YLE: Maahanmuuttajien asuntoahdinko pahenee

YLE Uutiset:
Maahanmuuttajien asuntoahdinko pahenee
21.8.2009

Suomenmaa:
Maahanmuuttajien kotouttaminen on häpeällisessä tilanteessa
19.8.2009

Yli 300 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa odottaa vastaanottokeskuksissa pysyvää asuntoa. Kunnat ovat nihkeitä vastaanottamaan pakolaisia. Usein myös kuntalaiset ovat muuttoa vastaan.

Suomeen saapuu tänä vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Arvioiden mukaan määrä kasvaa vuoden loppuun mennessä viiteen tuhanteen, mikä on liki tuhat viimevuotista enemmän. Sisäministeriö on yhdessä TE-keskusten kanssa etsinyt kuumeisesti uusia asuntoja maahanmuuttajille, mutta tavoitteista ollaan pahasti jäljessä.

- Asuntopulan takia maahanmuuttajat eivät pääse kotoutumisen, koulutuksen ja tukitoimenpiteiden alkuun. Se passivoi ja laitostaa ihmisiä entisestään, arvioi sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen.

Ministeriön tavoite oli löytää tänä vuonna kaikkiaan 2 000 uutta asuntoa, mutta huhtikuun loppuun mennessä uusia koteja oli löytynyt vain noin 600.

- Taustalla on usein raha, mutta myös asenteet, toteaa Virtanen.

Kunnat saavat aikuisesta oleskeluluvan saaneesta pakolaisesta yli 6 000 euron vuotuisen korvauksen. Alaikäisen korvaussumma on hieman alle 2 000 euroa.

- Viimeksi kuntien saamia korvauksia on korotettu vuonna 1993, joten siinä mielessä korvaussummat ovat jääneet jälkeen, Virtanen sanoo.

Sisäministeriö on esittänyt ensi vuoden budjettiin 20 prosentin korotusta kuntien avustuksiin, Virtanen jatkaa.

Kuntalaiset usein vastustavat

Rahapulan lisäksi maahanmuuttajien asunto-ongelmia pahentaa kuntalaisten nihkeä suhtautuminen. Esimerkiksi Jyväskylän Säynätsaloon on suunnitteilla ryhmäkoti alaikäisille pakolaislapsille, mutta lähialueen asukkaat ovat nousseet kaupungin suunnitelmia vastaan.

Asukkaat ovat keränneet adressin hanketta vastaan. He vastustavat pakolaisten sijoittamista kriisi- ja nuorisokodin naapuriin. Alueen asukkaat pelkäävät, että pakolaisten ryhmäkoti lisää alueen levottomuutta ja laskee kiinteistöjen arvoa.

- Maallikon mielestä ei ole järkevää sijoittaa kahta tällaista laitosta vierekkäin, vaan niiden pitäisi olla omassa rauhassa, sanoo adressin puuhamies Jari Hirvilammi.

- Muutimme tänne Säynätsalon saarelle, jotta saadaan asua rauhassa ja kasvattaa pientä tytärtämme. Eihän nämä mitään ihannenaapureita ole, Hirvilammi jatkaa.

Säynätsalossa herännyt vastustus on ihmetyttänyt osaa alueen asukkaista. Säynätsalolainen Anneli Tuura on päättänyt ottaa ohjat käsiinsä, mikäli ryhmäkoti tulevaisuudessa perustetaan.

- Olen ajatellut ystäväperhetoimintaa, jossa tänne tuleville pakolaislapsille olisi ystäväperhe, joka hetken aikaa kulkisi lapsen rinnalla ja toivottaisi hänet näin tervetulleeksi, Tuura sanoo.

- Tietyt kommentit, jota perheellisiltä on ohimennen kuullut, ovat hämmentäneet ja kouraisseet mahasta. Olen ihmetellyt, että onko suhtautuminen pakolaisiin myös täällä kielteistä, vaikka tiedänkin sen olevan yleistä.

___________________________________________

Suomenmaa:

Maahanmuuttajien kotouttaminen on Suomessa häpeällisessä tilanteessa, kertoo maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors.

–Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä 300–500 henkilöä, joilla on oikeus jäädä Suomeen, mutta heille ei ole osoitettu kotikuntaa.

Kotipaikan löytyminen on maahanmuuttajan kotouttamisen ehto.

–Vastaanottokeskuksissa ei voi pitää ihmisiä loputtomiin, sillä pitkä odotus passivoi ja aiheuttaa syrjäytymistä, kertoo puolestaan sisäasiainministeriön johtaja Mervi Virtanen.

Vastaanottokeskukset on tarkoitettu väliaikaisiksi oleskelupaikoiksi siihen saakka, kunnes oleskelulupa myönnetään. Virtanen on havainnut, että huolimatta oleskeluluvan saamisesta sijoittaminen on ongelmallista.

–Kuntapaikkoja ei ole riittävästi. Lisäksi työ- ja elinkeinokeskuksista kerrotaan, että yhteistyö kuntien kanssa on erittäin vaikeaa.

Virtasen mukaan kyse ei ole pelkästään rahasta vaan sijoittamiseen liittyy ennakkoluuloja. Toimenpiteiden viipyminen vauhdittaa kotoutettavien putoamista yhteiskunnan rattailta.

Thors vaatii rasismin torjunnan ja rasististen rikosten tutkinnan tehostamista sekä nollatoleranssia laittomiin työehtoihin.

Maahanmuuttajille on räätälöity määräaikaisia ja poikkeavia työsopimuksia, ja he joutuvat usein tehtäviin, jotka eivät vastaa koulutusta.

Hän nostaa esille myös turvapaikanhakuprosessin tehostamisen ja vaatii poliisille lisää resursseja. Vapaaehtoista paluuta kotimaahan tulee myös edistää.

Suomen- tai ruotsinkielen oppiminen on kotouttamisen ensimmäinen päämäärä. Se on myös tärkein keino syrjäytymisen ehkäisemisessä.

Syrjäytymisen riskiryhmässä ovat Thorsin mukaan erityisesti varhaisteini-iässä olevat perusopetusikäiset.

Seuraavana portaana tulee koulutus. Ammatillisessa koulutuksessa on pyritty lisäämään opiskelupaikkoja jotta maahanmuuttajat mahtuvat mukaan.

Kolmantena kotouttamisen rappusilla on työllistyminen.

–TE-keskuksen asiakkaaksi pitäisi päästä nopeasti, mutta maahanmuuttajat joutuvat odottamaan viisi kuukautta haastattelua Etelä-Suomessa, Thors harmittelee.

Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen ehdottaa kotoutumisen tehostamiseksi kokeilulakia. 6–10 kunnassa kokeillaan uusia kotouttamisen malleja, joiden tavoitteena on tulla jatkossa pysyviä käytäntöjä.

Kokeilu pyrkii tehostetumpaan ja keskitetympään kotoutukseen kieli- ja yhteiskuntakoulutuksella. Se sisältäisi kolme tasoa: ensimmäisenä lasten ja nuorten polku, toisena ja kolmantena aikuisen maahanmuuttajan polku.

Kannustimena koulutukseen toimisi todistus, pysyvän oleskeluluvan saaminen ja rahallista tukea ulkomaalaisen palkkaavalle yrittäjälle. Kunnat saisivat aktiivisia asukkaita ja mahdollisuuden rakentaa yhteistyön rakentamisen malleja.

Viljanen käynnistäisi myös paikallistason kotouttamisen seurannan, jonka avulla voitaisiin arvioida toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Kuluvana syksynä sisäasiainministeriössä käsitellään suunnitelmaa maahanmuuttajabarometristä. Sen avulla selvitettäisiin maahanmuuttajien omaa kokemusta kotoutumisesta ja etnisistä suhteista.