Iltalehti: Poliisiylijohtaja kansalaistottelemattomuudesta: "Mistä tulee kyky katsoa, että tässä noudatan lakia ja tässä en?"

Iltalehti: Poliisiylijohtaja kansalaistottelemattomuudesta: "Mistä tulee kyky katsoa, että tässä noudatan lakia ja tässä en?" 16.9.2017

Seppo Kolehmaisen mukaan Suomessa on riittävästi mekanismeja, joilla voi saada äänensä kuuluville lakia rikkomatta.

Joukko turvapaikanhakijoita tukki poliisin tien Jyväskylässä syyskuun alussa estääkseen afgaaniperheen käännytyksen. Poliisi käytti operaation yhteydessä kaasusumutinta.

Keskisuomalainen kertoi tapauksen jälkeen, että afgaaniperheen palauttamisesta oli päätetty luopua. Tapaus on synnyttänyt keskustelua kansalaistottelemattomuudesta.

- Historia tuntee aika paljon esimerkkejä siitä, että monet hirveät teot ovat laillisia. Moraali ja laillisuus ovat kaksi eri asiaa, vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto sanoi torstaina MTV:n Enbuske, Veitola & Salminen -ohjelmassa.

Aalto painotti, että kansalaistottelemattomuus on oikein, kun "sen tekee rauhanomaisesti omalla naamallaan ja ottaa sanktiot vastaan".

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo kansalaistottelemattomuuden olevan "lain mukaisissa rajoissa ihan ok".

- Jos se menee lain rikkomiseksi, niin ei. Meillä on riittävästi mekanismeja, joilla voimme saada äänemme kuuluville ja kertoa, että emme ole tyytyväisiä vaikka hallituksen päätöksiin, mutta ei se tarkoita sitä, että aletaan väkivalloin estää poliisia, Kolehmainen sanoo.

- Mistä tulee ihmisille kyky ja oikeutus katsoa, että tässä noudatan lakia ja tässä en? Sehän johtaa anarkiaan, Kolehmainen näkee.

Kolehmainen muistuttaa, että poliisi on toimeenpanoviranomainen, joka toteuttaa lainmukaisia maastapoistamispäätöksiä.

Iltalehden yhteistyössä Suomen poliisijärjestöjen liiton kanssa toteuttamassa kyselyssä poliiseilta kysyttiin väitteistä, joiden mukaan erilaiset julkiset organisaatiot, kuten kirkko ja sosiaaliviranomaiset suojelisivat maassa laittomasti oleskelevia.

11 prosenttia kyselyyn vastanneista poliiseista kertoi kohdanneensa ilmiön neljä kertaa tai useammin. 16 prosenttia vastanneista oli törmännyt ilmiöön 2-3 kertaa. 63 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole kokemusta ilmiöstä.