torstai 21. tammikuuta 2010

Voima: Virkamiesvalta jatkuu Helsingin romanipolitiikassa

Voima: Virkamiesvalta jatkuu Helsingin romanipolitiikassa 21.1.2010

Lokakuussa, säiden kylmetessä, Helsingin kaupunki tyhjensi romanileirin. Se oli virkamiespäätös: kukaan ei ollut siitä virallisesti vastuussa. Kaupungin selitys ei tyydyttänyt 21 kaupunginvaltuutettua. Keskiviikkona kunnon selityksen metsästys kaatui. Mitä poliitikot ajattelevat romaneista?

Helsingin Diakonissalaitoksen ja sosiaaliviraston järjestämän romaniperheiden hätämajoituksen toimiston seinällä roikkuu asiapaperi, jonka on allekirjoittanut sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä.

Tammikuun 14. päivä annettiin päätös Hernesaaren hätämajoituksen lakkaamisesta. Samalla todettiin karavaaniasumisen olevan lapsiperheille sopimatonta sekä sosiaalikeskus Sataman pihalla että Rastilan leirintäalueella.

"Romaniperheet elävät siinä käsityksessä, että jos romanit eivät poistu maasta tammikuun loppuun mennessä heidän lapsensa huostaan otetaan", kaupunginvaltuutettu Emma Kari (vihr.) täsmensi keskiviikkoisessa puheenvuorossaan.

"Emme ole luomassa pysyvää asumismuotoa vaan tarjoamme väliaikaista hätämajoitusta", painotti kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.). "Keskeistä on mahdollisuus palata kotiin."

Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) syytti kaupungin tekevän olot romaneille mahdollisimman vaikeiksi, jotta heidät saataisiin palaamaan kotimaihinsa.

Kaupungin harjoittama etninen syrjintäpolitiikka sai vihdoin huomiota kaupunginvaltuuston istunnossa keskiviikkona.

Kimmo Helistö yhdessä 20 muun eri puolueita edustavan valtuutetun kanssa teki välikysymyksen kaupungin toimista Itä-Euroopan romaneja kohtaan pian kaupungin lokakuisen operaation jälkeen, kun Kalasataman hökkelimajat purettiin ja asukkaat häädettiin.

Kaupunginhallituksen vastauksessa lueteltiin lähinnä mitä kaupunki on jo romanien hyväksi tehnyt. Välikysymyksen tehnyt ryhmä yritti käynnistää romanipolitiikasta poliittisen prosessin, jossa päätöksiä tehtäisiin valtuustossa ja hallitustasolla.

Romanikerjäläiset olivat nyt ensimmäistä kertaa valtuuston aiheena. Keskiviikkona valtuutetut olivat tekemässä päätöstä hallituksen vastauksen hyväksymisestä, hylkäämisestä tai väliaikaisen toimikunnan perustamisesta.

Helistön ryhmällä oli viisi vaatimusta. He halusivat asian palaavan valmisteluun seuraavat asiat huomioiden.

– Helsingin kaupunki huomioi Itä-Euroopan romanivähemmistön syrjityn aseman ja pidättäytyy toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on painostaa näitä ihmisiä maasta poistumiseen.

– Päätökset tilapäisten asumusten purkamisesta tehdään kaupunginhallituksessa.

– Pyritään järjestämään mahdollisuus välttämättömiin terveyspalveluihin sekä pääsy saniteetti- ja hygieniatiloihin.

– Erityisen haavoittuville ryhmille kuten lapsiperheille ja vanhuksille järjestetään hätämajoitusta.

– Selvitetään, miten Helsingin kaupunki voi edistää Euroopan romanivähemmistön perusoikeuksien toteutumista.

Ennen välikysymyksen käsittelyn alkamista valtuuston käytävät kävivät kuumana.

Sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä ja Sosiaalidemokraattien Jukka Järvinen puhuivat kilpaa yhteen ääneen samasta asiasta. "Sosiaalivirasto on tehnyt älyttömän hyvää työtä", Järvinen hehkuttaa. Räihä jatkaa, "Helsingin kaupunki on kohdellut romaneja inhimillisesti, EU:n kansalaisina. Romanit voivat itse ottaa vastuun itsestään."

Toinen demari hyppää mukaan keskusteluun, "eikä romanit hyväksy EU:n direktiivejäkään", intoutuu Tuomo Valokainen. Muistutus, etteivät kaikki romanit välttämättä osaa edes lukea, saa demarivaltuutetut hetkeksi nyökkäämään.

Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Sirkku Ingervo (vihr.) allekirjoittaa kaikki vihreiden kohdat palautusesityksessä ja on iloinen, että asia on valtuuston välikysymyksenä.

Välikysymyksen jättänyt Kimmo Helistö (vihr.) kiistelee kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajan Laura Rädyn kanssa kiihkeästi. Kimmo paukuttaa käsiä yhteen ja korottaa ääntään. "Kaupunki tekee kaikkensa, että romanit painuisivat helvettiin. Tarkoitus..." Räty sieppaa lauseen, "että ne lähtevät takaisin kotimaahan."

Kimmo Helistö tarkentaa, että välikysymyksen takana on 21 valtuutettua. "Minua on syytetty asian tuomisesta valtuustoon, että olen tehnyt väärin nostamalla romaniaiheen hallinnolliseksi välikysymyksen kautta", Kimmo Helistö tilittää.

"Järkytyin, ettei kukaan virkamiehistä ottanut vastuuta lokakuisen romanileirin hävityksessä, kun ihmisiä häädettiin sillan alle. Myöhemmin kaupunginjohtaja Pajunen ei osannut vastata, kuka antoi käskyn leirin tuhoamiseen."

"Outi Alanko on tehnyt aloitteen hätämajoituksen järjestämisestä ja asia tulee käsittelyyn luultavasti kesällä. Ehkä siihen mennessä on jo joitain romaneja kuollut ja valtuutetut huonossa omassatunnossaan joutuvat puuttumaan asiaan. Olen kohdannut hirveästi ennakkoluuloja keskustellessani valtuutettujen kanssa. Usein vedotaan romanien yhteydessä rikollisuuteen ja ettei kerjääminen ole sopiva tapa ansaita rahaa. On se kuitenkin parempi kuin varastaminen. Esimerkiksi Oslossa kiellettiin kerjääminen minkä jälkeen näpistykset sitten kasvoivat."

Ja kerjäämisen kieltämistä vaativat myös kokoomusvaltuutetut yksi toisensa jälkeen puheenvuoroissaan jatkuvan kotiinpaluun painottamisen ohella. Pelko satojen romanien vyörystä pelottaa kokoomusta, sekä myös perussuomalaisia ja monia muitakin.

Sosiaalidemokraatit pysyivät salikeskustelussa hiljaa, vaikka käytävällä monet kävivätkin kuumana romanivastaisuudessaan. Samoin myös keskusta jätti puheenvuorot vähälle. Lopulta useiden kehotusten jälkeen sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja käytti puheenvuoronsa vihreiden syyttämiseen: demarit on hänen mukaansa jätetty tiedottamisessa pimentoon.

Äänestystulos oli välikysymyksen hallituksen käsittelyyn palauttamista vastaan. 55 äänesti vastaan (kokoomus, keskusta, sosiaalidemokraatit, perussuomalaiset), 27 vaati palauttamista(lähinnä vihreät, vasemmistoliitto). Tyhjää äänesti 7 ja poissa oli yksi.

Monien puolueiden puhumattomuudesta voi vetää johtopäätöksen pelosta profiloitua maahanmuuttokysymyksiin.

Virkamiespolitiikka jatkuu, päätökset tulevista romanien häädöistä, hätämajoituksesta ja romanien kohtelusta yleensä tehdään jatkossakin virkamiespimennossa, josta ei välttämättä edes saada henkilöitä vastuuseen.

Aikooko Helsingin kaupunki siis heittää vastasyntyneen vauvan ja kymmeniä muita alaikäisiä lapsia sekä vanhuksia pakkaseen?

Ei, jos on kaupunginjohtaja Jussi Pajusta uskominen. "Emme ole ajamassa lapsiperheitä pakkaseen. Kaupungilla on valmius jatkaa hätämajoitusta", kaupunginjohtaja lupaili kommenttipuheenvuorossaan.

Helsingin kaupungin harjoittama ihmishengillä leikkivä jännitysnäytelmä jatkuu. Kuoleeko romaneja helmikuussa pakkaseen? Otetaanko lapsia huostaan? Johtaako kaupungin kokoomusjohtoinen etninen ajojahti romanien täydelliseen häätöön?