Helsingin yliopisto: Populismin juuret ovat kaukana historiassa

Helsingin yliopisto: Populismin juuret ovat kaukana historiassa 9.6.2011

"On selvää, että äärioikeiston kannatuksen kasvu on yleiseurooppalainen ilmiö", sanoo Suomen Akatemian tuore tutkijatohtori Inari Sakki.

Monien muiden Euroopan maiden tavoin populistipuolueet ovat moninkertaistaneet kannatuksensa viime vuoden aikana myös Suomessa ja Ruotsissa. Vaikka ilmiö on näkyvä, Inari Sakin mielestä uutta tietoa aiheeseen tuo sosiaalipsykologinen näkökulma.

– On tärkeää tutkia millaisesta maaperästä asenteet kumpuavat, Sakki toteaa.

Siinä missä Ruotsidemokraatit kampanjoivat islamia ja monikulttuurisuutta vastaan ja 50-lukulaisen yksikulttuurisen Ruotsin puolesta, Perussuomalaiset profiloituvat suomalaisuuteen ja "maassa maan tavalla" –isänmaallisuuteen.

Sakki perehtyy aiheeseensa retoriikan ja kokeellisen tutkimuksen avulla. Tutkimus valottaa populististen liikkeiden ideologisia sisältöjä ja selvittää, kuinka mielikuvia kansallisesta identiteetistä ja kansallisvaltiosta rakennetaan.

Vaikka pääpaino onkin nykypuolueiden retoriikassa, Sakki tutkii myös toisen maailmansodan aikaisten äärioikeistopuolueiden ohjelmia ja puheita.

– Uskon, että populistipuolueet ammentavat aatteensa menneisyydestä, Sakki sanoo. – Oletan, että Perussuomalaiset ankkuroivat ohjelmansa toisen maailmansodan kansallismielisiin diskursseihin, kun taas Ruotsidemokraatit pohjaavat rasistisiin ja jopa fasistisiin diskursseihin.

Manipulaatio herättää myötätuntoa

Sakin tutkimuksen toinen osa on Suomessa täysin uutta kokeellista tutkimusta. Hän tarkastelee kansallisten historiakäsitysten suhdetta äärioikeiston kannatukseen ja selvittää, voiko ihmisten ulkomaalaisvastaisuutta ja ääriliikkeiden kannatusta vähentää herättelemällä tietoisuutta menneisyyden kansallisista väärinteoista.

– Kokeellisessa tutkimuksessa suomalaisille esitetään esimerkiksi muistoja toisen maailmansodan aikaisista Karjalan nälkäleireistä ja ruotsalaisille Ruotsin natsiyhteyksistä ja pakkosterilisaatioista, Sakki kertoo.

Muun muassa Saksassa tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että tällainen manipulaatio herättää kollektiivisia häpeän ja syyllisyyden tunteita, joilla on Sakin mukaan yhteys myönteisempiin käsityksiin ulkoryhmiä – esimerkiksi maahanmuuttajia – kohtaan.

Inari Sakki (ent. Mattsson) sai Suomen Akatemialta 3-vuotisen tutkijatohtorirahoituksen hankkeelleen, jossa hän tutkii suomalaisten ja ruotsalaisten kansallisia historiakäsityksiä, kollektiivisia tunteita ja äärioikeiston kannatusta.