YLE: Rasismin vastustamisesta tulikin rasismia

YLE Uutiset: Rasismin vastustamisesta tulikin rasismia 9.6.2011
YLE Areena: Tuomas Ojanen: Positiivisen syrjinnän oikeutus (video, 11:01 min)

Helsingin Sanomat, vieraskynä: Tuomas Ojanen: Tasapäistäminen on yksi syrjinnän muoto

Perussuomalaisten rasismin vastustamiseen tarkoitettu kannanotto kääntyikin itseään vastaan, arvioi Aamu-tv.ssä vieraillut valtiosääntöopin professori Tuomas Ojanen. Jussi Halla-Ahon kynästä lähteneessä lausumassa halutaan kieltää rasismin lisäksi myös niin sanottu positiivinen erityiskohtelu.

- Kyse on ihmisten välisen tosiasiallisen tasa-arvon toteuttamisesta. Pyritään parantamaan syrjinnän takia heikommassa asemassa olevien ihmisten asemaa ja tuomaan heidät samalle viivalle meidän kanssa, valtiosääntöopin professori Tuomas Ojanen määrittelee positiivisen erityiskohtelun.

Perussuomalaisten rasismikannanoton myötä keskusteluun noussut erityiskohtelu on Ojasen mukaan kirjattu sekä Suomen perustuslakiin että kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

- Sille asetetaan hyvin tiukat reunaehdot, ja lisäksi se on tilapäistä. Kun esimerkiksi naisten asema on parantunut työelämässä, niin siitä (erityiskohtelusta) pitää luopua, Ojanen huomauttaa.

Persujen kannanotossa rasistinen perusvire

Ojanen teroittaa, että oikea lakitermi on positiivinen erityiskohtelu eikä "syrjintä", niinkuin perussuomalaiset asian ilmaisevat.

- Se ei ole aivan sattumaa, että käytetään termiä, joka on lainsäädännölle vieras. Sillä pyritään viestimään tietynlaisia mielikuvia, Ojanen tulkitsee.

Hän myös pohtii, miksi perussuomalaiset tuomitsevat kannaotossaan suosimisen vain etnisen alkuperän, uskonnon, kielen ja kulttuurin perusteella.

- Miksi juuri nämä nostetaan tikunnokkaan, eikä yleisesti tuomita suosintaa esimerkiksi sukupuolen tai iän perusteella? Minusta siinä on vähän rasistista perusvirettä nähtävissä, Ojanen sanoo.

Ojanen epäilee, että moni lausunnon allekirjoittanut perussuomalainen on rustannut puumerkkinsä ymmärtämättä tekstin todellista, kirjoittajan eli Jussi Halla-Ahon tarkoittamaa sisältöä.

- Mutta se, kenen kynästä lausunto on lähtenyt, sen kynää on kuljettanut ihan tietoinen ajatus, hän uskoo.

"Tietämättömyyden ja asenteellisuuden yhdistelmä"

Kokoomusnuoret ilmaisivat Ville Rydmanin johdolla tukensa positiivisen erityiskohtelun kitkemiseen vain neljä päivää perussuomalaisten julkitulon jälkeen.

- He julkaisivat kannanottonsa kaiken sen kriittisen keskustelunkin jälkeen, jota perussuomalaisten kannanotto oli saanut aikaan, Ojanen ihmettelee.

Hänen mielestään molempien puolueiden julkilausumien taustalla on yhdistelmä tietämättömyyttä ja asenteellisuutta.

- Asenteellisuus on omiaan estämään, että otettaisiin asioista selvää. Ja kun ei tiedetä, se taas on omiaa lisäämään asenteellisuutta.

Tuomas Ojasen mukaan on suuri väärinkäsitys, että positiivista erityiskohtelu olisi suomalaisessa yhteiskunnassa yleistä.

- Saa kissan ja koiran kanssa hakea esimerkkejä etniseen taustaan perustuvasta positiivisesta erityiskohtelusta. Erityiskohtelu on näkynyt enemmän sukupuolten välisen tasa-arvon tavoittelussa.

__________________________________________________

Helsingin Sanomat, vieraskynä: Tuomas Ojanen: Tasapäistäminen on yksi syrjinnän muoto

Perussuomalaisten rasisminvastainen julkilausuma perustuu väärinkäsitykseen.


Yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjinnän kieltoa koskevalla sääntelyllä on keskeinen asema Suomen perustuslaissa, kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja EU-oikeudessa. Tästä sääntelystä välittämättä perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja kokoomusnuoret ovat vaatineet positiivisen erityiskohtelun lopettamista.

Näillä niin sanotuilla rasisminvastaisilla julistuksilla poliitikot vääristelevät ja kyseenalaistavat laissa määriteltyjä syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden vaatimuksia – joko tietämättömyyttään tai täysin tarkoituksellisesti. Julkilausumista paistaa läpi niiden laatijoiden pahantahtoinen syrjivä motiivi.

Suomen perustuslain kuudennen pykälän mukaan ketään ei saa "ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella".

Säännöksessä on lueteltu sellaisia syrjintäperusteita, jotka ovat suomalaisessa yhteiskunnassa syrjintäkiellon ytimessä. Etenkin erottelu synnynnäisten ominaisuuksien perusteella katsotaan hyvin herkästi syrjinnäksi, koska ihminen ei voi vaikuttaa esimerkiksi ihonväriinsä. Vastaavanlaisia syrjintäkieltoja on kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja EU:n perusoikeuskirjassa.

Syrjintäkiellolla ei yritetä poistaa ihmisten välillä luonnostaan esiintyviä eroja vaan näihin eroihin perustuvia ei-hyväksyttäviä erotteluja. Tästä syystä tasapäistäminen – erilaisten ihmisten kohtelu samalla tavoin – on yksi syrjinnän muoto.

Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että erilaisessa asemassa olevien ihmisten samanlainen kohtelu voi loukata syrjintäkieltoa, jos kohtelulle ei ole esitettävissä hyväksyttäviä perusteita.

Se, kuinka hyväksyttävää erottelu on, riippuu sen perusteista ja vaikutuksista. Jos ihmisten väliselle erottelulle voidaan esittää hyväksyttävä peruste, kyse ei ole syrjinnästä – paitsi jos erottelu ihmisten välillä on niin voimakasta, ettei edes sinänsä hyväksyttävä syy oikeuta sitä.

Syrjinnän kielto kattaa välittömän ja välillisen syrjinnän. Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan muodollisesti erilaista kohtelua jonkin sopimattoman syyn, kuten etnisen alkuperän tai sukupuolen, perusteella.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ravintolassa kieltäydytään tarjoilemasta romaneille. Näin oli tapahtunut eräässä syrjintälautakunnan ratkaisemassa tapauksessa, jossa lautakunta kielsi ravintoloitsijaa jatkamasta etnistä syrjintää 500 euron sakon uhalla.

Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan menettelyä, joka vaikuttaa neutraalilta mutta asettaa tosiasiassa ihmiset epäedulliseen asemaan esimerkiksi iän tai vammaisuuden perusteella. Menettelyn syrjivät vaikutukset voidaan osoittaa muun muassa laadullisin tai määrällisin menetelmin.

Perussuomalaisten ja kokoomusnuorten julkilausumille on ominaista haluttomuus tai kyvyttömyys tunnistaa välillinen syrjintä ja siten tilanteet, joissa tarvittaisiin erityisiä toimenpiteitä tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi.

Julkilausumien korostama muodollinen yhdenvertaisuus edustaa jo itsessään syrjintää tilanteessa, jossa on tarve torjua yhteiskunnassa esiintyvää välillistä syrjintää.

Positiivinen erityiskohtelu ei ole suosintaa, joka asettaa ihmisen tai ryhmän muita parempaan asemaan. Tietyissä tilanteissa positiivinen erityiskohtelu on julkisen vallan velvollisuus: perustuslain 22. pykälän mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Myös YK:n ihmisoikeuskomitea on todennut, että yhdenvertaisuus voi edellyttää valtioilta erotteluja, jotka tähtäävät yhteiskunnassa esiintyvän syrjinnän poistamiseen.

Toisin kuin kokoomusnuoret antavat ymmärtää, positiivinen erityiskohtelu ei tarkoita, että esimerkiksi virkanimityksissä epäpätevä nainen nimitetään virkaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

Euroopan unionin tuomioistuin on päinvastoin katsonut EU-oikeuden vastaisiksi kaikki säännöt ja käytännöt, jotka johtavat siihen, että työpaikalla aliedustettuna olevaa sukupuolta edustava työnhakija asetetaan ilman muuta parempaan asemaan muihin kyvyiltään ja taidoiltaan tasaveroisiin hakijoihin nähden.

Positiiviselle erityiskohtelulle määrätään varsin tiukat ehdot. Sille on aina oltava hyväksyttävä peruste: tarkoitus parantaa heikommassa asemassa olevan ihmisryhmän tilannetta. Positiivisen erityiskohtelun on myös pysyttävä kohtuuden rajoissa, ja se on lopetettava heti, kun yhdenvertaisuus on saavutettu.

Ihmisoikeussopimuksia valvovat tahot ovat viime vuosina korostaneet Suomen tarvetta edistää etenkin maahanmuuttajien yhdenvertaisuutta. YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea (CERD) kehotti Suomea vuonna 2009 panostamaan lainsäädännön kehittämiseen ja muihin toimiin, jotta maahanmuuttajataustaisten ihmisten asema esimerkiksi työmarkkinoilla paranisi.

Monikulttuurisessa yhteiskunnassa, jossa erilaisuus on arvo sinänsä, positiivinen erityiskohtelu ilmenee myös pyrkimyksenä suojata maan kulttuurinen monimuotoisuus. Tästä on kysymys, kun suhteellisuusperiaatteen rajoissa turvataan esimerkiksi tiettyjen ryhmien oikeudet omaan kieleen tai kulttuuriin.

Yhdenvertaisuus, syrjinnän kielto ja suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuus on taattu Suomen perustuslain monilla säännöksillä, eikä niihin onneksi voida kajota muuten kuin muuttamalla perustuslakia ja noudattamalla samalla ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden vaatimuksia.

Tuomas Ojanen

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori.