YLE Lahti: Ystävät, ilmasto ja uskonto askarruttavat Suomeen tulevaa pakolaista 22.3.2012
Suomi vastaanottaa vuosittain noin 750 kiintiöpakolaista. Ennen valintapäätöstä heidät haastatellaan lähtömaassa tarkoin. Samalla he voivat kysyä suomalaisesta kulttuurista ja ihmisistä.
Kiintiöpakolainen tulee maahan YK:n sopimusten perusteella. Esimerkiksi Suomeen tulevien kiintiöpakolaisten matka on kuitenkin monivaiheinen. Pakolaisten lähtömaahan lähetetään suomalaisia maahanmuuton asiantuntijoita, jotka haastattelevat uuteen kotimaahan pääsyä odottavat ihmiset.
Yksi valintamatkalla Iranissa viime vuoden lopulla olleista suomalaisista asiantuntijoista on Jari Kekki, joka työskentelee Hämeen Ely-keskuksessa. Hänestä matka oli mielenkiintoinen.
Iranissa olevat kiintiöpakolaiset ovat afgaaneja, jotka ovat paenneet sotaa Afganistanista. Iranissa on noin miljoona rekisteröityä pakolaista, jotka on määrä sijoittaa edelleen muihin maihin.
Uskonnollisuus erottaa
Kiintiöpakolaisten valintamatkalla haastatellaan Suomeen valittavat perheet. Heiltä kysytään esimerkiksi heidän tarinaansa ja millaisena he näkevät tulevaisuutensa. Yksi tärkeä kysymys on, haluavatko he Suomeen. Muita selvitettäviä asioita ovat kielitaito, koulutustausta, luku- ja kirjoitustaito sekä terveydentila.
Pakolaiset puolestaan haluavat tietää, millainen ilmasto Suomessa on, onko maassa pukeutumissääntöjä ja voiko suomalaisten kanssa ystävystyä.
Maahanmuuttaja-asiantuntijana toimineen Jari Kekin mukaan esimerkiksi Iranissa koulujärjestelmä ja terveydenhuolto ovat kehittyneitä. Sikäläinen kulttuuri eroaa suomalaisesta eniten uskonnollisuudessa. Afgaanikulttuurissa ja Iranissa islamilla on merkittävä rooli ihmisten arjessa, kun taas suomalainen yhteiskunta on maallistunut.
Traumojen hoitaminen tärkeää
Kiintiöpakolaisten Suomeen pääsystä päättää maahanmuuttovirasto. Kunnat voivat vaikuttaa siihen, mihin tulijat sijoitetaan. Esimerkiksi Lahdessa vuosittainen pakolaiskiintiö on 20 ihmistä, joista valtaosa on kiintiöpakolaisia.
- Tänä vuonna tiedossa ei ole, että Lahti ottaisi afgaanipakolaisia eli ne ovat muita ryhmiä, Jari Kekki sanoo.
Hänen kokemuksensa mukaan suurin haaste uuteen kotimaahan sopeutumisessa on kiintiöpakolaisten traumatisoituminen.
- Kun ihminen joutuu pakolaiseksi, hän on paennut sotaa tai väkivaltaa. Väkivallan uhka on voinut olla elämässä läsnä kymmeniä vuosia. Siksi traumojen hoitaminen on iso haaste.
Toisaalta, sopeutumista voivat helpottaa Suomessa muodostuvat suhteet paikallisiin. Monia kiintiöpakolaisia askarruttavaan kysymykseen, voiko suomalaisen kanssa ystävystyä, Jari Kekillä on rohkaiseva vastaus.
- Monen ulkomaalaisen kokemus on, että jos suomalaisen kanssa ystävystyy, se on ikuista. Suomalaiseen voi luottaa kuin kallioon, kunhan ensin pääsee kallion lähelle.