksi venäläisten on vaikea työllistyä, vaikka heillä olisi miten hyvä koulutus tai suomenkielentaito tahansa.

– Usein asenteet ilmenevät vaikkapa torjuvina ja epäystävällisinä ilmeinä. Tämä kuulostaa ehkä vähäpätöiseltä, mutta kun siihen törmää jatkuvasti, se alkaa varmasti vaikuttaa kehen tahansa.

Valtiorasismi taas ilmenee erilaisina käytäntöinä, jotka asettavat ihmiset lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan.

– Esimerkiksi suomalaisessa oikeudenkäytössä on suuria puutteita. Syytetty ei muun muassa läheskään aina saa itselleen tulkkia, vaikka hänen suomenkielentaitonsa olisi miten heikko tahansa. Ei myöskään liene kovin todennäköistä, että turvapaikan hakijalla olisi Suomeen tullessaan hyvä suomenkielen taito. Tästä huolimatta hänen pitää pystyä kertomaan tarinansa erittäin tarkasti saadakseen turvapaikan.

Valtion tai ehkä pikemminkin hallitsevan luokan rasismi kohdistuu paitsi maahanmuuttajiin myös esimerkiksi köyhiin.

– Hyvin toimeentulevat voivat helposti ajatella, että köyhyys on johtuu köyhien ominaisuuksista ja nehän tietenkin periytyvät, joten köyhien lapsistakin tulee automaattisesti köyhiä. Rasismi kääntyy näppärästi lähes mitä tahansa ryhmää vastaan.

– Uusrasistinen ja konservatiivinen käsitys kulttuureista ovat hyvin samanlaisia, molemmat lähtevät siitä, että kulttuurit ovat toisistaan erillisiä ja muuttumattomia, toisiinsa vaikuttamattomia. Tällöin voidaan nähdä esimerkiksi suomalaisuus aitona ja muuttumattomana, kiteytti Puuronen.

– Liberaalissa kulttuurikäsityksessä sen sijaan lähdetään siitä, että kulttuurit ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään, eikä ole olemassa muuttumattomia kulttuureita. Kulttuureilla voidaan kuitenkin katsoa olevan yhteisiä piirteitä ja arvoja, kuten että lapsia ei saa lyödä ja naisilla on samat oikeudet kuin miehillä.

Puurosen alustus käynnisti vilkkaan keskustelun. Arto Viitaniemi kysyi tutkijalta rasismin lisääntymisestä.

– Rasismi ei ole varsinaisesti lisääntynyt, ainakaan ihmisten asenteet eivät ole juuri muuttuneet, mutta internetissä rasististen mielipiteiden esittämisestä on tullut tavanomaisempaa, vastasi Puuronen.

– Maahanmuuttokeskustelun koveneminen on herättänyt kysymyksen esimerkiksi blogin kirjoittajien vastuusta. Onko kirjoittaja vastuussa, jos hän tietoisesti jättää kirjoituksessaan vetämättä tietyt johtopäätökset, mutta hänen lukijansa vetävät ne kuitenkin?

Yrjö Hakanen kommentoi, että rasismin kasvu kumpuaa hyvinvointiyhteiskunnan muutoksesta markkinayhteiskunnaksi. Yhteiskunnassa ei enää ole toimijoita, jotka tarkastelisivat näitä kysymyksiä luokkanäkökulmasta, jolloin markkinaideologian mukaiset ajatukset saavat rauhassa vahvistua. Peruspalveluiden ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituskriisi ei ratkea syyttämällä maahanmuuttajia.

– Kyseessä on mitä ilmeisemmin ideologian valta, joka on myös vahvemman valtaa. 60- tai 70- luvulla maahanmuuttokeskustelu olisi ollut hyvin toisenlaista ja siinä olisi todennäköisesti korostettu solidaarisuutta ja yhteisvastuuta yksittäisen valtion ja kansalaisen etujen sijaan. Vasemmistolta puuttuu vastauksia maahanmuuttokeskustelussa ja se on onnetonta, Puuronen maalaili.

– Maahanmuuttajia ei voida syyttää 90-luvulla tehdyistä päätöksistä, jotka ovat johtaneet yhteiskunnan rahoituksen veropohjan romahtamiseen.

Työpaikoille oikeuksia ja tasa-arvoa

Mohammed Jama toi terveiset postin monikulttuurisesta työyhteisöstä, jossa työskentely sujuu, vaikka mukana on väkeä kymmenistä eri maista. Posti- ja logistiikka-alan unionin aktiivi korosti omien oikeuksien puolustamisen merkitystä.

– Suomi on sopimusyhteiskunta, jossa on tärkeää tietää oikeutensa. Valitettavan usein maahanmuuttajilla ja ihan perisuomalaisillakin työntekijöillä on riittämättömät tiedot omista oikeuksistaan. Ammattiliiton jäsenenä saa paremmin tietoa siitä, mitkä etuudet itselle kuuluvat, kiteytti Jama.

Postissa on Jaman mukaan rikottu kulttuurieroja niin, ettei niiden ole annettu tulla esteeksi työskentelyn sujumiselle.

– Kun noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä, ei haittaa, vaikka kulttuureja ja kansallisuuksia riittää joka lähtöön.

– Olen saanut koulutuksen täällä Suomessa ja nyt maksan mielelläni veroja tänne. Tässähän on kyse vastavuoroisuudesta. Olin hiljattain mukana SAK-päivillä, missä tapasin myös muita ay-liikkeessä toimivia maahanmuuttajia ja pääsimme vaihtamaan kokemuksia. On hienoa nähdä, että meitä on yhä enemmän.

Asunnoton maahanmuuttaja riistäjien armoilla

Soran Zaki on asunut Suomessa jo 17 vuotta ja sinä aikana muun muassa toiminut puoli vuotta Helsingin kaupungin asumisneuvojana.

– Asumisen ongelmat ovat kokemukseni mukaan kaikilla samanlaisia riippumatta siitä, missä he ovat syntyneet. Toki on myös niin, että niillä, jotka ovat tulleet vähiten Suomea muistuttavista maista on vaikeampaa ymmärtää miten täällä pitää toimia, tiivisti Zaki.

Eri perusteella ja eri tavoin tulleet maahanmuuttajat ovat erilaisessa asemassa suhteessa asumiseen.

– Ne, joilla on määritelty kotipaikka, saavat asunnon kotikunnastaan, mutta jos he kieltäytyvät tarjotusta asunnosta tai lähtevät vaikkapa Helsinkiin etsimään töitä, he ovat samoilla vuokramarkkinoilla suomalaisten kanssa. Monet käyttävät heidän hädänalaista asemaansa häikäilemättä hyväkseen, kertoi Zaki.

– Erityisen raskasta on olla maahanmuuttajana asunnottomien asuntolassa.

– Monesti asumisen ongelmat juontavat siitä, etteivät asukkaat saa tietoa oikeuksistaan omalla kielellään. Monet eivät osaa lukea edes omaa kieltään. Muillekin olisi tärkeää saada tietoa omalla kielellään, jolloin se olisi helpompi ymmärtää. Erikielisten asumisoppaiden tekeminen ei ole suuri vaiva varsinkaan isommille asuntoyhtiöille ja se edistää todella paljon asumisen sujumista.

Maahanmuuttajat törmäävät myös siihen, että asioita hoidetaan todella paljon kirjallisesti. Jos ei olekaan tottunut ilmaisemaan itseään kirjallisesti, voi siitäkin tulla ongelma. Lisäksi maahanmuuttajilla on ihan samoja ongelmia kuin valtaväestölläkin.

– Minultakin on joskus pidätetty vuokravakuus ilman syytä, totesi Zaki.