Ilta-Sanomat: Pitävätkö Touko Aallon kommentit turvapaikkapolitiikasta paikkansa? Viranomaiset vastaavat

Ilta-Sanomat: Pitävätkö Touko Aallon kommentit turvapaikkapolitiikasta paikkansa? Viranomaiset vastaavat 19.9.2017

Ilta-Sanomat: Touko Aallon kommentit laittomasti maassa olevien suojelusta herättävät jyrkkää kritiikkiä – ”Alkaisi olla ruuhkaa rajalla” 27.8.2019
Helsingin Sanomat: Hallituspuolueiden edustajat tyrmäävät vihreiden Touko Aallon ajatukset: Kaikki tulijat eivät voi jäädä maahan
Yle: Kuka saa jäädä Suomeen? Oppositiojohtajat palauttaisivat tilapäiset oleskeluluvat
Ilta-Sanomat: Touko Aalto Facebookissa: ”Tilapäistä oleskelulupaa ei tarvitse myöntää kaikille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille” 28.8.2017
Touko Aalto, Facebook

IS kävi läpi vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon väitteitä turvapaikkapolitiikasta.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto on kuluneen kesän aikana saanut osakseen runsaasti huomiota kommenteillaan Suomen turvapaikkapolitiikasta. Vihreät on ottanut aiheen ympärillä yhteen sekä hallituksen että opposition kanssa.

Aalto on vaatinut muun muassa tilapäisen oleskeluluvan palauttamista vaihtoehdoksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pakkopalautuksille ja puolustanut oikeutta virkavallan väkivallattomaan vastustamiseen turvapaikkaprosessin eri vaiheissa.

Migri: Ei anna oikeaa kuvaa

Viimeisin Aallon huolenaihe koski Suomen turvapaikkapäätöksistä YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan (CAT) tehtyjä valituksia.

– 12 tapausta on löytynyt, missä on koko Suomen oikeusjärjestelmän läpi tapahtunut virheellisiä päätöksiä, annettu täytäntöönpanokiellot, Aalto sanoi ISTV:n haastattelussa syyskuussa ja toisti ajatuksensa useassa muussa mediassa.

Maahanmuuttoviraston eli Migrin oikeus- ja maatietopalveluyksikön johtajan Hanna Helingon mielestä Aallon kommentit eivät kuitenkaan anna oikeaa kuvaa tilanteesta.

– Aalto antaa ymmärtää, että CAT olisi todennut, että valituksissa kyseessä olleet henkilöt olisivat olleet Suomen viranomaisten päätösten vuoksi vaarassa joutua kidutuksen kohteeksi kotimaassaan, Helinko sanoo.

Ulkoministeri: Valituksista liikkuu virheellistä tietoa

Ulkoministeriön ihmisoikeussopimusyksikön päällikön Krista Oinosen mukaan CAT:lle tehdyistä turvapaikkavalituksista liikkuukin ristiriitaista, osin virheellistä tietoa.

Vuosina 2002–2017 CAT:lle on hänen mukaansa tehty Suomesta viisitoista valitusta. Näistä komissio on päätynyt langettavaan päätökseen kuitenkin vain neljän kohdalla.

Kuuden osalta käsittely on päättynyt valittajan saatua oleskeluluvan, kahdessa ei ole todettu tapahtuneen loukkausta ja kolme tapausta on edelleen vireillä ja niistä on tehty täytäntöönpanokielto.

– Valituksen tekeminen ei siis vielä tarkoita sitä, että se otettaisiin tutkittavaksi. Väliaikaismääräyksenä täytäntöönpanokiellon määrääminen ei tarkoita myöskään loukkausta, Oinonen oikaisee väitteitä.

IS kävi läpi muutamia viimeaikaisia Touko Aallon sanomisia.

Väite 1: Oleskeluluvat

Aallon mukaan tilapäinen oleskelulupa tarvitaan etenkin tilanteessa, jossa hakijaa ei voi palauttaa, koska hänen kohdemaansa ei suostu myöntämään paluuseen tarvittavia matkustusasiakirjoja.

”Ihminen voi jäädä tilanteeseen, jossa hänellä on karkotuspäätös, mutta hän ei koe voivansa vapaaehtoisesti palata, häntä ei voida palauttaa eikä hänellä ole oikeutta oleskella Suomessa”, Aalto kirjoitti Facebookissa elokuussa.

Hakijan on mahdollista saada tilapäinen oleskelulupa jo nykyisellä lainsäädännöllä, jos paluu kotimaahan tai pysyvään asuinmaahan ei ole tosiasiassa mahdollista, esimerkiksi matkustusasiakirjojen puuttumisen vuoksi.

Lupaa ei kuitenkaan myönnetä, jos paluu estyy sen vuoksi, että henkilö ei suostu palaamaan tai vaikeuttaa paluunsa järjestelyjä, sanoo Migrin turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä.

Suomessa on Poliisihallituksen poliisitarkastajan Mia Poutasen mukaan kuitenkin vain muutama sellainen henkilö, joka olisi valmis vapaaehtoiseen palauttamiseen, mutta jonka kohdalla esteeksi nousisi asiakirjojen puuttuminen.

Poutasen mukaan lähtökohtaisesti kaikki maat ottavat vastaan omia kansalaisiaan, jos paluu on vapaaehtoinen. Valtaosaan maista vapaaehtoinen paluu on myös helppo järjestää.

– En ole kuullut montaakaan tapausta, jossa tällainen paluu ei olisi onnistunut, hän sanoo.

Väite 2: KHO:n päätökset

”Olisi perusteltua lopettaa pakkopalautusten toteuttaminen ainakin ennen KHO:n (Korkein hallinto-oikeus) päätöstä, koska KHO:ssa muuttuneiden päätösten osuus on kasvanut ja niiden myötä riski ehdottoman palautuskiellon rikkomisesta kasvaa”, Aalto kirjoitti Facebookissa.

Helingon mukaan prosentit, joilla Migrin päätökset ovat muuttuneet hallinto-oikeudessa tai KHO:ssa varsinaisten virheiden vuoksi eivät ole kasvaneet hälyttävästi.

Tänä vuonna KHO:lle tehdyistä valituslupahakemuksista 10 prosenttia on hyväksytty, päätös kumottu ja asia palautettu Migrille tai hallinto-oikeudelle. Viime vuonna KHO kumosi ja palautti 12 ja vuonna 2015 viisi prosenttia päätöksistä.

Tämän vuoden 181 tapauksesta vain kuudessa on todettu, että Migrin päätöksessä oli menettely- tai laintulkintavirhe.

KHO:sta vahvistetaan IS:lle, että päätöksiä kumotaan huomattavasti vähemmän puutteellisen kuulemismenettelyn vuoksi tai sillä perusteella, että KHO arvioi esimerkiksi sisäisen paon mahdollisuutta toisin kuin alemmat asteet.

– Suurin osa KHO:n kumoavista ratkaisuista perustuu hakijan muuttuneeseen tilanteeseen. Tällaisia ovat turvapaikkojen osalta esimerkiksi kristinuskoon kääntyminen. Maastapoistamisen kohdalla olosuhdemuutos voi olla esimerkiksi avioliitto Suomen kansalaisen kanssa, KHO:sta kerrotaan.

Vuoden 2015 maahan saapuneiden valituksia aletaan vähitellen vasta käsittelemään, mutta KHO:n presidentin Pekka Vihervuoren mukaan osaavat juristit uhkaavat jo loppua tapausten kasvavan määrän vuoksi.

Väite 3: Migrin arviot

Aallon mukaan ihmisiä ei tulisi palauttaa alueille, joiden turvallisuudesta ei voi mennä takuuseen. Hän kertoo pitävänsä Maahanmuuttoviraston arvioita maiden turvallisuustilanteesta ainakin osittain epäluotettavina, Helsingin Sanomat kirjoitti elokuun lopulla.

Aalto ei ole julkisuudessa kuitenkaan tarkentanut, kenen turvallisuusarvioon turvapaikkapäätökset tulisi pohjata.

Turvapaikkaprosessissa Migri arvioi tapauksia ensihakijan henkilökohtaisten perusteiden ja niiden uskottavuuden sekä lähtömaan olosuhteista saatavilla olevien tietojen perusteella. Arvioinnin kriteerit on laadittu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU:n oikeuskäytäntöjen perusteella.

– Tietenkin ihmiset esittävät mielipiteitään, mutta tulisi muistaa, että maidenkin sisällä on hyvin erilaisia alueita. Ehkä ihmiset esittävät mielipiteitään tuntematta asiaa. En tiedä sitten, mitkä tiedot Touko Aallolla on tästä oikeudellisesta kehyksestä mihin turvallisuusarviot perustuvat, Helinko sanoo.

Hänen mielestään Migrin maa-arvioiden kyseenalaistaminen luo turvapaikanhakijoille vääriä odotuksia siitä, miten heidän asiansa ratkaistaan.