YLE Turku: Politiikan muutos estäisi slummikoulut 15.3.2012
Kuntien asuntopolitiikka vaikuttaa tulevaisuudessa enenevissä määrin koulujen eriarvoistumiseen ja oppimistuloksiin, arvioivat tutkijat. Suomessa on meneillään parhaillaan useita tutkimuksia, joissa selvitetään mm. maahanmuuttajavaltaisuuden vaikutuksia kouluvalintoihin sekä oppimiseen.
Alakouluille pyrittäessä koulun maahanmuuttajavaltaisuus vaikuttaa vain vähän, mutta tilanne muuttuu myöhemmissä kouluvalinnoissa.
Turun Siirtolaisuusinstituutin torstaina julkaiseman tutkimuksen mukaan turkulaisvanhemmat valitsevat ekaluokkalaiselleen lähes poikkeuksetta lähikoulun – oli siellä sitten maahanmuuttajia tai ei. Myös vanhempien pelot hälvenevät koulutaipaleen etenemisen myötä.
- Vanhempien omat ajatukset muuttuvat, kun tulee kokemusta. Kun on vaikka pelkoja siitä, että suomenkielisen lapsen oppimistulos kärsii monikulttuurisessa luokassa, niin sille pelolle ei sitten kokemuksen karttuessa enää löytynytkään aihetta. Tällainen pelko on aika yleinen, mutta sitä ei siis tarvitse pelätä, toteaa Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Sirkka Komulainen.
Mielikuvat vaikuttavat
Vanhempien asenteet kuitenkin muuttuvat, mitä pidemmälle lapsi koulutaipaleella etenee. Tämä käy ilmi Turun ja Helsingin yliopistojen vielä kesken olevan tutkimuksen väliraportista. Eritoten yläluokille pyrittäessä kantasuomalaisten asenteet koulun monikulttuurisuuteen tiukkenevat.
- Maahanmuuttajataustaisuus on yksi keskeinen asia näissä valinnan syissä, mutta kaiken kaikkiaan isoin kertymä tulee siitä, mikä on koulun maine laajemmassa katsannossa. Niissä suosiohierarkioissa, joita kunkin kaupungin koulutusmarkkinoille muodostuu, kertoo professori Risto Rinne Turun yliopistosta.
Tällä hetkellä koulujen maine perustuu pitkälti mielikuviin, sillä tutkittua tietoa monikulttuurisuuden vaikutuksista oppimistuloksiin ei Suomessa vielä ole. Lähivuosina sellaisia on odotettavissa niin Helsingin ja Turun yliopistojen kuin Tampereen yliopistonkin vetämistä erillisistä hankkeista.
Asuntopolitiikasta apuja
Esimerkit ulkomailta, kuten Tanskasta, Ranskasta ja Iso-Britanniasta kuitenkin kertovat, että koulujen erot lisääntyvät, mikäli asuinalueiden väestöpohja ei ole kulttuureiltaan ja kansalaisuuksiltaan tasapainossa.
Esimerkiksi Turussa maahanmuuttaja-aste vaihtelee Varissuon lähes 40 prosentista Sirkkalan muutamaan prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla puolestaan on jopa esitetty, että maahanmuuttajien määrää pitäisi rajoittaa kouluisssa.
- Tuo on esityksenä mielestäni täysin kestämätön sekä oikeudenmukaisuuden että monen muun syyn kannalta. Ne ainoat asiat, mitä voidaan tehdä, ovat yhteiskuntapoliittisia ja asuntopoliittisia. Meidän on yksinkertaisesti estettävä kaupunkien jakautuminen hyvin erityyppisiin hyvinvoinnin tason omaaviin lohkoihin, toteaa professori Risto Rinne.