Keskisuomalainen: Punainen Risti järjesti flash mobin rasismia vastaan

Keskisuomalainen: Punainen Risti järjesti flash mobin rasismia vastaan 20.3.2012

YLE Perämeri: Lumiveistoksin rasismia vastaan

Savon Sanomat: Ennakkoluuloissa on vielä kitkemistä

Suomen Punainen Risti järjesti tiistaina minuutin mittaisen rasisminvastaisen flash mob -mielenilmaisun Jyväskylän keskustassa. Noin kello 14 Kävelykadun Kompassin kohdalla yksitoista vapaaehtoista jähmettyivät paikoilleen ja nostivat päänsä päälle kyltit, joissa luki "Vastustan rasismia".

Teksti oli kirjoitettu kylteissä joko englanniksi, ruotsiksi tai suomeksi. Tempaus kuului Punaisen Ristin maanantaista sunnuntaihin asti kestävää rasisminvastaiseen kampanjaan. Tällä viikolla vietetään rasisminvastaista viikkoa.

– Inspiroiduimme järjestöristeilyllä pidetystä näytöksen omaisesti toteutetusta flash mob -esityksestä. Päätimme kokeilla tätä rasisminvastaisen viikon yhteydessä, SPR:n Jyväskylän osaston järjestöavustaja Maija Borén kertoi.

Esitys keräsi hämmästeleviä katseita. Paikalla jaettiin myös lappuja, johon sai kirjata oman ennakkoluulonsa. Lapun sai sen jälkeen heittää roska-astiaan.

Flash mob tarkoittaa yllätyksellistä ja täysin odottamatonta esitystä julkisella paikalla. Flash mobiin osallistuvat suunnittelevat esityksen ajankohdan ja sisällön etukäteen.

_____________________________________________

YLE Perämeri: Lumiveistoksin rasismia vastaan

Kemin Meripuistoon kohoaa varsin kirjavan joukon toteuttamana lumiveistoksia. Veistovälineiden kimpussa on kemiläisiä, ruotsalaisia ja saksalaisia koululaisia sekä maahanmuuttajia. Tempauksen taustalla on rasismin vastainen työ.

Kuuden lumikuution ympärillä on sekalaiset ryhmät, joissa puhutaan englantia. Lumiveistostempauksessa on mukana kymmenittäin eri kansallisuuksia ja ryhmät on haluttu sekoittaa nimenomaan sen takia, että itse kunkin olisi pakko työskennellä vieraan kanssa.

- Tämä lähti projektistamme, jossa rasismin vastaisuus ja syrjäytymisen ehkäisy ovat teemoina. Siitä se ajatus lähti, että pyrimme tekemään töitä mahdollisimman erilaisten ihmisten kanssa. Maahanmuuttajaryhmähän sopii siihen oikein hyvin emmekä liian hyvin tunne myöskään saksalaisia ja ruotsalaisia, perustelee projektin vetäjä, Hepolan koulun opettaja Mika Hodju.

Meripuistossa on lumenveistopuuhissa vain ensikertalaisia, opettajia lukuunottamatta. Oppaina toimivat - samassa kansainvälisyyden hengessä - kaksi Lapin yliopiston opiskelijaa Itävallasta ja Sveitsistä.

Kaksipäiväinen veistoprojekti saa varsin innostuneen, joskin aluksi hieman hämmentyneen vastaanoton suomalaisten ja ulkomaalaisten keskuudessa. Kun touhu on täysin vierasta, alkuun pääseminen tuntuu vaikealta.

- Työn touhussa kaikki ovat ja se tässä on tärkeintä. Vaikka kaikki eivät koko ajan tekisikään, niin ainakin he kiinnostuneina katselevat ja kiertelevät lumikuutioiden ympärillä, Hodju kiittelee.

______________________________________________

Savon Sanomat: Ennakkoluuloissa on vielä kitkemistä

– Minulla on suomalaisista vain hyviä kokemuksia, sanoo Joensuussa eksegetiikan tohtorintutkintoa jatko-opiskelijana tekevä tansanialainen Gerson Mgaya. Hän arvelee sen johtuvan kahdesta syystä:

– Olen tuntenut suomalaisia jo 1990-luvulta alkaen, joten minun on helpompi sopeutua teikäläiseen elämäntapaan. Toiseksi en itse korosta eroja, vaan etsin aina yhtäläisyyksiä ihmisten välillä. Se tekee elämän paljon helpommaksi.

Monen Suomeen tulleen maahanmuuttajan kokemukset ovat karumpia. Sudanista tulevalle Keni Iada Lakolle sanottiin suomalaisessa yrityksessä suoraan, että työpaikkaan ei oteta maahanmuuttajaa, vain suomalaisia.

Myös maahanmuuttajiin suopeasti suhtautuvat saavat osansa. Itä-Suomen yliopiston tutkija Tuija Saarinen kertoo saaneensa vihakirjeen osallistuttuaan kesäyliopiston maahanmuuttajaprojektiin. Lieksassa maahanmuuttajille harjoittelupaikkoja tarjonnut Lieksan Sähkö joutui netissä boikottiuhkausten kohteeksi.

Paikallisjohtaja Anne Smura on kuitenkin sitkeästi jatkanut harjoittelupaikkojen tarjoamista suomalaisten lisäksi muun muassa somaleille ja kurdeille.

– Minusta jokaisen suomalaisen työnantajan vastuulla on edistää maahanmuuttajien työllistymistä. Sillä tavoin vähennetään ongelmia, joita syntyy, jos tulijat syrjäytyvät.

Tuija Saarinen muistuttaa, että esimerkiksi työhönottotilanteissa tai asiakaspalvelussa esille tulevan avoimen rasismin lisäksi on tunnistettava koko kulttuurissamme syvällä piilevä rasismi.

– Meille jokaiselle on iskostettu päähän, että oma maa mansikka, muu maa mustikka. Jokaisen eettinen velvollisuus on kitkeä rasismia pois, kun sitä havaitsee, Saarinen sanoi tiistaina Kuopion hiippakunnan maahanmuuttotyön ajankohtaispäivässä.