Sisäasiainministeriö: Maahanmuuttajanuorten syrjäytyminen estetään koulutuksella - positiivista erityiskohtelua tarvitaan lisää, jotta vähemmistöillä on tasavertaiset lähtökohdat

Sisäasiainministeriö: Maahanmuuttajanuorten syrjäytyminen estetään koulutuksella - positiivista erityiskohtelua tarvitaan lisää, jotta vähemmistöillä on tasavertaiset lähtökohdat 9.6.2011

Uusi Suomi: ”Rasismin sesonki” alkoi – kaksi näkökantaa julki

YLE: Uutiset: Sisäasiainministeriö: Positiivista erityiskohtelua tarvitaan lisää

YLE Oulu: Kielitestit voivat estää maahanmuuttajan koulutuksen

”Maahanmuuttajanuoret ovat hyvin tietoisia maan asenneilmapiiristä ja heistä käytävästä keskustelusta. Nimittely ja rasistinen väkivalta ovat asioita, jotka aiheuttavat huolia ja jopa psyykkisiä ja fyysisiä oireita lasten ja nuorten keskuudessa”, toteaa Etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansliapäällikkö Ritva Viljanen.

Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) kehottaa viranomaisia, oppilaitoksia, muita yhteisöjä sekä asiasta kiinnostuneita henkilöitä sekä vapaa-ajan toimijoita lisäämään entisestään yhteistyötä ja toimimaan yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Maahanmuuttajajärjestöjen ja –yhteisöjen toimintaedellytykset nuorten syrjinnän ehkäisemiseksi tulee varmistaa ja maahanmuuttajajärjestöjä osallistaa maahanmuuttajataustaisia nuoria koskevan lainsäädännön valmisteluun ja toimeenpanoon.

ETNO kannattaa myös lapsiasiainvaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suosituksia, joiden mukaan kouluissa ja oppilaitoksissa tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelmat. Myös kasvatus- ja opetusalan henkilöstön valmiuksia tunnistaa ja puuttua syrjintätilanteisiin tulee vahvistaa. On myös tärkeää, että vuorovaikutusta eri etnisten ryhmien välillä rakennetaan.

Neuvottelukunnan mukaan joissain opiskeluihin liittyvissä tilanteissa kielitestit ovat kohtuuttomia, esimerkiksi tapauksissa joissa opiskelija läpäisee valintakokeen, mutta menettää opiskelupaikan kielitestin vuoksi.


Maahanmuuttajanuoria ohjattava myös lukio- ja yliopisto-opintoihin

Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on lähes kuusinkertainen muihin suomalaisnuoriin verrattuna. Varhaiskasvatuksella ja koulutuksella on ratkaiseva merkitys tämän riskin pienentämiseksi.

Positiivisen erityiskohtelun toimenpiteillä voidaan tukea maahanmuuttajanuoren koulutuspolkua. Valmistava koulutus, tukiopetus tai muut oppilas- ja opiskelijahuollon toimenpiteet voivat kohentaa maahanmuuttajanuorten tilannetta siten, että heillä on muiden nuorten kanssa samat mahdollisuudet menestyä peruskoulussa, päästä jatko-opintoihin ja työelämään. Positiivista erityiskohtelua tarvitaan lisää, jotta vähemmistöillä olisi tasavertaiset lähtökohdat.

Positiivinen erityiskohtelu ei kohdistu vain maahanmuuttajaväestöön, vaan vastaavia toimenpiteitä voidaan yhdenvertaisuuslain mukaan tarvittaessa kohdentaa myös muihin ryhmiin, joiden syrjintä tai huonompi asema johtuu iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Nuorten syrjäytymiseen vaikuttaa eniten koulutuksen puute. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat ne nuoret, jotka saapuvat maahan peruskouluikäisinä. Perusopetusta tulisi järjestää myös oppivelvollisuusiän ylittäneille nuorille. Tavoitteeksi tulee asettaa, että varmistetaan kaikkien mahdollisuudet saada peruskoulun päättötodistuksen edellyttämää opetusta. ETNO pitää tärkeänä, että kotoutumiskoulutusta kehittävässä Osallisena Suomessa -hankkeessa luodaan pysyvät toimintamallit tämän ryhmän koulutuksen varmistamiseksi.

Lisäksi ETNO korostaa, että maahanmuuttajia tulee peruskoulun jälkeen ohjata yhtä lailla ammatilliseen ja yleissivistävään koulutukseen. Jatko-opinnoista kiinnostuneita tulee tukea opinto-ohjauksella ja heidän kielitaitoaan ja muita opiskeluvalmiuksiaan vahvistaa valmentavilla opinnoilla. Tällä hetkellä valtio tukee maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia perusopetuksessa, ammatillisessa ja ammattikorkeakoulutuksessa muun muassa valmistavilla opinnoilla. ETNO esittää, että valmistavaa koulutusta tulee jatkossa tarjota myös lukioihin ja yliopistoihin hakeutuville.

ETNO piti tänään 9.6.2011 valtakunnallisen kokouksensa Oulussa. On havaittu, että rasismi ja syrjintä nostavat päätään erityisesti kesäaikana. Tämän takia ETNO antaa kannanottonsa etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten aseman edistämisestä kesän alussa.

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) on valtioneuvoston asettama asiantuntijaelin. ETNO tuo yhteen eri ministeriöiden ja alueviranomaisten, etujärjestöjen, maahanmuuttajajärjestöjen ja poliittisten puolueiden näkemykset. Laajan asiantuntemuksensa pohjalta ETNO avustaa ministeriöitä maahanmuuttopolitiikan valmistelussa sekä edistää hyviä etnisiä suhteita valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

_________________________________________

Uusi Suomi: ”Rasismin sesonki” alkoi – kaksi näkökantaa julki

Maahanmuuttokeskustelu keräsi kierroksia tänään torstaina, kun sisäministeriön etnisten suhteiden neuvottelukunta (Etno) julkaisi pohdintansa positiivisesta erityiskohtelusta.

Samaan aikaan perussuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaari esitti blogissaan ja Helsingin Sanomissa kantansa puolueensa rasismin vastaisen julistuksen vastaanottoon.

- Maahanmuuttajanuoret ovat hyvin tietoisia maan asenneilmapiiristä ja heistä käytävästä keskustelusta. Nimittely ja rasistinen väkivalta ovat asioita, jotka aiheuttavat huolia ja jopa psyykkisiä ja fyysisiä oireita lasten ja nuorten keskuudessa, aloittaa Etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansliapäällikkö Ritva Viljanen sisäministeriöstä.

Neuvottelukunnan yksiselitteinen kanta on se, että "positiivinen erityiskohtelu" on erinomainen tapa ehkäistä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden syrjäytymistä. Erityiskohtelu tulee kohdistaa erityisesti nuorten koulutustason parantamiseen.

- Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on lähes kuusinkertainen muihin suomalaisnuoriin verrattuna. Varhaiskasvatuksella ja koulutuksella on ratkaiseva merkitys tämän riskin pienentämiseksi, neuvottelukunta toteaa.

Etno ilmoittaa ottavansa kantaa asiaan kesäkuun alussa siksi, että aluillaan on sesonki:

- On havaittu, että rasismi ja syrjintä nostavat päätään erityisesti kesäaikana.

Kansanedustaja James Hirvisaari puolestaan ottaa tänään kantaa rajusti perussuomalaisten rasismin vastaisen manifestin käsittelyyn julkisuudessa. PS:n manifesti käyttää erityiskohtelusta termiä "positiivinen syrjintä".

- Julkilausuman kohdalla pitää paikkansa vanha viisaus: kaikki mikä voidaan tulkita väärin, tulkitaan väärin, Hirvisaari kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuorossa julkaisemassaan kirjoituksessa Helsingin Sanomille.

Hirvisaari kritisoi erityisesti HS:n kahta toimittajaa, jotka ovat hänen mielestään kohdelleen epäoikeudenmukaisesti perussuomalaisten kansanedustajia.

Samalla hän selittää kuinka itse tulkitsee kansanedustaja Jussi Halla-ahon laatiman kirjoituksen.

- Positiivinen syrjintä on se, mikä kiristää kantaväestön ja maahanmuuttajien välejä ja synnyttää siten yhteiskunnalle tuhoisia ilmiöitä kuten rasismia ja muukalaisvihaa. Tähän samaan miinaan ajaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden yletön hyysääminen ja maahanmuuton kustannusten selvittämisestä kieltäytyminen.

___________________________________________

YLE: Uutiset: Sisäasiainministeriö: Positiivista erityiskohtelua tarvitaan lisää

Sisäasiainministeriö peräänkuuluttaa positiivista erityiskohtelua, jotta vähemmistöillä olisi tasavertaiset lähtökohdat. Positiivisen erityiskohtelun avulla voidaan esimerkiksi tukea maahanmuuttajanuorten koulutustietä.

Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on sisäasiainministeriön mukaan kuusinkertainen muihin suomalaisnuoriin verrattuna. Varhaiskasvatuksella ja koulutuksella on ratkaiseva merkitys tämän riskin pienentämiseksi, painotetaan sisäasiainministeriön koordinoimasta Etnisten suhteiden neuvottelukunnasta Etnosta.

Tukiopetuksen ja muiden oppilashuollon menetelmin mahanmuuttajanuorten tilannetta voidaan kohentaa siten, että heillä on muiden nuorten kanssa samat mahdollisuudet menestyä peruskoulussa sekä päästä jatko-opintoihin ja työelämään.

- Maahanmuuttajanuoret ovat hyvin tietoisia maan asenneilmapiiristä ja heistä käytävästä keskustelusta. Nimittely ja rasistinen väkivalta ovat asioita, jotka aiheuttavat huolia ja jopa psyykkisiä ja fyysisiä oireita lasten ja nuorten keskuudessa, toteaa Etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen.

Positiivisen erityiskohtelun keinoin tuodaan eri vähemmistöt samalle viivalle enemmistöjen kanssa, ei ohi muista ryhmistä vaan tasavertaisiksi toisten kanssa. Sitä ei ole varattu vain maahanmuuttajille, vaan esimerkiksi iäkkäille, nuorille, vammaisille ja muille vähemmistöille, jotka lähtökohtaisesti ovat heikommassa asemassa enemmistöön nähden.

Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan erityistoimia, joita viranomaiset voivat ottaa käyttöön tilanteissa, joissa ryhmien tasavertainen kohtelu on vaarassa ja vaara syrjäytyä on erityisen suuri. Positiivinen erityiskohtelu ei heikennä enemmistöjen asemaa. Se on yhdenvertaisuuslain keino varmistaa, ettei mikään ryhmä jää muita paljon heikompaan asemaan.

____________________________________________

YLE Oulu: Kielitestit voivat estää maahanmuuttajan koulutuksen

Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriskiä saadaan pienemmäksi koulutuksella. Etnisten suhteiden neuvottelukunta katsoo, että ammatillisten oppilaitoksissa kielitestit ovat usein kohtuuttomia ja karsivat turhaan maahanmuuttajia koulutuksesta.

Valtioneuvoston asettama Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO kokoontui torstaina Oulussa. ETNO avustaa ministeriöitä maahanmuuttopolitiikan valmistelussa ja sen tehtäviin kuuluu muun muassa lausuntojen antaminen ja aloitteiden tekeminen. Siinä on 30 jäsentä ja he edustavat muun muassa alueviranomaisia, maahanmuuttajia sekä poliittisia puolueita.

Neuvottelukunta peräänkuuluttaa eri tahojen yhteistyötä maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Muun muassa koulutusta tarvittaisiin lisää.

Koulutus olisi keskeinen asia, jolla maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriskiä saadaan pienemmäksi. ETNO muistuttaa, että tällä hetkellä maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on lähes kuusinkertainen muihin suomalaisnuoriin verrattuna.

Neuvottelukunnan puheenjohtaja Ritva Viljanen toteaa, että riskin pienentämiseksi ratkaiseva merkitys on varhaiskasvatuksella ja koulutuksella. Viljasen mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa käytössä olevat kielitestit ovat kohtuuttomia ja karsivat turhaan maahanmuuttajia koulutuksesta.

-Muutama vuosi sitten ammattikoulut ja ammattikorkeakoulut laittoivat maahanmuuttajanuorille kielitestit, eli jos olet jossain muualla syntynyt kuin Suomessa, joudut myöskin kielitestiin. Tämä kielitesti on johtanut usein tilanteeseen, jossa nuori läpäisee sen varsinaisen pääsykokeen mutta ei kielitestiä. Näin hän menettää sen opiskelupaikan jonka hän on jo saanut, harmittelee Viljanen.

-Euroopassa on monissa maissa sellaisia järjestelmiä, joissa nuori säilyttää sen jo saamansa opiskelupaikan, vaikka ei läpäisisi kielitestiä. Että se ikäänkuin odottaa vuoden. Tätä me ETNOssa myöskin kannatetaan, sanoo ETNOn puheenjuohtaja.

Viljasen mielestä kielitesti on myös turhan tiukka, jos peruskoulun läpäissyt nuori ei pääse jatkamaan opintojaan vaikean kielitestin vuoksi.

-Me myöskin kysytään, että onko nämä testit kohdallaan koska kyllä aika monella syntyperäisellä suomalaisellakin allatiivit ja illatiivit eivät ole aina ihan paikallaan. Kysymys on, että vaaditaanko tässä liiankin täydellistä suomen kieltä maahanmuuttajanuorilta.

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan jäsen Amina Mohammed on samoilla linjoilla ja hän olisi valmis luopumaan koko kielikokeesta.

-On ihan uskomatonta, ettei pääse koulutukseen vain kielen takia. Vaikka läpäisisi sen muun osion pääsykokeesta. Minun mielestä se kielikoe pitäisi kokonaan poistaa, sanoo Amina Mohammed.