Yle: Turvapaikanhakijat kääntyvät kristityiksi yleensä vasta kielteisen päätöksen jälkeen – "Voi olla viimeinen oljenkorsi"

Yle: Turvapaikanhakijat kääntyvät kristityiksi yleensä vasta kielteisen päätöksen jälkeen – "Voi olla viimeinen oljenkorsi" 7.9.2017

Kirkkoherran mukaan kristityksi ei käännytä pelkästään turvapaikan vuoksi vaan taustalla on myös aito kiinnostus kirkon työtä ja kristinuskoa kohtaan.

Turvapaikanhakijoiden keskuudessa on aina ollut niitä, jotka kääntyvät kristityksi. Viime aikoina kääntyneiden määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti, kertoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Tirsa Forssell Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

– Nyt kääntyneiden joukossa on myös afgaaneja ja irakilaisia, joita aiemmin ei ole ollut. Kristinuskoon käännytään yleensä sen jälkeen, kun on saatu kielteinen päätös eli valitusvaiheessa.

Hallinto-oikeus palauttaa turvapaikkahakemuksen Maahanmuuttovirastolle, jos turvapaikan hakemiseen on tullut uusi peruste. Forssell sanoo, että yli 70 prosentissa näistä hakemuksista uusi peruste on kristinuskoon kääntyminen.

– Käytännössä puhutaan 600–700 henkilöstä tämän vuoden aikana eli aika suuri määrä.

Forssellin mukaan erityisesti hakemuksissa korostuu helluntaiseurakunta ja vapaakirkot. Sen sijaan perinteiset kirkkokunnat kuten evankelisluterilainen kirkko kiinnostavat vähemmän turvapaikanhakijoita.

Forssell arvioi, että yksi syy lisääntyneeseen kääntymiseen on se, että kirkko tekee paljon työtä turvapaikanhakijoiden piirissä.

– Ehkä yksi syy voi olla myös se, että se voi olla viimeinen oljenkorsi. Halutaan jäädä Suomeen ja yritetään jollain keinolla saada turvapaikka.

"Kristittyjen kannalta ei ole toivottavaa, että asialla ratsastetaan"

Turun Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen sanoo, että kirkon näkökulmasta katsottuna kristityksi ei käännytä pelkästään turvapaikan vuoksi.

– Haluaisin ampua sellaisen mielikuvan heti alas. Nämä kääntyneet ihmiset ovat tutustuneet kirkkoon ja kristinuskoon heti melkein sen jälkeen kun he ovat tulleet Suomeen. Usean kohdalla prosessi on myös alkanut silloin, eikä sen jälkeen, kun he ovat saaneet ensimmäisen kielteisen päätöksen.

Lehikoinen kuitenkin myöntää, että hän on myös törmännyt tilanteisiin, jossa vakaumusta on syytä epäillä.

– Kyllä niitä on tullut ja kyllä ne erottautuvat. Toisaalta on ikävää, että myös jotkut asianajajat lähtevät ratsastamaan sillä [uskonnolla] ja pyytävät, että voitteko allekirjoittaa lausunnon, kun hakija on käynyt kerran kirkossa. Me sanomme, että ei missään tapauksessa eikä se ole hakijankaan edun mukaista. Kristittyjen yhteisön kannalta ei ole millään tavalla toivottavaa, että tällä asialla ratsastettaisiin.

Lehikoinen näkee, että syy turvapaikanhakijoiden kääntymiseen kristityksi on seurausta kirkon auttamistyöstä.

– Auttamistyö on johtanut siihen, että moni muslimitaustainen on alkanut kysymään, että mikä tällainen kristillinen taho on, joka meitä auttaa ja miksi he auttavat meitä.

Vakaumuksen aitous selvitetään

Maahanmuuttoviraston Forssell sanoo, että kristityksi kääntyminen voi vaikuttaa siihen, myönnetäänkö turvapaikka.

– Totta kai se vaikuttaa. Ulkomaalaislain mukainen vainon peruste on uskonto. Meidän on tärkeää selvittää se, että jos hakija on aidosti kääntynyt kristinuskoon, niin mitä hänelle tapahtuu, kun hän palaa kotimaahansa.

Forssell sanoo, että joihinkin maihin voidaan palauttaa, vaikka vakaumus olisikin aito.

– Iraniin voi palata, jos on matalan profiilin kristitty. Afganistaniin emme palauta ketään, jonka kääntyminen tai vakaumus on aito. Sen sijaan Pohjois-Irakiin voidaan palauttaa, tämä on tosin aika poikkeuksellista.

Forssell sanoo, että näin laajamittainen turvapaikanhakijoiden kääntyminen kristityksi on sen verran uusi ilmiö, että linjaa turvapaikkapäätöksille haetaan vielä. Osalle kristinuskoon kääntyneelle turvapaikanhakijalle on annettu kielteinen osalle myönteinen päätös.

– Meillä on jonkun verran hallinto-oikeudesta oikeuskäytäntöä ja on myös yksi korkeimman hallinto-oikeuden linjapäätös. Siinä erityisesti korostetaan, että kastetodistus ja papin tai pastorin antama lausunto ei pelkästään riitä näyttöarvoksi. Pitää selvittää lisäksi puhuttamalla hakijaa, että kuinka aito usko on.

Puhutuksessa hakijan tulee kertoa, miten kristinusko vaikuttaa omaan elämään.

– Hakijan tulee muun muassa kertoa, miten uusi uskonto vaikuttaa arkielämään, mitkä ovat motiviit kääntymiselle ja mikä kristinusko hänelle tarkoittaa. Käydään läpi kääntymisen prosessia, miten se on käynyt ja miten nopeasti, Forssell sanoo.