Uusi Aika: Muukalaisten pelkoa näkee peilistäkin

Uusi Aika, pääkirjoitus: Muukalaisten pelkoa näkee peilistäkin 10.6.2011

Kevään eduskuntavaalien edellä ja jälkeen vellonut maahanmuutto- ja rasismikeskustelu on nostanut pinnalle uusia ilmaisuja suomalaisten kielelle.

”Neekeriukko” on vanha nimitys, mutta ”positiivinen syrjintä” on monelle suomalaiselle uudissana, olkoon se kuinkakin tuttu virkamieskielisten keskuudessa.

Positiivinen syrjintä – aikamoinen sanahirviö muuten – tarkoittaa henkilön tai ryhmän tukemista erityistoimin esimerkiksi työnsaannissa tai koulutuksessa, jos henkilö tai ryhmä on ilman erityistukea vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan.

Perussuomalaisten näennäisesti rasisminvastaisessa julkilausumassa tuomittiin kieleen tai etniseen taustaan perustuva suosiminen työmarkkinoilla ja koulutuksessa.

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kieroilun mukaan pitää tuomita positiivinen diskriminaatio ja ruotsinkielisten kiintiöt, tai muuten seuraavat neljä vuotta tivataan niiltä, jotka eivät näitä tuomitse, ”eivätkö ne vastustakaan kaikkea syrjintää”.

Jos väitetään, että lähtökohtaisesti esimerkiksi työmarkkinoilla kaikki ihmiset ovat tasavertaisia, ei oteta huomioon ihmisten erilaisia valmiuksia. Jonkin vähemmistöryhmän erikoiskohtelulla on tarkoitus luoda edellytykset tasa-arvon – ja lopulta myös ihmisarvon – toteutumiseen.

Aika moni voi peiliin katsoessaan nähdä isomman tai pienemmän rasistin. Toiset möläyttelevät mitä tahansa, toiset pystyvät sentään pitämään mölyt mahassaan, vaikka jonkun sortin muukalaisvihaa itsestään löytäisivätkin.

Käytännön tasolla muukalaisvihaa tai ainakin -pelkoa ilmenee monessa muodossa, esimerkiksi siinä, että Suomessa on huutava pula pakolaisia vastaanottavista kunnista. (MTV3 29.5.)

Vain puolet Suomen kunnista on vastaanottanut pakolaisia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

Kunnilla ei ole velvoitetta vastaanottaa pakolaisia, ja usein syyksi sanotaan, että kunnalla ei ole rahaa, vaikka valtio maksaa pakolaisista korvauksia.

Satakunnassa on suhtauduttu nihkeästi tulokkaisiin. Satakunnan 21 kunnasta vain kuudessa on otettu vastaan pakolaisia.
Tässä olisi peiliin katsomisen paikka myös satakuntalaisilla kuntapäättäjillä.