sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Kaleva: Toiveena Suomen kansalaisuus

Kaleva: Toiveena Suomen kansalaisuus 11.3.2012

”Suomessa on tosi hyvä asua”, 17-vuotias Said Zafari ja 15-vuotias Ramin Sarder Hussain toteavat yhdessä. Molemmat pojat ovat alun perin kotoisin Afganistanista.

Said tuli Suomeen äitinsä kanssa kolme ja puoli vuotta sitten.

”Isä tuli perässä myöhemmin. Päädyimme Suomeen ja Ouluun oikeastaan ihan sattumalta”, Said kertoo



Said kävi Oulussa maahanmuuttajien kouluun valmistavan luokan ja opiskelee tällä hetkellä Oulun seudun ammattiopistossa kansainvälistä liiketaloutta.

Ramin puolestaan muutti Suomeen vuoden 2009 alussa, kolme vuotta sitten. Tällä hetkellä hän asuu suomalaisessa sijaisperheessä.

”Perheeni on todella mukava ja olen viihtynyt heidän kanssaan. Ei tunnu siltä, että asuisin sijaisperheessä, vaan ihan omassa oikeassa perheessä”, Ramin kertoo.

Myös Ramin kävi maahanmuuttajille tarkoitetun valmistavan luokan ja siirtyi sen jälkeen Kastellin yläasteelle.

”Valmistavalla luokalla opiskellaan suomea ja vähän myös muita aineita. Vuoden jälkeen katsotaan, onko valmis lähtemään suomalaiseen kouluun.”

Vieraaseen maahan muuttaminen ei ollut pojille helppoa.

”On aika pelottavaa tulla uuteen maahan, missä ei välttämättä tule ymmärretyksi eikä tiedä, mitä muut yrittävät sanoa”, Ramin kertoo.

Kielen oppiminen ei kuitenkaan ollut ylitsepääsemättömän vaikeaa kummallekaan. Pojat puhuvat erittäin hyvää suomea.

”Opin kielen aika nopeasti. Osaan englantia, joten sen kautta oli hyvä opetella suomea. Jäädyn kuitenkin joskus, kun pitää puhua suomea, enkä löydä oikeita sanoja”, Said miettii.

Raminin mielestä suomen kieli on helppo, koska siinä sanat lausutaan samoin kuin ne kirjoitetaan.

Myös kulttuurin eroavaisuudet vaikeuttavat uuteen maahan sopeutumista. Said ja Ramin ovat tutustuneet suomalaiseen kulttuuriin ja ovat muun muassa innokkaita saunojia.

”Afganistanilainen ja suomalainen kulttuuri ovat todella erilaisia. Usein tulee eteen sellaisia tilanteita, joissa teen jotain, mitä suomalaiset ihmettelevät suuresti, vaikka minusta asia tuntuu ihan normaalilta”, Said kertoo.

Ramin keksii tilanteesta esimerkin.

”Kulttuurissamme on tapana antaa tervehdittäessä poskisuudelma. Suomessa ei voi tehdä niin, monien mielestä se olisi todella outoa. Myös uskonnot eroavat toisistaan.”


Saidilla ja Raminilla on molemmilla suomalaisia kavereita, joihin he ovat tutustuneet koulussa ja harrastuksissa.

”Suomalaisiin ei ole kovin helppo tutustua. Ihmiset ovat vähän sulkeutuneita”, Ramin harmittelee.

”Mutta kaikki suomalaisetkin ovat erilaisia. Jotkut ovat tosi seurallisia ja jotkut ujompia”, Said muistuttaa.

Pojat eivät ole kohdanneet Suomessa asuessaan huonoa kohtelua tai rasismia.

”Kadulla joku saattaa huudella. Varsinkin kännissä olevat ihmiset saattavat huudella törkeyksiä”, Ramin sanoo.

”Jos itse käyttäytyy hyvin ja yrittää sopeutua suomalaiseen elämäntyyliin, ihmiset eivät ole epäkohteliaita meitä kohtaan”, Said miettii.


Sekä Said että Ramin aikovat jäädä asumaan Suomeen.

”En halua enää muuttaa takaisin Afganistaniin. Suomi on rauhallinen ja vapaa maa. Haluan jäädä tänne, opiskella ja jatkaa jalkapallon pelaamista”, Said sanoo.

Ramin on samoilla linjoilla. ”En halua muuttaa asumaan Afganistaniin, mutta haluaisin kuitenkin käydä siellä.”

Tulevaisuudessa poikien toiveena on saada Suomen kansalaisuus.