Sisäministeriö: Maahanmuuttopolitiikkaa linjattiin EU:ssa ja hallitusneuvotteluissa - mitä uutta on tiedossa?

Maahanmuuttopolitiikkaa linjattiin EU:ssa ja hallitusneuvotteluissa - mitä uutta on tiedossa? 15.5.2015

Eurooppaan pyrkiviä maahanmuuttajia kuljettanut laiva upposi Välimerellä lokakuussa 2013, ja 500 ihmistä hukkui. Ihmisvirta Välimeren yli oli alkanut kiihtyä jo vuonna 2010 ns. Arabikevään seurauksena, ja kasvoi edelleen Libyan ajauduttua kaaokseen vuonna 2011.



EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvosto päätti nopealla aikataululla erityisen Välimeren toimintaryhmän perustamisesta. Keskeisiä toimenpiteitä olivat merivalvonnan ja pelastusvalmiuden lisääminen, ihmisiä salakuljettavien rikollisorganisaatioiden toiminnan estäminen ja pyrkimys vaikuttaa lähtö- ja kauttakulkumaiden olosuhteisiin muun muassa alueellisten suojeluohjelmien avulla.

Esillä olivat myös taakanjakokysymykset niiden EU:n jäsenvaltioiden osalta, joihin maahanmuuton suurimmat paineet kohdistuivat. Jo tässä yhteydessä Suomi painotti uudelleen sijoittamisen - eli kiintiöpakolaisten ottamisen - merkitystä laillisen ja turvallisen maahantulon väylänä Eurooppaan.

Samanaikaisesti Välimeren toimintaryhmän rinnalla Italia käynnisti MareNostrum -nimisen etsintä- ja pelastusoperaation, joka ulottui laajasti kansainvälisille vesialueille. Vuoden kestettyään operaatio päättyi. Tämän jälkeen EU aloitti Rajaturvallisuusvirasto Frontexin vastuulla olevat Triton ja Poseidon -merioperaatiot, jotka eivät kuitenkaan ole varsinaisia meripelastusoperaatiota, vaan keskittyvät merirajojen valvontaan ja ihmissalakuljetuksen torjumiseen.

Kaikista toimenpiteistä huolimatta Välimeren yli pyrkivien ihmisten määrä on edelleen kasvanut. Vuonna 2014 Välimeren keskiosan yli tuli 170 000 henkilöä ja vastaavasti itäosan kautta 50 800. Paineita EU:n alueelle kohdistuu myös Balkanilta, josta on tullut tänä vuonna pääosin kosovolaisia turvapaikanhakijoita jo lähes 40 000.

Onko Euroopan muuttoliikeagendasta Välimeren tilanteen ratkaisijaksi?

EU:n komissio julkisti 13. toukokuuta Euroopan muuttoliikeagendan, jossa jälleen esitetään konkreettisia toimenpiteitä Välimeren pahenevan tilanteen ratkaisemiseksi. Osa toimenpiteistä on jo sisältynyt aiempiin ehdotuksiin.

Jäsenvaltioita kannustetaan edelleen osallistumaan alueellisiin kehitys- ja suojeluohjelmiin muuttoliikkeiden lähtö- ja kauttakulkumaissa ja lisäämään laillisia maahanmuuton kanavia (humanitääriset viisumit, perheenyhdistäminen). Rahoitus Triton ja Poseidon -operaatioille kolminkertaistetaan. Uutta on se, että nyt suunnitellaan salakuljettajien alusten takavarikoimista ja tuhoamista yhteisillä turvallisuus- ja puolustusoperaatioilla.

Muuttoliikeagendassa esitetään myös konkreettisia keinoja taakanjakoon ja solidaarisuuden osoittamiseen EU-maiden välillä. Komissio tekee vielä toukokuun aikana ehdotuksen tilapäisestä järjestelystä, jonka avulla kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt voidaan sijoittaa EU:n sisällä. Tämän vuoden loppuun mennessä tehdään ehdotus pysyvästä järjestelmästä suurten tulijamäärien uudelleensijoittamiseksi hätätilanteissa.

Lisäksi komissio tekee vielä toukokuun aikana ehdotuksen Euroopan Unionin laajuisesta uudelleensijoittamisjärjestelmästä, jonka puitteissa 20 000 kiintiöpakolaista sijoitetaan jäsenmaihin. Jakoperusteina komission ehdotuksissa käytetään jäsenvaltion asukaslukua, bruttokansantuotetta, työttömyysastetta ja turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten määrää vuosien 2010-2014 aikana asukaslukuun suhteutettuna. Kiintiöpakolaisten osalta Suomen osuus olisi hieman yli 200 henkeä ja turvapaikanhakijoidenkin osalta korkeintaan muutamia satoja.

Erityisesti turvapaikanhakijoiden siirtojen osalta ratkaistavia ongelmia on paljon. Hakijoita tuskin voidaan pakottaa siirtymään, ja on epävarmaa onko edes sopimuksessa EU:n toiminnasta oikeusperustaa tällaiselle menettelylle. Päätös neuvostossa tehtäisiin määräenemmistöllä, mutta merkittävä osa jäsenmaista tulee vastustamaan ehdotusta.

Suomen kanta on ollut se, että solidaarisuutta voidaan toteuttaa usealla eri tavalla: olennaista on se, että solidaarisuustoimet ovat kestävällä pohjalla, ja sisäisten siirtojen tulee pysyä aiemmin hyväksyttyjen poliittisten linjausten mukaisesti vapaaehtoisina.

Hallitusohjelma edistää työperäistä maahanmuuttoa

Paitsi EU:ssa, myös Suomessa on linjattu maahanmuuttopolitiikkaa osana hallitusneuvotteluja. Jo julkistetut maahanmuuttopolitiikan linjaukset koskevat useamman ministeriön hallinnonalaa. Sisäministeriön osalta merkittävin linjaus koskee työperäisen maahanmuuton edistämistä.
Sisäministeriö on eri yhteyksissä tuonut esille näkemyksensä työntekijän oleskelulupajärjestelmän uudistamistarpeesta. Kaksivaiheinen päätöksentekojärjestelmä, jossa työ- ja elinkeinotoimisto tekee ensin työvoimapoliittisen tarveharkinnan ja tarkastaa työehdot, ja sen jälkeen Maahanmuuttovirasto tekee lopullisen päätöksen, on raskas ja byrokraattinen.

Näyttää siltä, että sisäministeriön näkemykset on huomioitu maahanmuuttopolitiikan linjauksissa. Vaikka tarveharkinta säilytetään, sitä kuitenkin lievennetään, kun se on työllisyyden ja julkisen talouden kannalta perusteltua. Yrityskohtaisesti erityisosaajien työllistämistä nopeutetaan, ja alueellisen ja alakohtaisen työvoiman turvaaminen tehdään mahdolliseksi.

Linjauksissa on muitakin sisäministeriön hallinnonalan kannalta tärkeitä asioita. Osallistuminen YK:n tai EU:n terroristijärjestöksi luokitteleman organisaation toimintaan kriminalisoidaan, rikoksiin syyllistyneiden karkottamisprosessia nopeutetaan ja tietojenvaihtoa viranomaisten välillä vahvistetaan.

Seuraavaksi odotamme strategisen hallitusohjelman toimeenpanoasiakirjaa, jossa luetellaan tarkemmin maahanmuuttohallintoa koskevia toimenpiteitä. Koska sisäministeriö on itse esittänyt nyt linjattuja muutoksia, yllätyksiä tuskin on luvassa.

Ylijohtaja Jorma Vuorio, maahanmuutto-osasto