HS: Romanilapset yhä paljon poissa koulusta

Helsingin Sanomat: Romanilapset yhä paljon poissa koulusta 15.3.2012

YLE Uutiset: Romaninuoret haluavat nopeasti hyvään ammattiin

Opetushallituksen tiedote: Yhä useampi romaninuori käy peruskoulun loppuun

Romanioppilaiden perusopetuksen tilannekatsaus 2010-2011 ja toimenpide-ehdotukset (pdf)

Runsaat poissaolot ovat yhä ongelma romanioppilailla, vaikka kaikkiaan heidän koulunkäyntinsä on kymmenessä vuodessa kohentunut. Yhä useampi suorittaa peruskoulun loppuun ja jatkaa opintojaan ammattikoulussa, vaikka lukioon ei vieläkään juuri mennä.

Opetushallitus julkisti torstaina tuoreen selvityksen romanioppilaiden perusopetuksesta lukuvuodelta 2010–2011. Edellinen tehtiin kymmenkunta vuotta sitten.

Kyselyyn vastasi nyt yli 1 300 perusopetuksen rehtoria. Lisäksi haastateltiin noin 120 romanihuoltajaa ja -oppilasta.

Rehtorien mukaan poissaolojen suuri määrä haittasi nyt noin kolmannesta romanioppilaista. Samantapainen oli arvio myös edellisessä kyselyssä.


Poissaolojen syytkin näyttivät pysyneen samoina. Eniten oltiin poissa sairauden takia, mutta myös perhesyyt, kuten matkat, hautajaiset ja lähipiirin sairastelut mainittiin.

Kolmas huoltajien kertoma syy oli luvaton poissaolo, joka heidän mukaansa johtui usein "laiskuudesta" tai siitä, että lasta kiusataan koulussa.

Kiusaaminen ei kuitenkaan noussut tässä selvityksessä kovin suureen osaan: romanioppilaisiin ei kohdistu ainakaan avointa ja systemaattista syrjintää. Yleensä heidän kiusaamisensa on etnistä nimittelyä.


Suomalaisissa peruskouluissa opiskelee rehtoreiden mukaan 862 romanioppilasta, joita on 329 koulussa.

Rehtoreiden mielestä 70 prosentilla oppilaista koulu sujui vähintään tyydyttävästi ja loput pärjäsivät enintään välttävästi.

Jopa läpimurtona romanien koulunkäynnin historiassa voidaan pitää kotien ja koulun yhteistyön parantumista, sanoo opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta. Valtaosa sekä rehtoreista että huoltajista piti yhteistyön tasoa vähintään tyydyttävänä.


Kymmenen vuoden takaisessa selvityksessä silmään pistivät poissaolojen lisäksi romanien vähäinen osallistuminen esiopetukseen ja toisaalta runsas osallistuminen erityisopetukseen.

Myös luokallejääntejä ja keskeyttämisiä oli paljon.

Esiopetukseen osallistuminen on kasvanut tuntuvasti, mutta romanilapset kertaavat yhä luokkia valtaväestöä runsaammin.

Myös erityistä tukea saadaan yhä melko paljon. Vertailua vaikeuttaa se, että lainsäädäntö on muuttanut erityisopetuksen käsitteet.


Peruskoulun keskeytti nyt viisi prosenttia romanioppilaista ja koulua vaihtoi yli kymmenen prosenttia. Osuudet ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan.

Kotiopetuksessa olevien romanioppilaiden osuus on sen sijaan kasvanut, mikä on Opetushallituksen mukaan huolestuttavaa.

___________________________________

YLE Uutiset: Romaninuoret haluavat nopeasti hyvään ammattiin

Yhä useampi romaninuori käy peruskoulun loppuun ja jatkaa opintojaan ammattikoulussa. Opetushallituksen tuoreen katsauksen mukaan kymmenessä vuodessa koulunkäynti on lisääntynyt merkittävästi. Vain lukioon ja jatko-opintoihin hankkiutuvien romanien määrä on pysynyt samana jo vuosia.

16-vuotias romani Roni Nyman pitää peruskoulun suorittamista tärkeänä. Silti koulunkäynti maistuu välillä puulta, kuten monella muullakin yläasteikäisellä.

- Onhan koulunkäynti tärkeää, mutta ei sitä aina jaksa. Varsinkin aamulla herääminen on vaikeaa. Luokassamme on kuitenkin hyvä ilmapiiri, kaikki ovat ystäviä ja asioista päätetään yhdessä, Nyman toteaa.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat selkeät. Peruskoulun jälkeen Nymanin tähtäimessä on ammattikoulu.

- Hain viime viikolla neljään eri kouluun ja lähden opiskelemaan autoalaa. Siitä pyrin sitten töihin johonkin hyvään paikkaan.

Lukio koetaan vielä liian vaativaksi

Suomessa asuu lähes 10 000 romania. Peruskoululaisia heistä on tuhatkunta. Koulunkäyntiä on viime vuosina avittanut erityisesti kuntien saama valtionapu romanien peruopetukseen ja romanikulttuuritietouden lisääntyminen.

Yhä useampi romanioppilas käy peruskoulun loppuun ja ammatillisten opinnot aloittavien määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Lukioon hakeutuu kuitenkin vain pari kolme romaninuorta vuosittain, kertoo opetushallituksen erityisasiantuntija Satu Blomerus.

- Ehkä lukio koetaan vielä jollain tavalla liian vaativaksi ja ammattiin halutaan nopeasti, minkä vuoksi ammattikoulu on etusijalla. Lukio vaatii pitkäjänteisempää ajattelua ja ylioppilas ei ole valmistunut vielä mihinkään ammattiin.

Blomerus kuitenkin uskoo, että asiassa ollaan menossa eteenpäin ja lukiokin tulee romanioppilaille tutuksi.

Romanikieli kuihtumassa opiskelijoiden puutteeseen

Vaikka romanikielen opiskelu on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, se on edelleen vähäistä ja kieli on uhanalainen. Tuhannesta koulutulokkaasta vain parisataa opiskelee kieltä.

Nyt romaninkielen opetus ja opiskelu on vapaaehtoista. Syyt kiinnostuksen vähäisyyteen löytyvät sekä kodeista että kouluista, sanoo opetusneuvos Leena Nissilä opetushallituksesta.

- Syy osallistumisen vähäisyyteen on molemmilla puolilla. Toisaalta perheissä ei ehkä tiedosteta kielen merkitystä ja toisaalta kouluissa on vaikea löytää romaniekielen opettajaa. Ryhmiin on myös vaijea löytää riittävästi oppilaita.

Nissilän mukaan tilannetta voisi parantaa määräys opetuksen pakollisuudesta.