Uusi Suomi: Raiskaukset Suomessa – ”Ulkomaalaisten osuus pistää silmään” 14.3.2012
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: Selvityksiä raiskausrikoksista (pdf)
Suomalainen seksuaalirikosten lainsäädäntö tulee tutkia ja pohtia uudelleen, haluaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.). Myös ulkomaalaistaustaisten henkilöiden korkea osuus raiskausrikostuomioissa tutkitaan.
Henriksson on valmis selvittämään raiskausrikosten tunnusmerkistön muuttamista niin, että raiskausteon sukupuoliyhteyteen pakottaminen ja pakottamisen aikana käytetty väkivalta irrotettaisiin toisistaan.
Esimerkiksi rikosoikeuden professori Terttu Utriainen on arvostellut suomalaista oikeuskäytäntöä, jossa raiskausrikosten vakavuutta arvioidaan käytetyn väkivallan perusteella. Utriaisen mukaan raiskauksen lisäksi tekijä pitäisi tuomita pahoinpitelystä, mikäli sitä ilmenee pakotetussa sukupuoliyhteydessä.
Oikeusministeri Henriksson ei kuitenkaan anna suoraa vastausta siihen, tulisiko väkivalta ja pakottaminen erottaa toisistaan. Viime kesänä voimaan astui laki, jonka mukaan avuttomassa tilassa olevan henkilön makaaminen on raiskausrikos, ei hyväksikäyttö.
Uusi laki käänsi raiskausrikostilastot kovaan kasvuun.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (Optula) tänään julkaistussa selvityksessä kerrotaan, että raiskauksen aikana käytetyllä väkivallalla on merkittävä rooli siinä, kuinka ankaraan rangaistukseen tekijä tuomitaan. Vähäinen väkivallan määrä kävi joissain tapauksissa jopa lieventävänä asianhaarana.
Ulkomaalaistaustaisten yliedustus
Optulan tutkimus keskittyi vuosina 2006-2009 oikeudessa käsiteltyihin raiskausrikoksiin. Tuona aikana Suomessa tuomittiin yhteensä 262 raiskaajaa. Tuomioita annettiin pakottamisesta sukupuoliyhteyteen, raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta.
Kaikista raiskausrikoksista joka neljännellä tuomitulla oli tausta ulkomailla: joko jonkin muun maan kansalaisuus tai kaksoiskansalaisuus.
Perusmuotoisen raiskauksen tekijöistä ulkomaalaistaustaisia oli 30 henkeä eli 34 prosenttia tuomituista. Törkeästä raiskauksesta tuomituista 13 henkeä eli 41 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.
Sukupuoliyhteyteen pakottamisesta tuomittiin tutkittuina vuosina 5 ulkomaalaistaustaista eli 17 prosenttia tuomituista.
Tutkimuksen tehnyt Optulan ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä huomauttaa, että aineisto on suhteellisen pieni. Pienuudesta huolimatta aineisto näyttää selvän vinouman ulkomaalaisten osuudessa tuomituista. Syy ei ole tällä hetkellä selvä.
- Sattumalle täytyy jättää mahdollisuus. Ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset ehkä huomataan, ilmoitetaan ja tuomitaan helpommin, Optulan Lappi-Seppälä arveli.
Toistaiseksi ulkomaalaisten osuutta raiskausrikostuomioissa ei ole selvitetty kunnolla. Syitä tai syytä ei siis tiedetä. Oikeusministeriö ja Optula ovat jo käynnistäneet tutkimuksen asiasta.
- Luvut pistävät silmään. Kotouttamisen puolelta on selvitettävä, olisiko siellä tekemistä, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi keskiviikkona.
Raiskausrikokset ja kansallisuus
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos selvitti tuomittujen henkilöiden kansalaisuuden päättelemällä. Tuomioistuinten rekisteri ei pidä sisällään tietoa tuomitun kansalaisuudesta, joten kansallistausta pääteltiin nimen ja henkilötunnuksen perusteella. Yhdessä tapauksessa tutkijat eivät kyenneet päättelemään tuomitun taustaa.
Pakottaminen sukupuoliyhteyteen 5 muun maan kansallisuutta 30 tapauksessa, yhteensä 17 prosenttia.
Raiskaus 30 / 87, 34 %
Törkeä raiskaus 13 / 32, 41 %
Yhteensä 48 / 261, 24 %
__________________________________
Oikeusministeriön tiedote: Oikeusministeri Henriksson: Raiskausrikoksia koskevat säännökset kokonaistarkasteluun
- Oikeusministeriössä valmistuu vielä tänä keväänä raiskausrikosten lainsäädännöllisiä muutostarpeita koskeva arviomuistio, jossa tarkastellaan näitä rikoksia koskevia säännöksiä kokonaisuutena, lupasi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson keskiviikkona.
Muistion viimeistely on odottanut tänään julkistettua Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvitystä. - Jatkotoimenpiteet katsotaan, kun muistio on valmis ja siitä on saatu lausunnot.
Ministeri Henrikssonin mukaan aika on nyt kypsä näitä rikoksia koskevan lainsäädännön kokonaisarvioinnille.
- Tämän selvityksen pohjalta on syytä kriittisesti arvioida nykylainsäädäntöä ja esimerkiksi sitä, onko rajanveto sukupuoliyhteyteen pakottamisen ja raiskauksen välillä oikea. Onkin syytä pohtia, pitäisikö meidän siirtyä Ruotsin lainsäädännön malliin, jossa vähäinenkin väkivallan käyttö tai sillä uhkaaminen luokitellaan raiskaukseksi.
- Toinen asia, johon kiinnitin huomiota, oli raiskausrikosten uhreille tuomittujen korvausten taso, joka mielestäni on alhainen ottaen huomioon, että uhreille usein jää näistä teoista jonkinasteiset pysyvät psyykkiset vammat.
- Nyt julkistettu selvitys on kattava ja perusteellinen tutkimus, joka tarjoaa myös lainvalmistelussa tarvittavaa tärkeää taustatietoa. Yksittäisistä julkisuudessa käsitellyistä jutuista ei saa kuvaa rangaistuskäytännön suurista linjoista. Kun samankin rikosnimikkeen alla olevat teot huomattavasti vaihtelevat tekotavoiltaan, pelkät lukumäärätiedot ja rangaistusten kestoa koskevat tiedot eivät paljon kerro. Lisäksi uhrien suojaksi tarkoitetut salassapitosäännökset rajoittavat sitä, mitä jutuista voidaan julkisuudessa kertoa.