HS: Maahanmuuttajat halutaan koulutusta vastaaviin töihin

Helsingin Sanomat:
Maahanmuuttajat halutaan koulutusta vastaaviin töihin
(Otsikko alunperin: Maahanmuuttajia halutaan usuttaa omalle alalleen)
9.6.2009

(Ensimmäinen versio)

Maahanmuuttajia halutaan työllistää hyödyntämällä heidän vanhoja taitojaan. Monilla maahanmuuttajilla on aiemmasta kotimaastaan koulutusta, jota ei ole otettu huomioon.

Moni maisteri työskentelee esimerkiksi siivoojana, sillä täydentävää koulutusta ei järjestetä kaikilla aloilla.

Suuri syy ongelmaan on kymmenen vuotta voimassa ollut kotouttamislaki.

"Siitä on kulkenut aika ohi", sanoo sisäasiainministeriön maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen.


Nyt lakia ollaan lopulta muuttamassa. Eduskunta käsittelee lakia koskevaa selontekoa täysistunnossaan torstaina. Varsinainen lakiesitys pyritään saamaan eduskunnan käsiteltäväksi ensi keväänä.

Mervi Virtanen ja Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander uskovat, että uusi laki parantaisi maahanmuuttajien kotoutumista ja työnsaantia.

"Kotouttamislaki vaatii ehdottomasti rukkausta", Forsander sanoo.

HS kertoi 8. kesäkuuta, että maahanmuuttajat eivät työllisty koulutuksesta huolimatta. Viime vuoden aikana vain yksi kuudesta kotouttamiskoulutuksessa olevasta maahanmuuttajasta sai töitä yleisiltä markkinoilta pääkaupunkiseudulla. Yhteensä koulutuksessa oli 15 611 maahanmuuttajaa.

Maahanmuuttajat opiskelevat muun muassa suomen kieltä ja työelämän taitoja.

Forsanderin mukaan esimerkiksi kielikoulutusta on parannettava ja koulutukseen pitäisi päästä nopeammin.

"Tavoitteet ovat kovat ja aikataulu tiukka", Virtanen myöntää.

Turvapaikan saaneet maahanmuuttajat ovat saaneet hyvin koulutusta nykyisenkin lain turvin. He ovat kuitenkin häviävä osuus.

"Muista syistä, esimerkiksi töihin tai perheenjäseninä maahan tulleet jäävät kotouttamisohjelman ulkopuolelle ja vaille koulutusta. Lain soveltamisalaa on laajennettava", Virtanen sanoo.

Kotouttamisohjelmaan pääsy vaatii työnhakijaksi ilmoittautumista.

"Täydentävän koulutuksen polkuja ei ole tarpeeksi, joten tämänlaiseen koulutukseen on panostettava enemmän", Virtanen toteaa.

"Esimerkiksi lääkäreillä on selvät reitit rinnastavan tutkintopäätöksen saamiseksi. Monilla yhteiskuntatieteellisillä ja humanistisilla aloilla tällaisia ei ole", Forsander kertoo.

Maahanmuuttajien työllistymisessä ratkaisee aika. Kotouttamisputki kestää muutenkin useita vuosia, joten oikean tasoiseen koulutukseen pitäisi päästä nopeammin.

Maahanmuuttajalla on nykyisen lain mukaan oikeus koulutukseen kolmen vuoden ajan. Tietyissä tilanteissa sitä voidaan pidentää viiteen. "Aika on täysin riittämätön", kommentoi Forsander.

Myös kielikoulutusta ja viranomaisten yhteistyötä tulisi parantaa. Koulutuksen kilpailuttaminen pahentaa ongelmaa.

"Maahanmuuttajien kotouttamiseen on pitkään suhtauduttu projektina", Forsander sanoo.

"Esimerkiksi kielikoulutus koostuu usein lyhyistä pätkistä, eivätkä opettajat tällöin pysty kehittämään toimintaansa. Mukana on kyllä paljon hyviä ja osaavia tahoja, mutta instanssista toiseen ohjaamisessa on petraamista."

Viime vuonna ulkomaalaisia oli Suomessa 142 256, joista puolet pääkaupunkiseudulla.

_____________

(Toinen versio)

Maahanmuuttajia halutaan työllistää hyödyntämällä heidän vanhoja taitojaan. Monilla maahanmuuttajilla on aiemmasta kotimaastaan koulutusta, jota ei ole otettu huomioon.

Moni maisteri työskentelee esimerkiksi siivoojana, sillä täydentävää koulutusta ei järjestetä kaikilla aloilla.

Suuri syy ongelmaan on kymmenen vuotta voimassa ollut kotouttamislaki.

"Siitä on kulkenut aika ohi", sanoo sisäasiainministeriön maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen.

Nyt lakia aiotaan lopulta muuttaa. Eduskunta käsittelee lakia koskevaa selontekoa täysistunnossaan torstaina. Varsinainen lakiesitys pyritään saamaan eduskunnan käsiteltäväksi ensi keväänä.

Mervi Virtanen ja Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander uskovat, että uusi laki parantaisi maahanmuuttajien kotoutumista ja työnsaantia.

"Kotouttamislaki vaatii ehdottomasti rukkausta", Forsander sanoo.

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin, että maahanmuuttajat eivät työllisty koulutuksesta huolimatta. Viime vuoden aikana vain yksi kuudesta kotouttamiskoulutuksessa olevasta maahanmuuttajasta sai töitä yleisiltä markkinoilta pääkaupunkiseudulla. Yhteensä koulutuksessa oli 15 611 maahanmuuttajaa.

Forsanderin mukaan esimerkiksi kielikoulutusta on parannettava ja koulutukseen pitäisi päästä nopeammin.

Turvapaikan saaneet maahanmuuttajat ovat saaneet hyvin koulutusta nykyisenkin lain turvin. He ovat kuitenkin häviävä osuus.

"Muista syistä, esimerkiksi töihin tai perheenjäseninä maahan tulleet jäävät kotouttamisohjelman ulkopuolelle ja vaille koulutusta. Lain soveltamisalaa on laajennettava", Virtanen sanoo.

Kotouttamisohjelmaan pääsy vaatii työnhakijaksi ilmoittautumista.

"Täydentävän koulutuksen polkuja ei ole tarpeeksi, joten tämänlaiseen koulutukseen on panostettava enemmän", Virtanen toteaa.

"Esimerkiksi lääkäreillä on selvät reitit rinnastavan tutkintopäätöksen saamiseksi. Monilla yhteiskuntatieteellisillä ja humanistisilla aloilla tällaisia ei ole", Forsander kertoo.

Viime vuonna ulkomaalaisia oli Suomessa 142 256, joista puolet pääkaupunkiseudulla.