sunnuntai 10. tammikuuta 2016

HS: Rasismirikoksista poliisille tuhansia ilmoituksia – HS selvitti, millainen nettikommentti voi olla rikos

Helsingin Sanomat: Rasismirikoksista poliisille tuhansia ilmoituksia – HS selvitti, millainen nettikommentti voi olla rikos 10.1.2016

Poliisi on saanut viimeisen puolen vuoden aikana internetin käyttäjiltä 13 831 nettivinkkiä verkossa olevasta epäilyttävästä aineistosta. Näistä noin 4 600 koskee ilmoittajan oman luokittelun mukaan rasistisia rikoksia tai ihmisvihaa.

Rasistisiin rikoksiin liittyviä vinkkejä saatetaan ilmoittaa myös muuna turvallisuusuhkana tai väkivaltana.

Kaikista nettivinkeistä lähes 1 600 on siirretty jatkoselvittelyyn paikallispoliisille.

Lukumäärien tulkinnassa on myös otettava huomioon, että joistakin asioista on saattanut tulla jopa kymmeniä vihjeitä.

Nettivinkkipalvelun kautta voi välittää poliisille tietoa seitsemästä eri kategoriasta, joista yksi on rasistiset rikokset ja ihmisviha. Rasistisista rikoksista lähetettyjen vinkkien määrä moninkertaistui viime vuonna.

”Kirjoittelu sosiaalisessa mediassa lisääntyy, ja kyllähän sitä jo kansalaisena näkee, että aika rajuksi kirjoittelu välillä menee”, sanoo poliisijohtaja Timo Saarinen Poliisihallituksesta.

Saarinen ei ole tarkistanut, millaisilla rikosnimikkeillä juttuja on lähdetty tutkimaan. Tutkinnan aloittaminen ja rikosnimikkeen määrittely on paikallispoliisin harkinnassa.

Saarisen mukaan poliisi joutuu koko ajan tekemään sosiaalisen median eli somen kirjoittelussa rajanvetoa siitä, millainen teksti ylittää tutkintakynnyksen.

”Vihapuhe noteerataan poliisissa matalalla kynnyksellä. Aina pitää kuitenkin pohtia, täyttääkö se jonkin rikoksen tunnusmerkistön vai onko se vain huonoa ja asiatonta käytöstä.”

Uudenvuodenaattona poliisi otti kiinni Kirkkonummella kuusi irakilaista turvapaikanhakijaa. Pari päivää pidätettyinä olleita miehiä epäillään julkisesta kehottamisesta rikokseen. Kehottaminen olisi tapahtunut suullisesti vastaanottokeskuksessa.

Samaan aikaan jotkut ihmiset ovat Facebook-kirjoituksissa jopa omilla nimillään kannustaneet iskuihin vastaanottokeskuksia vastaan.

Koska saamme nähdä sen, että poliisi ottaa kiinni näitä some-lietsojia?

”Poliisi tekee kokonaisarvioinnin uhkauksesta ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat, ja sen mukaan toimitaan”, Saarinen sanoo.

Saarisen mukaan kokemusta on saatu muun muassa koulu-uhkauksista. Niihin poliisi reagoi edelleen.

Saarinen ei tiedä, onko poliisilla tutkinnassaan some-uhkauksia, joita on tehty vastaanottokeskuksia vastaan. Jo tapahtuneita iskuja on tutkinnassa noin tusinan verran.

Pitäisikö linjaa tässä suhteessa tiukentaa?

”Some-maailmassa tapahtuva kirjoittelu on kyllä usein varsin yksipuolista, mutta näkisin riskiarvion olennaiseksi. Sen pohjalta toimintaa suunnataan.”

Saarisen mukaan poliisi on huolestunut äärilaidan äänenpainojen kovenemisesta. Hän pitää kuitenkin olennaisena, että poliisi pystyy selvittämään, onko jotain oikeasti tapahtumassa.

”Toivottavasti poliisi on ajan hermolla. Tänä päivänä vielä on. Yhteiskuntarauha on suhteellisen hyvä Suomessa.”

Julkisuudessa on keskusteltu myös katupartioinnista, koska ainakin osalla siihen liittyvistä ihmisistä on rikollista taustaa ja kytköksiä ulkomaalaisvastaisiin liikkeisiin. Suojelupoliisi onkin arvioinut, ettei katupartiointi välttämättä lisää turvallisuutta.

Onko katupartiointi merkki siitä, että nyt on siirrytty some-maailman sanoista tosimaailman tekoihin?

”Vielä en tällaista yhtäläisyyttä vetäisi. Kuten poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on todennut, jos katupartioinnissa toimitaan silminä ja korvina, se on hyväksyttävää. Siinä ei kuitenkaan saa ottaa mitään roolia yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidossa, vaan se on poliisin tehtävä.”


KIIVAS NETTIKIRJOITTELU VOI OLLA RIKOS
Esimerkiksi Facebook-päivitys voi tuoda kirjoittajalleen syytteen kunnianloukkauksesta tai rikokseen kehottamisesta.

Voiko Facebook-päivitys tai kommentti olla rikos?

Kyllä voi. Viestissä voi olla esimerkiksi kunnianloukkaus tai siinä voidaan syyllistyä yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen. Myös kiihottaminen kansanryhmää vastaan, julkinen kehottaminen rikokseen tai uskonrauhan rikkominen ovat mahdollisia rikoksia.

Onko merkitystä sillä, onko viesti yksityinen vai julkinen?

Kunnianloukkauksen kohdalla ei ole, sillä kunnianloukkaus voi tapahtua vaikka kahden kesken, esimerkiksi sähköpostilla tai tekstiviestillä. Sen sijaan yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, julkinen kehottaminen rikokseen ja uskonrauhan rikkominen edellyttävät, että viesti on esitetty julkisesti.

Onko Facebookissa kommentointi yksityistä vai julkista?

Jos kommentti esitetään hyvin pienelle, rajatulle ryhmälle omia kavereita, se voidaan lukea yksityiseksi ja silloin sananvapauden rajat ovat laveammat. Jos viesti sen sijaan näkyy sadoille Facebook-kavereille, sitä voidaan pitää julkisena. Myös salaisen Facebook-ryhmän viestit voivat olla julkisia, jos ryhmällä on paljon jäseniä.

Voi tietenkin olla tapauksia, joissa henkilö ei ole osannut säätää yksityisyysasetuksia ja on luullut kirjoittavansa pienelle joukolle, mutta onkin vahingossa kirjoittanut julkisen viestin. Silloin tekoa ei voi pitää tahallisena.

Netin vihasivustoilla on yleistynyt tapa toivoa, että eri mieltä oleva henkilö raiskataan. Onko silloin kyse laittomasta uhkauksesta?

Tässä tapauksessa pitäisi miettiä, onko uhatulla syytä pelätä turvallisuutensa puolesta. Vaikuttaa siltä, että tarkoitus on enemmänkin loukata kuin aidosti uhata. Tällainen viesti ei ehkä herätä aitoa pelkoa, joten kyseessä ei välttämättä ole laiton uhkaus. Sen sijaan kyseessä voi olla kunnianloukkaus.

Jos nimittelee turvapaikanhakijoita torakoiksi tai apinoiksi, onko kyseessä kunnianloukkaus?

Kunnianloukkaus koskee aina jotakin nimettyä henkilöä. Siksi tässä ei tule kyseeseen kunnianloukkaus, mutta kiihottaminen kansanryhmää vastaan voi tulla.

Onko rasistiksi nimittäminen kunnianloukkaus?

Riippuu tilanteesta. Voi olla, jos nimittää rasistiksi neutraalisti esiintynyttä henkilöä. Jos sen sijaan esimerkiksi poliitikko on esittänyt voimakkaasti maahanmuuttovastaisia mielipiteitä, hänen kutsumisensa rasistiksi ei välttämättä ole kunnianloukkaus vaan voimakasta kritiikkiä. Tästä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaus. Henkilön asema sekä hänen oma, aiempi esiintymisensä vaikuttaa siis tähän.

Jos iloitsee netissä polttopulloiskusta vastaanottokeskukseen, syyllistyykö rikokseen?

Tässä voi olla kyseessä sekä kiihottaminen kansanryhmää vastaan että julkinen kehottaminen rikokseen. Kun mietitään julkista kehottamista rikokseen, siinä arvioidaan, aiheutuuko viestistä konkreettinen vaara, että joku ryhtyisi kyseiseen tekoon.

Asiantuntijana viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta.