Iltalehti: Tutkimus: Maahanmuuttajalääkärien huono kielitaito voi johtaa jopa potilaskuolemiin

Iltalehti: Tutkimus: Maahanmuuttajalääkärien huono kielitaito voi johtaa jopa potilaskuolemiin 18.9.2017

Erityisesti heikko puhelinviestintä aiheuttaa ongelmia lääkärien, hoitohenkilökunnan ja potilaiden välillä, kertoo Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden tutkimusartikkeli.

Kielitieteen väitöstutkija, FM Maija Tervola on selvittänyt haastattelututkimuksella, miten ulkomaalaiset lääkärit selviytyvät viestinnästä työelämän näkökulmasta.

Selvän näytön mukaan lääkärin erikielisyys voi johtaa jopa vakaviin hoitovirheisiin ja vaarantaa potilaiden terveyden. Hoitohenkilökunnalle lankeaa holhousvastuuta, joka puolestaan väsyttää.

Tutkimus vetoaa, että maahanmuuttajataustaisten lääkärien kielitaitoon olisi satsattava entistä laajemmin. Vastuu on Tervolan mukaan ensi sijassa työnantajien, joskin heille pitäisi tarjota parempia välineitä kielitaidon arvioimiseksi.

- Tutkimuksen mukaan kielitaito vaihtelee paljon yksilöiden välillä, ja monilla lääkäreillä on myös hyvä kielitaito. Lääkärit ja työyhteisöt tarvitsevat kuitenkin enemmän tukea kielitaitovaikeuksien ennalta ehkäisemiseen ja hallintaan, Tervola totesi Kuka-asiantuntijapalvelussa.

Tervola haastatteli 32 terveydenhuollon eri toimenkuvissa työskentelevää henkilöä. Vastaajat työskentelivät kaupunginsairaaloissa, keskussairaalassa, psykiatrisessa sairaalassa ja terveyskeskuksissa.

"Ei suomalaista lausetta"

Tutkimus esittää, että pahimmat haitat tulevat esiin puhelinviestinnässä niin lääkärin ja potilaan kuin lääkärin ja työtoverien välillä.

- Puhelinmääräykset ovat mielestäni tosi vaarallisia. Ne pitää saada kirjallisina, sanoo keskussairaalassa työskentelevä hoitaja.

- Kun kirjoitan saneluita, minulle tulee joskus olo, että kumpaakohan tässä nyt tarkoitetaan. Tulee päätteitä ja ei-sanoja peräkkäin niin, ettei niistä tule suomalaista lausetta, sanoo puolestaan kaupunginsairaalan hoitaja.

Tutkimuksen painavin huomio on, että hoitajien työ vaikeutuu ja muuttuu raskaammaksi kieliongelmien takia. Lääkärin virheitä etsivä hoitaja kantaa tavallista suurempaa vastuuta.

- Vaikka hoitoketju pystyy paikkaamaan suurimman osan kommunikaatiokatkoksista, kielitaitopuutteet lisäävät työn määrä ja epävarmuutta. Myös potilaat kärsivät ja potilasturvallisuus heikkenee, Tervola sanoo.

Haastatellut hoitajat eivät usko, että hoito on tällä hetkellä virheetöntä.

- Selkeät graavit virheet se puskuri kyllä tunnistaa sieltä, mutta välillä jää tunne, että mitä jos sieltä välistä sitten meneekin niitä läpi. Että verkko pettääkin siellä, yksi toteaa.

- Vakavia lääkevirheitä voi sattua. Jos ei ole tuntosarvet pystyssä oleva hoitaja, voisi tulla kuolemantapauksiakin lääkinnällisissä asioissa, sanoo keskussairaalan hoitaja.

Lähes joka kymmenes muualta

Samaa hoitajaa mietitytti myös, uskaltavatko kokemattomammat hoitajat kyseenalaistaa lääkärin määräystä.

- Sitten puhutaan vakavista... en tiedä onko täällä käynyt niin, mutta mahdollista on.

Suomessa asuvista lääkäreistä vajaat yhdeksän prosenttia on ulkomaalaisia.

THL:n vuoden 2010 selvityksessä Suomen ulkomaalaislääkäreistä 62 prosenttia oli Venäjältä ja Virosta. Yleisimmät äidinkielet venäjän ja viron jälkeen olivat saksa, puola ja arabia.

Lähteet: Sosiaalilääketieteen Aikakauslehti, Lääkäriliitto