Sisäministeriö: Itella Oyj ja Suomen Palloliitto osallistuvat Meistä on moneksi -kampanjaan

Sisäasiainministeriön tiedote: Itella Oyj ja Suomen Palloliitto osallistuvat Meistä on moneksi -kampanjaan 14.6.2011

Meistä on Moneksi: Itellassa ihminen on keskiössä

Itella Oyj ja Suomen Palloliitto ottavat yhteisvoimin vastaan Meistä on moneksi -kampanjan haasteen. Haaste toteutetaan Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskusten ja paikallisten Palloliiton jäsenseurojen kanssa. Itella Oyj ja Suomen Palloliitto lahjoittavat vastaanottokeskuksille starttipaketit sisältäen mm. varusteita ja palloja. Tempaukset ovat osa Etnisten suhteiden neuvottelukunnan kampanjaa, jonka innoittamana on järjestetty jo yli 50 tapahtumaa ympäri Suomea.

Kesän aikana Palloliiton jäsenseurat ja Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskukset järjestävät yhteisiä jalkapallotapahtumia eri puolilla Suomea. Tapahtumien päätarkoituksena on edistää yhteistä tekemistä yli kulttuuristen rajojen ja kannustaa paikallisia seuroja tekemään pitkäjänteistä yhteistyötä vastaanottokeskusten kanssa.

Haasteessa mukana olevat jäsenseurat sekä vastaanottokeskukset, jotka järjestävät ”Meistä on Moneksi” -kampanjan tapahtumia:

Seurat

Lammin Veto
Ruoveden Ryhti
Sporting Kristina (Kristiinankaupunki)
Kyrkslätts IF (Siuntio)
FC Nations United (Turku)
Punkalaitumen Punkkis (Punkalaitumen kunta järjestäjänä)
FC-88 Kemi
RoPs (Rovaniemi)
PaiHa (Paimio)
Oulun Työväen Palloilijat

SPR:n vastaanottokeskukset

Lammi
Ruovesi
Kristiinankaupunki
Paimio
Turku
Rovaniemi
Kemi
Siuntio
Punkalaidun
Ruukin VOK

Etnisten suhteiden neuvottelukunta toimii sisäasiainministeriön yhteydessä. Neuvottelukunnassa on edustajia mm. ministeriöistä, puolueista, järjestöistä, uskonnollisista yhteisöistä, työmarkkinaosapuolista ja Kuntaliitosta.

Lisätietoja: Suomen Palloliitto, projektikoordinaattori Maurizio Pratesi, 045 12220501, Itella Oyj, Marketing Manager, Milan Rantakari, 020 451 5644, SPR, pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg, 040 504 2463

Kampanjan sivusto: www.meistaonmoneksi.fi

Itellan toimitusjohtajan Jukka Alhon haastattelu kampanjan sivuilla: http://www.meistaonmoneksi.fi/ajankohtaista?article_id=5313&category_id=0

______________________________________________________

Meistä on Moneksi: Itellassa ihminen on keskiössä

Itellassa työskentelee noin 70 eri kansallisuutta edustavaa ihmistä. Työyhteisössä monikulttuurisuus on arkipäivää.

ETNOn Hyvän tahdon lähettiläs, Itellan konsernijohtaja Jukka Alho kertoo, että suvaitsevaisuus- ja tasa-arvoasiat on heillä hoidettu aina hyvin – jo silloin, kun ensimmäisen aallon pakolaiset Chilestä saapuivat Suomeen. Itella oli silloin yksi ensimmäisistä työpaikoista, johon pakolaiset sijoittuivat.

– Meillä on pitkät perinteet maahanmuuttajien työllistäjänä ja olemme tehneet tätä työtä ammattimaisesti. Ay-liike oli alusta asti positiivisesti ja aktiivisesti mukana ja henkilökunnan ja luottamusmiesten perushenki on ollut positiivinen koko ajan, Jukka Alho kertoo.

Itellassa on työn luonteen vuoksi voitu ottaa töihin paljon muista maista tulleita ja tietyissä kohteissa ulkomaalaisten työpanos on ratkaisevan tärkeä. Esimerkiksi lehden- ja postinjakelussa Helsingissä, Vaasassa ja Oulussa yli 30 prosenttia työntekijöistä on maahanmuuttajataustaisia.

– Lama-aikana rekrytointi ei ole ongelma, mutta esimerkiksi vuonna 2007 oli todella vaikea löytää työvoimaa. Meillä on nykyisin noin 800 maahanmuuttajataustaista työntekijää ja palvelukoneistomme ei toimisi järkevästi ilman heitä.

Tavallisia arkipäivän pulmia

Itella on yritys, joka voi tarjota työtä henkilöille, joilla ei ole kovin hyvä suomen kielen taito. Kielitaidosta tai -taidottomuudesta huolimatta työtä riittää perustehtävissä.

– On hyvä, että meillä on niin pitkä historia takanamme, enää ei ole sellaista uutuudenviehätystä ja erikoisuutta monessakaan paikassa. Tunnemme haasteet ja tunnemme helppoudet. Meillä se on vain se yhteinen porukka, joka on töissä. Kun on paljon ihmisiä ja ihmiset ovat ratkaiseva tekijä toiminnassa, asia arkipäiväistyy. Sitä parempi mitä arkipäiväisemmäksi asia muuttuu.

Kulttuurieroja on paljon. Se ei ole ongelmatonta Itellassakaan. Onneksi ongelmat eivät ole isoja ja ne selviävät keskustelemalla.

Alho korostaa esimieskoulutuksen tärkeyttä. Pitää uskaltaa olla esimies ja pitää sanoa silloin kun on sanottavaa. Toisaalta pitää ymmärtää erilaisuutta ja joustaa siinä missä voidaan. Eri kulttuureista ja uskonnoista lähtöisin olevat ihmiset eivät sopeudu suomalaiseen työelämään automaattisesti.

Itellassa pyritään esimerkiksi järjestämään rukousmahdollisuuksia. Tässäkin on kuitenkin oltava tarkkana. Pelisääntöjen on oltava selvät ja oikeudenmukaiset. Se vaatii ehkä esimieskunnalta hieman enemmän kuin perinteisen tutun porukan kanssa toimiminen.

Kotouttamisen haasteet

Kielen oppiminen on asia, johon Alhon mukaan pitää panostaa – ja nimenomaan tehokkaaseen ja toimivaan kielen oppimiseen myös esimiestasolla.

Koulutus ja valmentaminen ei ole kallista eikä monimutkaistakaan. Kotouttamiskoulutus ja valmentaminen ovat keinoja, joiden avulla maahanmuuttajat oppivat ymmärtämään mahdollisimman hyvin suomalaisen työelämän pelisääntöjä ja ajatusmaailmoja ja löytävät näin paikkansa työelämässä.

– Ylipäätään yhteiskunnassa säästetään helposti väärissä paikoissa, mikä ei pitkän päälle tuokaan säästöä. Aika kevyesti pystyttäisiin auttamaan ihmisiä ennen kuin tilanne pääsee huonoksi, Alho miettii.

On tärkeää nähdä, että maahanmuuttajat ovat menestyviä, hyvän työpaikan löytäneitä normaaleja ihmisiä. Mitä enemmän tätä tuodaan esille, sitä tutummaksi tulee se ajatus, että tällaisia hyviä työyhteisön ja suomalaisen yhteisön jäseniä meillä nykyään on.

– Tehokkaimmin kotouttamisen haasteita voidaan taklata sillä, että annetaan ihmisille töitä ja mahdollisuuksia. Silloin on varmasti ongelmia vähemmän, Jukka Alho miettii.

Positiivisia signaaleja

Jukka Alho antaa mielellään oman panoksensa Meistä on moneksi -kampanjaan. Hyvän tahdon lähettiläänä hän kokee, että se on positiivinen signaali talossa työskenteleville ja organisaatiolle.

– Kyseessä on tyypillinen arvokysymys. Firman arvot ovat tällaiset ja mikseivät ne toimisi muuallakin yhteiskunnassa. Liike-elämän puolelta näytetään suuntaa. Työelämän näkemykset tuovat hyvän vastapainon vaikkapa kulttuurista ja hyväntekeväisyysasioista puhumiselle.

Alhon mukaan liike-elämän puolelta voidaan tuoda yleisemmälle puolelle keskustelua ja luoda tietyssä mielessä konkreettisempaa ja isompaa kuvaa. Ihmiset eivät ole täällä viemässä meiltä työtä pois, vaan ovat innokkaina mukana osallistumassa yhteiskunnan rakentamiseen.

– Merkkejä on siitä, että maahanmuuttajien toinen sukupolvi on jo toisenlainen. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä olleista ja koulutuksen saaneista ei enää oikeastaan voi puhua maahanmuuttajina. He ovatkin jo pitkälle suomalaistuneita ihmisiä, Alho toteaa lopuksi.