Helsingin Uutiset: Aviopari auttaa Helsingin romaneja koulukarikoissa

Helsingin Uutiset: Aviopari auttaa Helsingin romaneja koulukarikoissa 22.3.2012

Sosiaaliohjaajat Unelma ja Henry Bollström ovat romaneja, jotka tukevat helsinkiläisiä romaniperheitä lasten koulunkäynnissä.

He ovat paitsi työpari niin myös aviopari.

– Koulutus on tärkeää myös romanille, koska koulutus auttaa yhteiskuntaan sopeutumisessa ja antaa romanille mahdollisuuksia edetä elämässään, sanovat Helsingin itäisellä sosiaaliasemalla työskentelevät Bollströmit.

Romanit tarvitsevat erityistä tukea, koska heidän kouluttautumisensa ja työllistymisensä on heikompaa kuin valtaväestöllä.

Vaikeudet alkavat usein jo peruskoulun ala-asteella, mikä voi vaikuttaa myöhempään koulumenestykseen.

– Romanikoululaisten suurimmat haasteet liittyvät päättötodistuksen saamiseen, eli peruskoulun suorittamiseen, vanhempien motivoimiseen sekä kodin ja koulun yhteistyöhön.

Bollströmit väittävät kuitenkin, että romanilapsilla luokalle jääminen ja peruskoulun keskeyttäminen ei ole huomattavasti yleisempää kuin valtaväestössä.

– Kyllä näissä samoissa asioissa on pääväestössäkin aika suuria lukuja. Romanit ovat pienempi väestöryhmä, joten romanit voivat korostua helpommin, Henry sanoo.

Kulttuuriset erot aiheuttavat joskus yhteentörmäyksiä perheiden ja kouluviranomaisten välillä.

Romaniperheissä voi olla tietämättömyyttä, ja toisaalta he voivat myös kohdata syrjintää.

– Kannustamme vanhempia ilmoittamaan koululle heti, kun lapsi on pois sairauden vuoksi. Tärkeää on, että vanhemmat tekevät läksyjä lastensa kanssa ja osallistuvat koulussa lapsen arviointikeskusteluihin, Unelma kertoo.

– Vanhempien kanssa käydään hyvinkin syvällisiä keskusteluja siitä, miksi koulunkäynti on hankalaa. Kyselen aina myös lapselta, mikä koulunkäynnissä askarruttaa.

Koululainen voi kokea hukkuvansa isossa luokassa muiden joukkoon.

Lapsi ei välttämättä uskalla mennä kouluun, jos tahti on liian kova ja hän pelkää jäävänsä opiskelussa jälkeen. Joskus pienikin asia, kuten tukiopetus, auttaa opiskelussa.

– Ongelmia aiheuttaa myös se, että iltaisin istutaan liikaa tietokoneen ääressä. Aamulla on sitten vaikea herätä kouluun. Samanlaisia ongelmia on pääväestönkin lapsilla.

Bollströmien mukaan romanivanhemmilla ei ole kulttuurista johtuvia tapoja tai muita syitä, miksi koulunkäyntiä haluttaisiin vältellä.

– Tänä päivänä romanivanhemmat ovat hyvin motivoituneita kannustamaan lapsiaan siihen, että lapsi käy peruskoulun loppuun ja hankkii sen jälkeen jatkokoulutuksen, Henry painottaa.


Ongelmia joka kolmannella

Suomessa lähes joka kolmannella romanilapsella on ongelmia koulunkäynnissä.

Opetushallituksen selvityksen mukaan 70 prosentilla romanilapsista peruskoulu sujuu hyvin tai vähintään tyydyttävästi, mutta 30 prosentilla heikosti tai välttävästi.

Opetushallituksen kyselyyn vastasi viime vuonna 1341 rehtoria.

Takavuosina romanilasten koulunkäynti oli huomattavasti hankalampaa kuin nykyisin.

Esimerkiksi 1970- ja 1980-luvuilla romanien oli vaikea saada vakituisia asuntoja, joten asuinpaikan vaihtuminen tiheään saattoi vaikeuttaa koulunkäyntiä.

Silloinkaan kyse ei ollut siitä, etteikö lasta haluttaisi laittaa kouluun, Unelma Bollström sanoo.