perjantai 23. maaliskuuta 2012

HS: HS-raati: Rasismin vaaroja ei täysin ymmärretä

Helsingin Sanomat: HS-raati: Rasismin vaaroja ei täysin ymmärretä 23.3.2012

HS-raadin enemmistö, 74 prosenttia, on sitä mieltä, että rasismiin ei suhtauduta Suomessa tarpeeksi vakavasti. Tällä viikolla on vietetty YK:n rasismin vastaista viikkoa.

Rasismin ilmenemismuodot ja käsitteen määrittely ovat raatilaisten mielestä moninaiset. Arkipäivän rasismi ilmenee loukkauksina ja vähättelynä, pahimmillaan nyrkiniskuina. Se voi olla myös poliittista syrjintää, joka näkyy kireässä siirtolaispolitiikassa. Jotkut kansanedustajat ovat esittäneet räikeitä rasistisia loukkauksia.

Kirjailija Kaari Utrio vaatii rasismin suhteen nollatoleranssia, koska historia näyttää, että rasismin päätepisteenä voivat olla kaasukammiot.

Kirjailija Leena Lehtolaisen mielestä julkinen valta ja media suhtautuvat rasismiin riittävän vakavasti, mutta käsite on hämärtänyt, koska sitä käytetään synonyymina kaikelle sorrolle.

Reilu kymmenen prosenttia ei ota kantaa rasismi-kysymykseen, koska asia on niin monisäikeinen. Vähättelevää puhetta etnisistä ryhmistä on paljon, mutta julkiseen rasistiseen puheeseen puututaan heidän mielestään nopeasti.

__________________________________________

HS-raadin vastaukset kysymykseen: Suhtaudutaanko Suomessa rasismiin tarpeeksi vakavasti?

Suomessa vietetään tällä viikolla rasismin vastaista viikkoa. Eri puolilla maata järjestetään kymmeniä rasismin vastaisia tapahtumia, joilla yritetään estää etnistä syrjintää. Ohjelmassa on seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja elokuvaesityksiä.

Rasismin vastainen viikko rakentuu YK:n yleiskokouksen vuonna 1966 julistaman rasismin vastaisen päivän ympärille, jota vietetään kaikissa YK:n jäsenmaissa 21. maaliskuuta.

Suomen Punaisella Ristillä on meneillään rasismin vastainen kampanja.

Punainen Risti määrittelee rasismin niin, että se tarkoittaa ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi ihonvärin, kansalaisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät.

Perinteisesti rasismi on liittynyt rodulliseen syrjintään, mutta nykyään sitä perustellaan kulttuurien välisillä eroilla: kulttuurierot nähdään perustavanlaatuisina ja vieras kulttuuri uhkana valtakulttuurille.

Vuonna 2011 poliisi kirjasi Suomessa 860 rikosilmoitusta viharikoksista. Tapauksista 86 prosenttia oli rasistisia rikoksia ja kuusi prosenttia perustui uhrin uskonnolliseen taustaan.

Aikaisempien vuosien tapaan yleisin rasistisia piirteitä sisältänyt teko oli pahoinpitely. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan rasistisille rikoksille alttiimpia ovat etniset vähemmistöt ja ulkonäöltään kantaväestöstä erottuvat maahanmuuttajat, esimerkiksi somalit.

Helsingin Sanomien marraskuussa 2011 teettämän gallup-tutkimuksen mukaan suomalaisista kaksi kolmasosaa ajattelee, että Suomessa ilmenee paljon tai melko paljon rasismia. Kielteisimmin suomalaiset suhtautuvat romaneihin ja somalialaisiin.

Suomalaisista perussuomalaisten kannattajat tunnistavat selvästi eniten rasistisia piirteitä itsessään. Puolueen kannattajista puolet oli ainakin osittain sitä mieltä, että "joihinkin rotuihin kuuluvat ihmiset eivät kerta kaikkiaan sovi asumaan modernissa yhteiskunnassa".

Perussuomalaisten kannattajista yli neljännes tunnisti itsessään paljon tai melko paljon rasistisia piirteitä, kun koko kansasta niin teki 14 prosenttia. Joka kolmas suomalainen oli gallupin mukaan täysin tai osittain sitä mieltä, että islam on uhka länsimaisille arvoille ja demokratialle.

Viidennes allekirjoitti väittämän, jonka mukaan "on tunnustettava se tosiasia, että jotkut kansat ovat älykkäämpiä kuin muut".

Gallup-tulos herätti laajaa keskustelua. Presidentti Tarja Halonen sanoi, että ratkaisevaa on ihmisten arkikäytös ja arkituki rasismin uhrille.

Jyrki Kataisen mielestä Suomessa joku oli mennyt puolentoista vuoden aikana raiteiltaan. "Olemme tekemisissä kokemuksen kanssa, jossa kyseenalaistetaan perusarvot, ihmisarvon kunnioittaminen ja humanismi", Katainen sanoi.

Ranskaa on juuri järkyttänyt ampumavälikohtaus, jossa neljä juutalaista kuoli. Euroopassa on viime vuosina ollut useita terroritekoja, joiden uhreina ovat olleet etniset ryhmät.