YleX: "Arman Alizad ja Axl Smith eivät todellakaan ole mitään maahanmuuttaja-maskotteja"

YleX: "Arman Alizad ja Axl Smith eivät todellakaan ole mitään maahanmuuttaja-maskotteja" 11.1.2013
Seurakuntalainen: Kansainvälisen työn sihteeri: Rasismi on Suomessa yleistä

Onko viime viikkojen runsas mielipiteiden vaihto maahanmuutosta ollut hyödyllistä? YleX Etusivussa käytiin mielenkiintoinen keskustelu maahanmuutosta Ali Jahangirin ja Mohamed Abdirahim Husseinin kanssa.

Umayya Abu-Hannan kirjoitus Helsingin Sanomissa avasi rasismikeskustelun padot. Onko tästä massiivisesta mielipiteenvaihdosta ollut jotain hyötyä? Somaliasta muuttanut Mohamed Abdirahim Hussein, eli Husu sanoo, että on, koska nyt aiheesta sanovat sanottavansa myös rasismia kohdanneet, eivätkä vain heidän puolustajansa.

- Nyt itse maahanmuuttajatkin ovat lähteneet messiin, mikä on todella siistiä. Nyt löytyy Suomesta maahanmuuttajia, jotka pystyvät ottamaan kantaa.

Lisäksi Abu-Hannan esimerkki on rohkaissut puhumaan. Tulkkina ja yrittäjänä työskentelevä Husu sanoo, että monet päivittäin rasismia kokevat ovat lannistuneet, koska siihen ei saa apua mistään. Huutelun takia ei kannata odottaa oikeuden päätöstä kuukausikaupalla.

Iranilaistaustainen, stand up -koomikkonakin tunnettu Ali Jahangiri puolestaan ihmettelee, miten kiittämättömyys nousi Abu-Hannan kirjoituksen jälkeen puheenaiheeksi. Esimerkiksi Ilta-Sanomien päätoimittaja kirjoitti, että maahanmuuttajan pitäisi olla kiitollinen saadessaan koulutuksen ja työpaikan Suomesta.

- Se on mielenkiintoinen ajatusmaailma, että hänen pitäisi olla kiitollinen koulutuksestaan. Ensinnäkin Umayya oli itse kouluttautunut ennen kuin hän tuli Suomeen ja toiseksi kukaan ei antanut hänelle koulutusta vaan hän teki oikeasti töitä sen eteen.

Kiittämättömyys on eri asia kuin kritisoiminen ja arjen rasismin esiin nostaminen. Ali sanoo, että keskustelussa pitäisi muistaa, että maahanmuuttoa on ollut vasta vähän aikaa ja sen kulttuuri on erittäin nuorta. Se on lisääntynyt viimeisen 20 vuoden aikana ja alkuhämmenyksen jälkeen aika alkaa olla kypsä muutokselle.

- Ensimmäiset kymmenen vuotta meni siihen, että nyt niitä tuli. Seuraavat kymmenen vuotta meni siihen, että vitsi ne ovat erilaisia. Nyt me yritetään löytää se välimaasto, missä me voidaan elää. Tää on nimenomaan se keskustelu jota pitää käydä.

Umayya Abu-Hanna on käynyt aiemmin Etusivun vieraana ja sanonut, että media kohtelee maahanmuuttajia Suomessa maskotteina.

- Esimerkiksi Arman Alizad ja Axl Smith eivät todellakaan ole mitään maahanmuuttaja-maskotteja. Ne ovat kaksi täydellistä esimerkkiä, että kaverit ovat löytäneet just sen jutun, mitä he osaavat tehdä ja osaavat tehdä sen hyvin. Ei kukaan mieti heidän maahanmuuttajataustaansa, Ali sanoo.

Suorapuheinen kaksikko tarkastelee suomalaista yhteiskuntaa ja ilmiöitä maahanmuuttajien näkökulmasta Yle Puheessa torstaisin kello 13-14.

__________________________________

Seurakuntalainen: Kansainvälisen työn sihteeri: Rasismi on Suomessa yleistä

Helsingin seurakuntayhtymän kansainvälisen työn sihteeri Tarja Korpaeus-Hellstenin mukaan on hyvä, että nyt keskustellaan laajalti rasismista. Hän ei halua vähätellä rasismin merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. – Rasismi on olemassa olevaa arkea. Esimerkiksi diakonian asiakkaamme kohtaavat sitä. Kyllä tutkimusten mukaan rasismi on aika iso ongelma, jos puolet somalialaisista maahanmuuttajista sanoo kokeneen sitä, Korpaeus-Hellsten sanoo.

Umayya Abu-Hannan kirjoitus Helsingin Sanomissa joulukuun lopussa herätti valtavan keskustelun rasismista. Tarja Korpaeus-Hellsten huomauttaa, että rasismi on hyvin vakavaa erityisesti, kun se kohdistuu lapseen.

- Lapsi on erityisen suojaton ja kiusaaminen uppoaa syvälle lapsen identiteettiin.

Korpaeus-Hellsten arvelee, että rasismi-sana on laajentunut tarkoittamaan monenlaista ikävää kohtelua ja huonoa käytöstä.

- Varmaan rasismista puhutaan usein silloinkin, kun kysymys on jostain lievemmästä muodosta. Mutta ajattelen, ettei ole niin tärkeää, millä sanalla siitä puhutaan. Onko se sitten syrjintää, kiusaamista tai huonoa käytöstä. Mielestäni näihin kaikkiin pitää puuttua ja niitä tulee vastustaa ehdottomasti, Korpaeus-Hellsten sanoo.

Helsingissä seurakunnat pitävät teemaa esillä erityisesti rasismin vastaisella viikolla, joka on vuosittain maaliskuussa. Monikulttuuriset perheleirit ovat yksi keino pitää aihetta esillä. Seurakunnat tekevät myös asennekasvatustyötä. Vartiokylän rovastikunnassa on meneillään Monikulttuurisen varhaisnuorisotyön hanke, jonka avulla pyritään vahvistamaan nuorisotyön käytäntöjä ottaa huomioon monikulttuurinen toimintaympäristö ja maahanmuuttajalapset.