Kaleva: Verkossa julkaistiin julkilausuma rasismikeskustelun puolesta

Kaleva: Verkossa julkaistiin julkilausuma rasismikeskustelun puolesta 18.3.2012

Julkilausuma: Julkilausuma hiljaisuuden jälkeen: Riittää jo rasismi ja "suvaitsevaisuus" - tarvitsemme dialogia!

Oulun ampumatapausta ja kunniamitali-kohua seuranneen Helsingin hiljaisen kävelyn järjestäjät ovat antaneet julkilausuman keskustelun puolesta.

Julkilausuma julkaistiin verkossa ja siihen alettiin kerätä allekirjoituksia sunnuntai-iltana.

Julkilausuman antajilla on tavoitteena kerätä 50 000 allekirjoitusta erityisesti rasisminvastaisen viikon aikana, mutta myös jatkaa keskustelua ja kannustaa kansalaisia uuteen suomalaiseen välittämisen, kyseenalaistamisen ja puuttumisen kulttuuriin.

"Me, allekirjoittaneet, olemme sitä mieltä, että riittää jo. Sitoudumme puuttumaan vihamielisyyteen ja kiusaamiseen, oli se sitten rasismia tai ei, kun sellaista havaitsemme ja kannustamme jokaista tekemään samoin", julkilausumassa sanotaan.

Julkilausuman oli allekirjoittanut sunnuntai-iltana hieman ennen kello yhtätoista noin 150 ihmistä.

Julkilausuma löytyy kokonaan Adressit.com:ista.

____________________________________________

Julkilausuma: Julkilausuma hiljaisuuden jälkeen: Riittää jo rasismi ja "suvaitsevaisuus" - tarvitsemme dialogia!

Tänä keväänä on tapahtunut vakavia kuolemaan johtaneita väkivallantekoja, joita seurasi hyvin rasistisia keskusteluja julkisuudessa. Uhreja on paneteltu ja tekoja on ihannoitu. Tämä on hätkähdyttänyt. Olimme tunnistaneet rasismin eri muotoja mm. kaduilla, julkisissa liikennevälineissä, koulujen pihoilla, työpaikoilla, pöytäkeskusteluissa ja netissä. Mutta onko rasismi pesiytynyt jo näin syvälle?

Tänä keväänä on julkisuudessa myös puhuttu kiusaamisesta. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että nämä asiat liittyvät toisiinsa. Jos jotain kiusataan rasistisin perustein, normaaliksi reagointitavaksi on tullut sanoa "meitä muitakin kiusataan". Emme ole varmoja siitä, kumpi tuli ensin, rasismi vai kiusaaminen. Olemme kuitenkin varmoja siitä, että vihamielisyyttä lietsotaan - sitä voidaan siis myös laannuttaa - samoilla keinoilla. Kumpikaan ei ole vain marginaalinen ongelma, vaan koskettaa meitä kaikkia täällä Suomessa eläviä. Ja kumpaankin voi ja tulee puuttua – monilla tasoilla.

Viime aikoina olemme todistaneet tahattomia, rasismiin johtavia tekijöitä, jotka eivät välttämättä ole rasismiksi tarkoitettua. Näitä ovat esimerkiksi ihmisten epäinhimillistäminen tahattomilla sana- tai aihevalinnoilla eri tilanteissa: puhutaan huolimattomasti tai loukkaavasti ihmisten ulkonäöstä tai oletetuista ominaisuuksista; tai käännetään keskustelu maahanmuuttopolitiikkaan, kun halutaan selittää ulkomaalaistaustaisen henkilön murhaa tai häiritsemistä. Suomessa on kuitenkin myös järjestäytynyttä, tahallista ja ilmeistä rasismia. Se on helposti havaittavissa esimerkiksi sähköisessä mediassa: jos käsitelty aihe liippaa läheltäkään maahanmuuttoa tai rasismia, joutuu kirjoittaja systemaattisen vihamielisen häirinnän kohteeksi. Tämän vuoksi suuri osa niistä, jotka rasismia kohtaavat tai jotka työkseen käsittelevät vähemmistökysymyksiä, ovat valinneet olla hiljaa.

Tietämättömyydestä ja tiedostamattomista ennakkoluuloista johtuvaan epäilevään suhtautumiseen eivät auta netistä hankitut vastaukset, ylhäältä määritelty suvaitsevaisuus tai periaatteellinen vaatimus tykätä monikulttuurisuudesta. Haluamme dialogia. Tarvitsemme yleisen tason väitteiden haastamista ja kyseenalaistamista. Jos joku asia häiritsee tai vaikuttaa käsittämättömältä, se kannattaa ilmaista ja puhua auki siinä tilassa, paikassa ja hetkessä ja niiden henkilöiden kanssa, jota asia koskee.

Jos kyse on rasistisesta ideologiasta johtuva vihamielisyys ja väkivaltaan kiihottaminen, mikä ei mahdollista dialogia, täytyy siihen puuttua oikeusjärjestelmän sanktioilla.

Kaikkeen syrjintään ja kaikkiin väkivallantekoihin tulee yhteiskunnassa suhtautua yhtäläisellä vakavuudella. Rasistisesti motivoituneita rikoksia ei tule vähätellä. Jos eri ryhmiin kuuluvien henkilöiden kohtaamia vääryyksiä uutisoidaan ja arvotetaan epäsymmetrisesti, se lähettää vahvan viestin siitä, että ihmisen arvo riippuu hänen taustastaan.

Keskustelua rasismista, kiusaamisesta tai häirinnästä ei voi käydä ottamatta kantaa yksittäisiin tapauksiin. Rasismin, kiusaamisen tai häirinnän tuomitseminen yleisellä tasolla mutta kieltäytyminen yksittäisten tapausten kommentoinnista on ongelman kieltämistä. Kyseenalaisia lausuntoja antavilta ihmisiltä tulee kysyä tarkennuksia, perusteluja, eikä äärimmäisiä lausuntoja saa päästää ohitse ikään kuin vahinkoina tai vitseinä.

Haluamme, että Suomessamme olisi tapana lopettaa mihin tahansa rasismista tai muusta syystä johtuva etniseen, uskonnolliseen, kulttuuriseen, aatteelliseen, kielelliseen tai poliittiseen ryhmään kohdistuva yleistävä tai valheellinen mustamaalaus ja demonisointi.

Haluamme, että Suomessamme tulisi tavaksi puuttua rasismista ja muista syistä johtuvaan kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan.

Syrjintä ei sovi suomalaiseen tasa-arvon kulttuuriin. Haluamme, että Suomessa sitoudumme ottamaan tosissaan, tutkimaan ja estämään kaiken rasismista tai muusta syystä johtuvan syrjinnän, jota tapahtuu työmarkkinoilla, koulutuksessa, asumisessa ja jopa peruspalveluiden saamisessa.

Ja vielä, haluamme, että Suomessa tulee tavaksi kohdella jokaista ihmistä yksilönä, ei etnisen, kulttuurisen tai muun vastaavan ryhmän edustajana.


Tämä on haaste ja kutsu dialogiin kaikille niille, jotka ovat antaneet yleisen tason julkilausumia ja niille, jotka eivät ole koskaan pohtineet asiaa. Kutsumme kansalaiset liittymään ja sitoutumaan tähän julistukseen, edistämään yhteiskuntarauhaa omassa elämänpiirissään sekä reagoimaan tai pohtimaan sitä, miksi ei reagoi, kun olisi reaktioiden aika.

Me, allekirjoittaneet, olemme sitä mieltä, että riittää jo. Sitoudumme puuttumaan vihamielisyyteen ja kiusaamiseen, oli se sitten rasismia tai ei, kun sellaista havaitsemme ja kannustamme jokaista tekemään samoin.