YLE: Suomi sulkee ovensa köyhimmiltä opiskelijoilta

YLE Helsinki: Suomi sulkee ovensa köyhimmiltä opiskelijoilta 26.3.2012

Osa ammattikorkeakouluista lopettaa pääsykokeet kehitysmaissa. Taustalla on Maahanmuuttoviraston epäilys opiskelijoiden toimeentulon riittämättömyydestä Suomessa.

Parbati Ranjit kitkee pientä kasvimaataan takapihallaan Nepalin toiseksi suurimmassa kaupungissa Pokharassa. Arki on yksinäistä, sillä mies on lähtenyt rakennustöihin Espanjaan ja poika Sandip unelmiensa perään Suomeen.

Yksin asuva nainen Nepalissa ei ole harvinaisuus, sillä maassa on kyliä, joissa asuu vain naisia, lapsia ja vanhuksia. Neljännes työikäisistä miehistä työskentelee ulkomailla.

- Minua ei yllättänyt lainkaan se, että Sandip halusi lähteä. Ei tässä maassa ole oikein mahdollisuuksia, Parbati toteaa.

Kallis pohjola saattaa yllättää opiskelijan

Sandip Ranjit opiskelee toimitilajohtamista Laurea-ammattikorkeakoulussa Espoon Leppävaarassa. Pääsykokeet järjestettiin Nepalissa, niin kuin koulu on tehnyt jo useana vuonna.

Tänä keväänä Laurea, samoin kuin moni muu ammattikorkeakoulu, on laittanut pääsykokeet katkolle niin sanotuissa riskimaissa eli Nepalissa, Pakistanissa, Bangladeshissa, Nigeriassa ja Keniassa. Maissa on Maahanmuuttoviraston mukaan suuria vaikeuksia selvittää, onko opiskelijalla varaa elää Suomessa.

- Opiskelijalla pitää olla 6000 euroa tilillä tullessaan Suomeen opiskelemaan. Kaikilla sitä rahaa ei sitten olekaan todellisuudessa ollut. Suomen kalliit hinnat tulevat joillekin yllätyksenä. Osalla on myös ollut väärennettyjä kielitaitotodistuksia, Laurean englanninkielisten koulutusohjelmien opintopäällikkö Mari Koski sanoo.

Stipendin avulla alkuun

Se, että kehitysmaasta kotoisin olevalla pitää olla monta tuhatta euroa tilillään ennen maahantuloa, perustuu ulkomaalaislakiin. Rahojen on määrä elättää opiskelijaa, kun opintotukea ei saa. Yleisin syy nepalilaisten kielteisiin oleskelulupapäätöksiin on epäilys toimeentulosta.

- Meillä on epäilys, että samoja rahoja on pyöritetty usean eri opiskelijan tilillä. Jos rahaa ei oikeasti ole, on vaarana että opiskelija joutuu Suomeen saavuttuaan työperäisen hyväksikäytön uhriksi, esimerkiksi maanmiehensä omistamaan yritykseen, Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Pentti Sorsa sanoo.

Sorsa ei tiedä, kuinka yleistä työperäinen hyväksikäyttö on, sillä virastolla ei ole oikeutta seurata sitä onko henkilö todella opiskellut ja ollut läsnä oppilaitoksessa. Ensimmäisen oleskeluluvan jälkeen jatkoluvat myöntää poliisi.

- Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kehitysmaasta kotoisin oleville opiskelijoille pitäisi kehittää jonkinlainen stipendijärjestelmä, nyt tilanne on sekava eikä kukaan tiedä miten niille opiskelijoille käy, jotka eivät tule toimeen, Sorsa sanoo.

Paluu kotimaahan ei houkuta

Sandip Ranjitin isä hankki työnteollaan tilille vaaditut rahat. Lisäksi Sandip jakaa ilmaislehtiä Vuosaaren metroasemalla joka aamu ennen kouluun lähtöä.

- Kaikki mitä tässä ansaitsen, eli 525 euroa kuussa, menee asumiseen ja ruokaan. Täällä on kieltämättä kallista, mutta pärjään.

Parbati toivoo ainoan poikansa palaavan vielä joskus Nepaliin. Sandip epäilee paluutaan. Hän on lopen myötä kyllästynyt maan epäselvään poliittiseen tilanteeseen.

- Nepalissa on korruptiota joka paikassa. Kansalaiset eivät saa palveluita, koska jokaikinen virkamies on lahjottavissa. Eikä ole toimitiloja, joita johtaa.