SAK: Maahanmuuttajat toivovat ay-liikkeeltä henkilökohtaisempaa otetta

SAK: Maahanmuuttajat toivovat ay-liikkeeltä henkilökohtaisempaa otetta 21.6.2011

Suomessa asuvat maahanmuuttajat liittyvät ammattiliittoon yleensä kaverin tai sukulaisen suosituksesta, eivät niinkään luottamusmiesten kautta. Liittymisen syyt ovat hyvin käytännönläheisiä, esimerkiksi parempi työttömyysturva ja apu ongelmatilanteissa.

Sekä maahanmuuttajien liittymistä että osallistumista ammattiliiton toimintaan vaikeuttaa huono suomen kielen taito. Ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen laatimia erikielisiä esitteitä ja nettisivuja maahanmuuttajat eivät välttämättä ehdi lukea. Niiden sijaan maahanmuuttajat toivovat henkilökohtaisempaa otetta, esimerkiksi ammattiliittojen tai keskusjärjestöjen yhteisiä infotilaisuuksia, joissa olisi mukana myös tulkkeja ja juristeja.

- Ay-liikkeen on mentävä sinne, missä maahanmuuttajat ovat: työpaikoille, oppilaitoksiin, järjestöihin ja tapahtumiin, SAK:n maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä toteaa. Kyntäjä on tutkinut viron- ja venäjänkielisten maahanmuuttajien kokemuksia työelämässä ja ammattiliiton jäseninä. Tutkimusta varten hän haastatteli 60 maahanmuuttajaa, jotka ovat asuneet ja työskennellet pääkaupunkiseudulla vähintään kolme vuotta ja ovat ammattiliiton jäseniä.

Maahanmuuttajien on vaikea päästä osaksi työyhteisöä

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajia saatetaan työpaikalla kohdella ensisijaisesti "mamuna" tai oman etnisen ryhmän edustajana, ei niinkään työtoverina. Alkuvaiheen opastus ja erityispalvelut ovat tärkeitä, mutta sen jälkeen maahanmuuttajan pitäisi päästä osaksi työyhteisöä.

- Ay-liikkeenkin kannattaisi korostaa yhdistäviä tekijöitä erottavien sijaan. Ammattiliitot voisivat esimerkiksi kouluttaa kielitaitoisia, maahanmuuttajataustaisia "maahanmuuttoasiamiehiä", jotka edistäisivät työyhteisöön mukaan pääsyä, Eve Kyntäjä ehdottaa.

Eve Kyntäjän tutkimus on osa EU-rahoitteista Baltic Sea Labour Network (BSLN) -projektia, joka keskittyy rajat ylittäviin työmarkkinakysymyksiin Itämeren alueella. Projektissa ovat Suomesta mukana kaikki kolme palkansaajakeskusjärjestöä: SAK, STTK ja Akava.

Tutkimukseen perustuva artikkeli löytyy valtiotieteen tohtori Mika Helanderin toimittamasta tuoreesta artikkelikokoelmasta Totta toinen puoli? Kokoelma sisältää artikkeleita maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien työmarkkina-asemaan perehtyneiltä tutkijoilta ja asiantuntijoilta. Kirjan artikkeleissa käsitellään mm. maahanmuuttajien heikon työmarkkina-aseman syitä, maahanmuuttoon liittyvää harmaata taloutta ja maahanmuuttajajärjestöjen roolia suomalaisessa yhteiskunnassa.

Eve Kyntäjä: Viron- ja venäjänkielisten maahanmuuttajien kokemukset työyhteisön ja ammattiliiton jäsenenä (pdf)

Teoksessa Mika Helander (toim.): Totta toinen puoli? Työperäisen maahanmuuton todelliset ja kuvitellut kipupisteet. Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 2011. SSKH Skrifter 31 (s. 59-84).