HS: Rasismin kanssa ei saa flirttailla

Helsingin Sanomat, kolumni: Paavo Teittinen: Rasismin kanssa ei saa flirttailla 17.10.2014

Muistot ovat hassuja asioita. Ne saattavat viipyillä jossain mielen sopukoissa täysin unohdettuina pitkänkin aikaa, ja tulla yht'äkkiä pintaan jonkin ärsykkeen saattelemana.

YleX: Helsingin nuorisotoimenjohtaja väkivalta-keskustelusta: Rasismi lannistaa nuoret

YleX: Helsingin nuorisotoimenjohtaja väkivalta-keskustelusta: Rasismi lannistaa nuoret 9.10.2014
YleX: Tommi Laitio: Ratkaisu ei löydy maahanmuuttopolitiikasta, vaan harrastuksista (audio, 13 min)
Karjalainen/STT: Nuorisoväkivalta kumpuaa eriarvoistumisesta

Uutinen helsinkiläisten alaikäisten nuorten väkivaltaisista hyökkäyksistä tuntemattomien kimppuun on nostanut esille paljon rasistista kommentointia netissä. Helsingin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio joutui sulkemaan oman Facebook-kirjoituksensa kommentoinnin, koska siihen kirjoitettiin useita rasistisia kommentteja.

Etelä-Suomen Sanomat: Uutta tietoa eri siirtolaisryhmien rikollisuudesta - "Erityisesti afrikkalaisten niputtaminen ongelmallista"

Etelä-Suomen Sanomat: Uutta tietoa eri siirtolaisryhmien rikollisuudesta - "Erityisesti afrikkalaisten niputtaminen ongelmallista" 21.7.2014
Talouselämä: Täältä tulevat eniten rötöstelevät maahanmuuttajat - ESS: "Muutama suurehko siirtolaisryhmä nostaa tason korkeaksi"

Eri maahanmuuttajaryhmät eroavat toisistaan ja kantaväestöstä selvästi rikostasojen suhteen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan heikko tulotaso lisää rikosriskiä. Myös niissä maahanmuuttajaryhmissä, joissa on nuori ikärakenne ja miehiin painottuva sukupuolirakenne, tapahtuu muita enemmän rikoksia.

Yle: Tutkimus: Maahanmuuttajat tekevät rikoksia ja joutuvat rikosten uhriksi suomalaisia useammin

Yle: Tutkimus: Maahanmuuttajat tekevät rikoksia ja joutuvat rikosten uhriksi suomalaisia useammin 17.6.2014
Tiedote: Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä (pdf)
OPTL:n tutkimuksia 265: Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä (pdf)

Eri taustoista tulevien maahanmuuttajien välillä erot rikosten tekemisessä ja uhriksi joutumisessa ovat suuria. Valtaosa maahanmuuttajista ei syyllisty rikoksiin.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tiistaina julkaistu tutkimusraportti osoittaa, että osa maahanmuuttajaryhmistä joutuu rikosten uhriksi ja tekee rikoksia selvästi kantaväestöä enemmän.

Uusi Suomi: Ulkomaalaisten rikokset Suomessa: ”Valhe, emävalhe, tilasto”

Uusi Suomi: Ulkomaalaisten rikokset Suomessa: ”Valhe, emävalhe, tilasto” 21.3.2014

Tilastot ulkomaalaisten rikoksista harhauttavat ja lisäävät ennakkoluuloja, eurovaaliehdokas Kimmo Kiljunen (sd.) kertoo.

–On syytä muistaa vanha sanonta: ensin valhe, sitten emävalhe ja lopuksi tilasto. Tilastot vietät helposti harhaan, jos ei ole tarkka, Kiljunen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Tilastojen mukaan kaikista Suomen rikoksista ulkomaalaisten tekemiä on 11,4 prosenttia. Kiljusen mielestä pitäisi huomioida, että peräti 60 prosenttia ulkomaalaisrikoksista on turistien tekemiä.

Uusi Suomi: James Hirvisaari: ”Raiskailu näyttää olevan kansanhuvi sillä suunnalla”

Uusi Suomi: James Hirvisaari: ”Raiskailu näyttää olevan kansanhuvi sillä suunnalla” 18.1.2013
James Hirvisaaren kommentti

Perussuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaari väittää, että raiskaaminen on tiettyjen kulttuurien ”geneettinen tai kulttuurigeneettinen” ominaispiirre.

Kansanedustaja Hirvisaari esittää näkemyksensä kommenttina raiskauksia käsittelevään blogiin Puheenvuoro-palvelussa. Hirvisaari toteaa, että maahanmuuttopolitiikkaa tulisi kiristää ”tulokkaiden” tekemien rikosten vähentämiseksi.

Uusi Suomi: Maahanmuuttajat korostuvat rikostilastoissa - Tämä ryhmä selittää eron

Uusi Suomi: Maahanmuuttajat korostuvat rikostilastoissa - Tämä ryhmä selittää eron 8.1.2013
Uusi Suomi: Poliisina työskennelleet edustajat: Maahanmuuttajien tekemät rikokset näkyivät työssä

Maahanmuuttajien tekemää rikollisuutta on liioiteltu julkisuudessa, toteaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoissuunnittelija Hannu Niemi. Niemen mukaan rikostilastoja pitäisi tarkastella muun muassa ikäjakauman perusteella.

Määrällisesti rikoksia tehdään Niemen mukaan kaiken kaikkeaan selkeästi eniten 15-24-vuotiaiden joukossa, taustaan katsomatta.

HS: Maahanmuuttajalapsia otetaan huostaan tiuhaan

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajalapsia otetaan huostaan tiuhaan 7.11.2012

Las­ten huos­taan­ot­to­pää­tök­set koh­dis­tu­vat tuo­mio­is­tui­mis­sa ta­val­lis­ta useam­min maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­siin per­hei­siin.

HS:n sel­vi­tyk­sen mu­kaan vii­des­osa Hel­sin­gin hal­lin­to-oi­keu­des­sa teh­dyis­tä huos­taan­ot­to­pää­tök­sis­tä kos­ki se­kä vii­me vuon­na et­tä vuon­na 2008 maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia per­hei­tä. Hal­lin­to-oi­keu­den aluee­seen kuu­lu­vat Uu­si­maa ja Itä-Uu­si­maa.

Karjalainen: Ulkomaalaisten osuus raiskaajista on hälyttävän suuri

Karjalainen, pääkirjoitus: Ulkomaalaisten osuus raiskaajista on hälyttävän suuri 3.8.2012

Suomen vankiloissa istui toukokuussa tuomioitaan noin sata miestä, jotka oli tuomittu siveellisyysrikoksista eli raiskauksista tai seksuaalisista hyväksikäytöistä. Heistä 25 oli ulkomaalaisia. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Optula on puolestaan laskenut tuomioistuinaineistoista löytyvien tuomittujen nimien perusteella, että raiskauksista vankeuteen tuomituista 34 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.

Yle: Neljäsosa tuomituista raiskaajista on ulkomaalaisia

Yle Uutiset: Neljäsosa tuomituista raiskaajista on ulkomaalaisia 1.8.2012

Noin neljäsosa Suomen vankiloissa istuvista seksuaalirikollisista on ulkomaiden kansalaisia. Myös poliisille tehdyissä seksuaalirikosilmoituksissa ulkomaalaisten osuus epäillyistä on noin neljäsosa, selviää A-studion keräämistä tiedoista.

A-studion Rikosseuraamuslaitokselta pyytämissä vankitiedoissa huomioidaan ne toukokuun alussa vankeustuomiotaan kärsineet ulkomaalaiset, joiden päärikos oli siveellisyysrikos, eli raiskaus tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Osuus epäillyistä puolestaan perustuu poliisin tietoon tulleeseen rikollisuuteen.

Ilta-Sanomat: Puskamyytti

Ilta-Sanomat, kolumni: Elisa Rimaila: Puskamyytti 7.5.2012

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen maaliskuussa julkaisema raportti uutisoitiin taannoin raflaavasti: Joka kolmas raiskauksesta tuomittu on ulkomaalainen. NO, tottahan toki, innostuivat tietyt maahanmuuttokriittisiksi itseään nimittävät tahot. Kenen tätä tarvitsi edes tutkia? Poliisin päivittäiset tiedotteethan ovat täynnä "tuntemattomia, tummahipiäisiä miehiä", jotka vaanivat puskissa.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoissuunnittelijan taannoisesta kommentista saattoi käsittää, että raiskaaminen kuuluu osaan Lähi-idän maista ja Afrikasta tulevien ihmisten kulttuureja. Henkilökohtaisten valintojen painottamisen sijaan hän päätyi arvaamaan muiden maiden kansalaisten tekemien raiskausrikosten määrään vaikuttanevan "kulttuuristen tekijöiden". Tällaisena kulttuurisena erityispiirteenä mainittiin erityisesti "kulttuuri suhteessa naisiin on erilainen islamilaisissa kulttuureissa."

Helsingin Uutiset: Tukinainen: ”Kulttuurierot vaikuttavat raiskauksiin”

Helsingin Uutiset: Tukinainen: ”Kulttuurierot vaikuttavat raiskauksiin” 4.5.2012

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan joka kolmannessa tuomioon johtaneessa raiskausrikoksessa tekijä on ollut ulkomaalainen. Törkeän raiskauksen tekijöistä jopa 41 prosenttia on ulkomaalaisia. Kun mukaan luetaan myös seksuaaliseen tekoon pakottaminen ja tavallinen raiskaus, ulkomaalaisten osuus putoaa 24 prosenttiin.

Erityisen suuri määrä tekijöistä on kotoisin Lähi-Idästä.

Iltalehti: Tutkijat kiistelevät raiskaustilastoista

Iltalehti/STT: Tutkijat kiistelevät raiskaustilastoista 24.10.2011

Rikostilastojen mukaan ulkomaalaisia epäillään väestömäärään suhteutettuna raiskauksista huomattavasti useammin kuin suomalaisia.

Samassa laitoksessa työskentelevät tutkijat ovat kuitenkin erimielisiä siitä, millaisia johtopäätöksiä numeroista voi tehdä.

YLE: Rasismikokemukset ajavat rikoksiin

YLE: Rasismikokemukset ajavat rikoksiin 31.1.2008

Rikoksiin syyllistyneet, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret miehet ovat usein kärsineet syrjinnästä.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan rikoksia tehneet maahanmuuttaja- ja romaninuoret ovat usein kokeneet suullista häirintää, syrjintää ja fyysistä väkivaltaa sekä kaduilla että koulussa. Toistuvat omaan tai perheen etniseen taustaan tai ihonväriin perustuvat epäoikeudenmukaisuuden kokemukset koettiin arkipäivän rasismina.