YLE: Miten päin netissä pitäisi keskustella?

YLE: Miten päin netissä pitäisi keskustella? 23.3.2012

Hyvän nettikeskustelun reseptiä on yritetty keksiä niin kauan kuin netti on ollut olemassa. Viimeksi nettikeskustelujen ongelmallisuuteen puuttui etnisten suhteiden neuvottelukunta, kun se esitti, että netissä pitäisi sallia ainoastaan omalla nimellä kirjoittelu. Mediatalojen osalta ehdotus on tyrmätty jo aiemmin sananvapauteen vedoten muun muassa Julkisen sanan neuvoston toimesta.

Miten nettikeskustelut sitten pitäisi järjestää? Yle Uutiset Suora linja kysyi asiaa keskustelijoiltaan itseltään tässä artikkelissa. Vaikka mielipiteitä oli monia, kaksi asiaa tuli selväksi: nimimerkillä kirjoittelu pitää sallia ja moderoinnin on oltava riittävän tiukkaa. Onko asia kuitenkaan niin yksinkertainen?

Nimellä, pysyvällä nimimerkillä vai anonyymisti?

Pitäisikö samalle keskustelupalstalle pystyä kirjoittamaan sekä nimellä, nimimerkillä että anonyymisti. Ennen kuin kysymykseen voi vastata, pitää selvittää, mitä nimimerkki-sanalla tarkoitetaan. Onko kyseessä pysyvä nimimerkki, jota kirjoittaja käyttää aina, vai onko nimimerkki vain räiskäisy (ihan sama mikä, joka kerta eri), jolloin voidaan saman tien puhua anonyymista kirjoittelusta.

Jotta sekä nimellä kirjoittaminen että pysyvällä nimimerkillä kirjoittaminen ovat mahdollisia, sitä varten tarvitaan jonkinlainen tunnistautumissysteemi.

Näin ehdottaa nimimerkki S. Piira Suoran linjan keskustelussa.
- Helppo tapa valvoa nettikirjoittelua on, että kirjautuminen tapahtuu aina verkkopankkitunnuksilla ja käyttäjä joutuu lisäksi laittamaan sähköpostiosoitteen sekä oman nimensä palveluun. Palveluun ilmoitetaan oma vakituinen nimimerkki, jota käytetään eli nikin takana on tunnistettava henkilö yhteystietoineen.

Rekisteröinti vai ei?

Moni Suora linja -sivun keskustelijoista vastustaa rekisteröitymistä. Myös S. Piiran esittämää verkkopankkitunnistautumista pidetään yleisesti liian kankeana, vaikka se varsin aukoton olisikin.

Suositun Suomi24-keskustelupalstan oman selvityksen mukaan 16 prosenttia sen käyttäjistä kannattaa pakkorekisteröitymistä keskustelupalstoille, 60 prosentin mielestä anonymiteetti takaa sananvapauden.

Miten nimellä ja pysyvällä nimimerkillä kirjoitteluun voidaan koskaan päästä, jos keskustelijoita ei voida millään lailla tunnistaa? Ei mitenkään.

Nimimerkki Nimimerkki muistuttaa, että ”lähes kaikki web-palvelimet tekevät logia (IP-osoitteet), joiden perusteella voidaan jäljittää ihmisiä, jos ei erikseen käytä anonyymipalveluita.”

Samaan aikaan entistä useampi kirjautuu Facebookiin ja Twitteriin päivittäin. Joillakin nettisivuilla on otettu käyttöön malli, jossa ihmiset tunnistautuvat keskusteluun Facebookin avulla. Tässä yksi esimerkki sellaisesta sivusta ja tässä toinen.

Joitakin palstoja "moderoi" poliisi

Ylen Suora linja -sivuilla kaikki kommentit luetaan etukäteen ja julkaistaan vasta sitten. Hehhe-nimimerkin mielestä tätä keinoa pitäisi muidenkin sivustojen suosia.
- Tiukka moderointi on vastaus kaikkeen! Tämä Ylen systeemi on mielestäni hyvä ja toimiva, Hehhe kirjoittaa.

Monilla muilla keskustelupalstoilla on käytössä jälkimoderointi eli asiattomat ja laittomat viestit poistetaan jälkikäteen. Joitakin palstoja "moderoi" käytännön pakosta jopa poliisi, joka sitten pyytää ylläpitäjää poistamaan laittomuudet.

Moderneimmat keskustelupalstat käyttävät mallia, jossa yhteisö valvoo itse itseään. Vaikka tähänkin malliin tarvitaan rekisteröinti, sitä pidetään hyvänä esimerkiksi trollien kitkemisessä.
- Trolli vaihtelee roolia sujuvasti maksimaalisen ärsytyksen aiheuttamiseksi. Usein Trolli jopa kinaa itsensä kanssa kahdella eri nimimerkillä saadakseen aikaan kuvan, että keskustelussa kuumat tunteet roihuavat, nimimerkki trolli kertoo Suoran linjan sivuilla.

Yhteisön sisäiset kannustimet?

Yksi yhteisön sisäisen valvonnan malli on käytössä Huffington Postissa, jossa keskustelijoita palkitaan erilaisin virtuaalisin palkinnoin, puhutaan badgeista. Mitä ansioituneempi tai verkottuneempi kirjoittaja olet, sitä enemmän sinulla on valtaa puuttua palstalla esiintyviin ongelmiin.

Yhteisön omaa valvontaa ehdotettiin myös Suoran linjan keskusteluissa. Näin nimimerkki vph.
- Jos joku keskustelija kerää paljon peukku-alas merkintöjä, niin ohjelma rajoittaisi automaattisesti tämän henkilön viestien lähettämismahdollisuutta vaikka vuorokauden jäähyllä tai pidemmälläkin, jos törttöily jatkuu.

Hyvä esimerkki varsin hienostuneesta peukuttamista löytyy Slashdot-sivustolta, jonka periaatteet löytyy muun muassa täältä (eng) sekä tämän jutun alussa olevasta faktalaatikosta.

Oli hyvän keskustelupalstan resepti sitten mikä tahansa, ihmiset ovat ihmisiä myös netissä. Nimimerkki Satunnainen ohikulkija tiivistää olennaisen näin.

- Vaikka mielipiteiden näkyminen ja kuuluminen estettäisiin, eivät ihmiset lakkaa tuntemasta ja puhumasta. On melkeinpä vaarallista työntää asiat näkymättömiin, sillä silloin katoaa vuorovaikutus ja myös tieto siitä, mitä ihmisten mielissä liikkuu.


Slashdot.orgin hienostunut malli

Teknologiasaitti Slashdot.orgissa on käytössä yksi netin hienostuneimmista keskustelun sisäisen ohjaamisen malleista. Alla pääpointit.

* Jokainen kommentti saa automaattisesti pisteitä välillä -1 - +2 (+1 normaalien rekisteröityneiden käyttäjien kommenteille, 0 anonyymeille, -1 huonon karman omaavien käyttäjien kommenteille ja +2 hyvän karman omaavien käyttäjien kommenteille).

* Moderaattorit voivat antaa +1 tai -1 kullekin kommentille.

* Kommenttien pisteet lisäävät tai laskevat kommentin kirjoittajan karmaa ja tarpeeksi karmaa saanut kommentaattori voi nousta itse moderaattoriksi.

* Mutta: moderaattoreilla (jotka eivät siis ole palkattuja) on vain rajallinen määrä moderointipisteitä aikajakson sisällä.

* Palkatuilla ihmisillä näitä pisteitä on rajaton määrä.