Ylioppilaslehti: Sisäänheittäjä 30.3.2007
Annika Forsanderista tulee huhtikuun alussa Helsingin ensimmäinen maahanmuuttoasioiden johtaja. Kansainvälinen työ tutkijana vaihtuu virkamiestehtäviin kaupungin valtavassa organisaatiossa, jonka 38 000 työntekijästä vain kaksi prosenttia on maahanmuuttajia. Yksi Forsanderin uusista haasteista on pohtia, kuinka osuutta saataisiin lisättyä.
perjantai 30. maaliskuuta 2007
torstai 29. maaliskuuta 2007
HS: Ulkomaalaisvirasto alkaa käännyttää turvapaikanhakijoita Pohjois-Irakiin
Helsingin Sanomat:
Ulkomaalaisvirasto alkaa käännyttää turvapaikanhakijoita Pohjois-Irakiin
Turvapaikanhakijoiden määrä laskussa
Uvi haluaa lisätä keskustelua kansalaisjärjestöjen kanssa
29.3.2007
Ulkomaalaisvirasto (Uvi) alkaa käännyttää pohjoisirakilaisia turvapaikanhakijoita takaisin kotiseuduilleen. Tähän asti irakilaiset turvapaikanhakijat ovat saaneet Suomesta vähintään tilapäisen oleskeluluvan, koska palautuksia Irakiin on pidetty teknisesti mahdottomina esimerkiksi luotettavien lentoyhteyksien puuttumisen vuoksi.
Uvin mielestä palautuksista on tullut mahdollisia kolmeen Pohjois-Irakin kurdimaakuntaan: Dohukiin, Arbiliin ja Suleimaniin.
Se voi merkitä huomattavan monelle irakilaiselle lähtöpasseja Suomesta, sillä Uvin turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan suuri osa irakilaisista turvapaikanhakijoista on ollut kotoisin juuri näiltä alueilta.
Ulkomaalaisvirasto päätti uudesta linjauksesta tällä viikolla, eikä se ole tehnyt vielä yhtään käännytyspäätöstä.
-----
Turvapaikanhakijoiden määrä on alkuvuoden tietojen perusteella edelleen laskussa. Tammi-helmikuun aikana Suomesta haki turvapaikkaa yhteensä 221 ihmistä. Koko viime vuonna hakijoita oli yhteensä yli 2 300.
Eniten turvapaikanhakijoita saapui alkuvuonna Suomeen Irakista, yhteensä 43. Seuraavaksi suurimmat hakijaryhmät tulivat Serbiasta, Venäjältä ja Turkista.
-----
Ulkomaalaisviraston (Uvi) ylijohtaja Jorma Vuorio ehdottaa, että Uvin yhteyteen perustettaisiin Ruotsin tapaan eräänlainen neuvottelukunta pohtimaan viraston toimintaa.
Hänen mukaansa siihen voisi tulla edustajia Uvin lisäksi esimerkiksi eduskunnasta, ministeriöistä ja kansalaisjärjestöistä kuten Amnestystä, Ihmisoikeusliitosta ja Suomen pakolaisavusta.
Neuvottelukunta voisi avoimesti keskustella Uvin tavasta soveltaa lakeja ja tehdä päätöksiä.
Neuvottelukunta ei kuitenkaan olisi valvontaelin, eikä sillä olisi päätösvaltaa Uvin asioissa.
Ylijohtaja Vuorion mukaan ajatustenvaihto voisi auttaa sekä Ulkomaalaisvirastoa omassa työssään että ulkopuolisia ymmärtämään Uvin toimintaa.
Vuorio myöntää, että ehdotuksen taustalla on Ulkomaalaisviraston ajoittain saama kielteinen julkisuus.
"Minulla on tunne, ettei poliisiakaan seurata yhtä tarkasti kuin meitä", Jorma Vuorio toteaa.
Ylijohtaja arvelee, että Uvin saama kielteinen julkisuus johtuu viraston toimialasta. Ulkomaalaisasiat herättävät herkästi erilaisia tunteita.
torstai 15. maaliskuuta 2007
YLE: Kylähullut-yhtye saa moitteita vähemmistövaltuutetulta
YLE uutisten mukaan vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen paheksuu Kylähullut-yhtyeen tekemää kappaletta Lisää persettä rättipäille. Vähemmistövaltuutetusta kappale osoittaa huonoa makua ja on muslimeja loukkaava. Puumalaisen mukaan kappale ei kuitenkaan täytä rikoksen tunnusmerkkejä.
YLE Uutiset:
Kylähullut-yhtye saa moitteita vähemmistövaltuutetulta
15.3.2007
Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen paheksuu tunnettujen suomalaismuusikoiden tekemää kappaletta, jossa muslimeja nimitetään rättipäiksi ja sotien syyksi esitetään se, että he saavat liian vähän seksiä.
Kylähullut-yhtyeen kappaleessa soittaa kansainvälisestikin tunnettuja artisteja, muun muassa Children of Bodom -yhtyeen Aleksi Laiho ja Nightwishin Tuomas Holopainen.
Tekijöiden mukaan kappale Lisää persettä rättipäille on tehty huumorilla, eikä sitä siksi pidä ottaa liian vakavasti. Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen kuitenkin sanoo, että hänestä kappale osoittaa huonoa makua ja on selvästi muslimeja loukkaava. - Jo kappaleen nimessä on hyvin halventava nimitys. Monilla ihmisillä ei ole mitään tekemistä näiden asioiden kanssa, ja heitä tällainen nimittely loukkaa. Tämä kohdistuu myös Suomessa asuviin muslimeihin. Puhutaan loukkaavasti ja halventavasti ja vahvistetaan stereotypioita, jotka eivät vastaa ainakaan omaa käsitystäni.
Puumalaisen mukaan kappale ei silti täytä rikoksen tunnusmerkkejä. Kyseeseen tulisi lähinnä pykälä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta, joka sisältää myös halveksunnan. Sen kynnys on kuitenkin ollut Puumalaisen mukaan varsin korkea. - Suomessa on perinteisesti huonoa makua ja arvostelemattomuutta suojattu sananvapaudella. Näin saattaisi käydä tässäkin tapauksessa, vähemmistövaltuutettu sanoo.
[...]
YLE Uutiset:
Kylähullut-yhtye saa moitteita vähemmistövaltuutetulta
15.3.2007
Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen paheksuu tunnettujen suomalaismuusikoiden tekemää kappaletta, jossa muslimeja nimitetään rättipäiksi ja sotien syyksi esitetään se, että he saavat liian vähän seksiä.
Kylähullut-yhtyeen kappaleessa soittaa kansainvälisestikin tunnettuja artisteja, muun muassa Children of Bodom -yhtyeen Aleksi Laiho ja Nightwishin Tuomas Holopainen.
Tekijöiden mukaan kappale Lisää persettä rättipäille on tehty huumorilla, eikä sitä siksi pidä ottaa liian vakavasti. Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen kuitenkin sanoo, että hänestä kappale osoittaa huonoa makua ja on selvästi muslimeja loukkaava. - Jo kappaleen nimessä on hyvin halventava nimitys. Monilla ihmisillä ei ole mitään tekemistä näiden asioiden kanssa, ja heitä tällainen nimittely loukkaa. Tämä kohdistuu myös Suomessa asuviin muslimeihin. Puhutaan loukkaavasti ja halventavasti ja vahvistetaan stereotypioita, jotka eivät vastaa ainakaan omaa käsitystäni.
Puumalaisen mukaan kappale ei silti täytä rikoksen tunnusmerkkejä. Kyseeseen tulisi lähinnä pykälä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta, joka sisältää myös halveksunnan. Sen kynnys on kuitenkin ollut Puumalaisen mukaan varsin korkea. - Suomessa on perinteisesti huonoa makua ja arvostelemattomuutta suojattu sananvapaudella. Näin saattaisi käydä tässäkin tapauksessa, vähemmistövaltuutettu sanoo.
[...]
sunnuntai 11. maaliskuuta 2007
Heidi Hautala: Uusia avauksia - vai pää pensaaseen?
Heidi Hautala: Uusia avauksia - vai pää pensaaseen? 11.3.2007
Maahanmuuttoasiat ovat aika herkkiä, huomasin taas, kun olimme perjantaina Anni Sinnemäen ja Tapio Laakson kanssa julkistaneet vihreän maahanmuutto-ohjelman.
Lauantain leppoisat aamukahvit olivat menneet väärään kurkkuun eräiltä, jotka olivat lukeneet minun ehdottaneen maahanmuuttajille kiintiöitä yrityksiin.
Maa, jossa Helsingin Sanomien NYT-liitteen mukaan melkein 40 prosenttia kyselyyn vastaajista sulkisi rajat maahanmuuttajilta, on vaarassa kuihduttaa kansantaloutensa väestön ikääntyessä. Maahanmuuttajia tarvitaan, muun uskotteleminen on tosiasioiden kieltämistä.
Maahanmuuttoasiat ovat aika herkkiä, huomasin taas, kun olimme perjantaina Anni Sinnemäen ja Tapio Laakson kanssa julkistaneet vihreän maahanmuutto-ohjelman.
Lauantain leppoisat aamukahvit olivat menneet väärään kurkkuun eräiltä, jotka olivat lukeneet minun ehdottaneen maahanmuuttajille kiintiöitä yrityksiin.
Maa, jossa Helsingin Sanomien NYT-liitteen mukaan melkein 40 prosenttia kyselyyn vastaajista sulkisi rajat maahanmuuttajilta, on vaarassa kuihduttaa kansantaloutensa väestön ikääntyessä. Maahanmuuttajia tarvitaan, muun uskotteleminen on tosiasioiden kieltämistä.
lauantai 10. maaliskuuta 2007
Turun Sanomat: Vihreiden Hautala haluaa työpaikoille kiintiöt maahanmuuttajille
Turun Sanomat kirjoittaa vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautalan ehdotuksista tulevan työvoimapulan ratkaisuun. Hautala esittää työpaikoille maahanmuuttajakiintiöitä sekä vastaanottokeskusten sulkemista ja asuntojen tarjoamista turvapaikanhakijoille. Muita vihreiden keinoja ovat Afrikkaan perustettavat työvoiman rekrytointipisteet ja määräaikainen siirtolaisuus sekä EU:n kuuden miljoonan paperittoman siirtolaisen laillistaminen.
keskiviikko 28. helmikuuta 2007
HS: Maahanmuuttajista Suomelle selvät säästöt
Helsingin Sanomat:
Maahanmuuttajista Suomelle selvät säästöt
Tausta: Ruotsissa laskettiin ensin
Kommentti: Auttaisivatko kovat luvut?
28.2.2007
Anna Karismo
Suomeen tulevista maahanmuuttajista kertyy suomalaisille veronmaksajille selvät säästöt, jos maahanmuuttajat työllistyvät. 20-vuotiaan lukion tai ammattikoulun käyneen maahanmuuttajan koulutuksen on kustantanut hänen kotimaansa.
Suomalainen vastaavan koulutuksen saanut maksaa yhteiskunnalle ja vanhemmilleen karkeasti arvioiden 350 000 euroa esimerkiksi koulutuksena sekä sosiaali- ja terveyspalveluina.
Jos maahanmuuttaja on hyvin koulutettu, säästöt ovat vielä suuremmat. "Esimerkiksi lääkärin koulutus maksaa paljon, ja on selvää, että Virossa tai Venäjällä koulutuksensa hankkinut lääkäri säästää Suomelle suuren summan", väestötieteilijä Mauri Nieminen Tilastokeskuksesta sanoo.
Kaikkia kuluja ei ole eritelty tarkasti viime vuosina. 1990-luvun laman aikana tehtyjen laskelmien pohjalta voidaan päätellä, että suomalainen kuluttaa 20-vuotiaaksi asti pitkälti yli 300 000 euroa.
"Ruotsin tutkimuksessa ei laskettu, paljonko vanhemmat satsaavat lapsensa vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Se kasvattaisi summaa", huomauttaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkija Pekka Parkkinen.
Lapsen ylläpito maksaa Parkkisen mukaan vanhemmille keskimäärin kymmenen tuhatta euroa vuodessa Suomessa. Näin ollen yksi lapsi maksaa elättäjilleen ennen 20. ikävuottaan vajaat 200 000 euroa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuksen kautta yhteiskunnan rahaa menee ainakin 150 000 euroa. Jo pelkästään koulutus maksaa runsaat viisi tuhatta euroa vuodessa.
Maahanmuuttajien koulutuksen ja kasvatuksen on maksanut heidän kotimaansa.
Toisaalta julkinen sektori saa Suomessa kasvavista tulevaisuuden työntekijöistä myös tuloja, koska heidän menoihinsa sisältyy veroja. He myös osallistuvat kulutukseen eli talouden rattaiden pyörittämiseen omien ja perheensä hankintojen kautta.
Maahanmuuttajat aiheuttavat Suomessa jonkin verran kuluja, koska heidän sopeuttamisensa maksaa, eivätkä he siirry heti työelämään.
"Toisaalta valtaväestössäkin on ihmisiä, joista ei tule itsensä elättäjiä", Pekka Parkkinen sanoo.
Siirtolaisten koulutustaustoja ei Suomessa tarkoin tunneta, koska heiltä ei kysytä saapuessa koulutuksesta.
---------------------------------
Kuntalehti kertoo uusimmassa numerossaan tutkimuksesta, joka on tehty pakolaisten kustannuksista yhteiskunnalle Ruotsissa.
Maan Valtiollinen tilastokeskus ja Kuluttajavirasto selvittivät viime vuoden lopussa, paljonko ruotsalaiset veronmaksajat säästävät yhtä maahan tullutta 20-vuotiasta pakolaista kohden.
Tutkimuksen lähtökohta oli laskea, mitä 20-vuotias työkykyinen ruotsalainen maksaa perheelle ja yhteiskunnalle.
Selvisi, että ruotsalainen päiväkodin ja lukion käynyt nuori aikuinen on kolme miljoonaa kruunua eli 323 000 euroa vastaavan koulutuksen saanutta pakolaista kalliimpi.
"Laskelma on tehty hyvin alhaiseksi. Siihen ei ole otettu mukaan jatko-opintoja eikä urheilusta tai muista harrastuksista kertyviä kustannuksia", laskemisurakan alullepanija, Lindesbergin sairaalan kirurgisen osaston päällikkö Peter Jilke kertoo Kuntalehdessä.
---------------------------------
"Päättäjät ymmärtävät vain eurojen kieltä, niinpä ihmisten terveys ja hyvinvointi pitää kääntää heille euroiksi."
Näin pohti oululainen sanomalehti Kaleva viime viikolla. Kainuulaiset päättäjät olivat saaneet eteensä kovaa faktaa siitä, mitä alueen asukkaiden ennenaikaiset kuolemat maksavat.
Kaikkein kalleimpia yhteiskunnalle ovat parikymppisten kainuulaisten kuolemat, oman käden kautta tai ei.
Veronmaksajat ovat sijoittaneet heidän terveydenhoitoonsa ja koulutukseensa, mutta eivät ehdi saada omiaan pois. Menetetty elinvuosi maksaa noin 29 000 euroa.
Rahakeskustelu maahanmuuttajista pyörii tukien varassa elävien pakolaisten ympärillä.
Kieltä taitamaton pakolainen joutuu altavastaajaksi, koska hän ei pysty toisaalta puolustautumaan syytöksiltä, mutta ei myöskään hankkimaan työtä tasavertaisesti suomalaisen kanssa.
Jos ajatellaan, että raha on se joka puhuu, niin auttaisivatko todelliset rahasummat myös maahanmuuttajakeskustelun kääntämisessä?
Kokonaan toinen kysymys on sitten se, onko oikein, että rikas maa ottaa köyhästä maasta hyötymistarkoituksessa vain koulutettuja muuttajia.
perjantai 19. tammikuuta 2007
Kansan Uutiset: Tiukka maahanmuuttopolitiikka hyödyttää vain salakuljettajia
Kai Hirvasnoron Kansan Uutisiin kirjoittamassa artikkelissa kritisoidaan Kari Rajamäen tiukkaa pakolaispolitiikkaa. Ylen Kotikatsomoon tehdyn Poikkeustila-sarjan käsikirjoittaja Mauri Ahola ja Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen syyttävät Rajamäkeä pakolaisten oikeusturvan loukkaamisesta ja leimaamisesta sekä rikollisten suosimisesta.
Kansan Uutisten Viikkolehti: artikkeli
19.1.2007
Sadattuhannet ihmiset köyhissä maissa ovat lähtökuopissa länteen koettamaan onneaan. Kun rikas maailma samaan aikaan kiristää pakolaispolitiikkaansa, vaihtoehdoksi jää usein vain salakuljetus. Sisäministeri Kari Rajamäen tiukasta politiikasta hyötyvät eniten rikolliset.
...
Poikkeustila perustuu tositapahtumiin, mutta ei ole tosi. Työharjoitteluun tullessaan Mauri Ahola kirjoitti salassapitosopimuksen. Mitään näkemäänsä ja kuulemaansa hän ei ole käyttänyt sellaisenaan eikä henkilöillä ole oikeaa vastinetta todellisuudessa.
Syyskuussa 2005 suomalaiset pakolaistyötä tekevät järjestöt haastoivat tiedotusvälineet tekemään tosiasioihin perustuvaa turvapaikkauutisointia. Niiden mielestä sisäministeri Kari Rajamäen (sd.) puheet turvapaikkashoppailijoista ja ankkurilapsista ruokkivat ennakkoluuloja kaikkia ulkomaalaisia kohtaan.
...
Poikkeustilan arvo on huomattu myös aidan toisella puolella. Tähän asti parhaana kiitoksena Mauri Ahola pitää kansallismielisellä nettisivulla esitettyä arviota siitä, että sarja on vaarallinen, koska se auttaa samaistumaan emotionaalisesti pakolaisiin.
Turvapaikkajulkisuuden suurimpana heikkoutena Leena Markkanen pitää sitä, että hakijat niputetaan sumeilematta rikollisiksi ja mahdollisiksi terroristeiksikin.
– Totta kai tällaiseen systeemiin voi sisältyä rikollisuutta ja laiton maahanmuutto on ihan selkeästi kansainvälistä rikollisuutta, ja sinänsä tietysti väärin. Mutta ketä nämä ihmiset ovat ja minkälaisia tarinoita heillä on, se ei tule kuuluviin, Leena Markkanen kritisoi julkisuutta.
Mauri Ahola korostaa, ettei laittomaankaan bisnekseen turvautuminen ole rikos. Turvapaikanhakijaksi ilmoittautumisessa ei ole mitään rikollista, vaikka se tapahtuisi salakuljetuksen avulla.
– Jos olet vainottu, maan alla ja pelkäät poliisia, niin miten menet hakemaan poliisilta passia? Tai jos maassa on sisällissota eikä hallitusta, niin miten haet mitään papereita? hän kysyy.
...
– Minulle sen bisneksen suuruus ja järjestäytyneisyys oli yllätys. Puhuin useamman ihmisen kanssa, jotka olivat tulleet Lähi-idästä ja Kaukoidästä Venäjän kautta Suomeen. Heillä ei ole papereita ja ainoa keino päästä pois on kerätä rahaa ja ostaa matka.
– Suku kerää, kylä kerää, Leena Markkanen jatkaa.
– Ja jotkut naiset ovat joutuneet ratkaisemaan asian osittain prostituutiolla kotimaassaan, Mauri Ahola täydentää.
Hänen mukaansa matka maksaa 15 000 - 20 000 euroa. Pakettiin kuuluvat väärennetyt henkilötodistukset, lentoliput ja kuljetus lentokentälle. Lähes kaikki lentävät välimajoitukseen Moskovaan. Siellä jatkokyydin odotus saattaa kestää kuukausia. Rikollisuuden koosta antaa jonkinlaisen kuvan se, että Moskovan lähiöissä on kokonaisia isoja kerrostaloja pelkästään salakuljettajien hallussa.
Lopullisen määränpään hinta määräytyy eräänlaisessa pörssissä sen mukaan, miten tiukka maahanmuuttopolitiikka missäkin maassa on. Suomeen on päässyt halvemmalla, koska turvapaikkoja ei juuri myönnetä ja palautusriski on suuri.
Mauri Ahola kertoo, että pelkästään Venäjän kautta Eurooppaan salakuljetetaan arviolta 100 000 ihmistä vuodessa. Se kertaa 15 000 - 20 000 euroa tekee yli miljardin vuodessa. Ei siis pikkukonnien puuhastelua, vaan suurta liiketoimintaa.
Jutun opetus on Mauri Aholan mukaan se, että sisäministeri Kari Rajamäen hyväksi kehuma tiukka maahanmuuttopolitiikka virtaa suoraan salakuljetusyritysten kassoihin. Kun laillisia keinoja ei ole, jäljelle jää vain salakuljetus. Ihmissalakuljetuksesta huolestunut ministeri itse asiassa tukee salakuljetusta.
Mauri Ahola lämpenee, sillä nyt päästään hänen mieliteemaansa:
– Sisäministeriö on sinänsä hoitanut päätehtävänsä, turvallisuudesta huolehtimisen käytännön tasolla hyvin. Suomi on turvallinen maa. Mutta tähän liittyy se iso ongelma, että ulkomaalaisvirasto toimii sisäministeriön alaisuudessa. Tämän takia turvallisuusnäkökohta leimaa koko ulkomaalaispolitiikkaa. Kun sisäministeriön pitäisi tehdä ulkomaalais- ja pakolaispolitiikkaa, se tekeekin turvallisuuspolitiikkaa.
Ja ristiriita ihmisoikeuksia painottavan virallisen linjan kanssa on Mauri Aholan mielestä valtava. Poliittinen tahto ei toteudu, vaan todellisuudessa Suomen ulkomaalais- ja pakolaispolitiikan määrittelee turvallisuusministeriön alainen ulkomaalaisvirasto.
– Siksi on kysyttävä, onko ulkomaalaisviraston toiminnassa riittävästi poliittista valvontaa, koska ulkoministeri ja presidentti puhuvat ihmistä kunnioittavan pakolaispolitiikan puolesta, mutta sisäministeriö painottaa maahanmuutosta puhuessaan turvallisuusriskejä.
...
Niin, se ministeri Kari Rajamäki. Hänen nimensä nousee koko ajan esille.
– Kari Rajamäki on oikein päättänyt panna itsensä peliin ja yrittää muuttaa asioita meidän kannaltamme hirveän huonoon suuntaan, Leena Markkanen perustelee.
Mauri Aholan mielestä sisäministeriö ei ole toiminut näin korkealla profiililla sitten Yrjö Leinon kauden 1940-luvulla.
– Asem-mielenosoitukset, Suojelupoliisia koskevat asiat ja maahanmuuttoasiat: Yhteinen nimittäjä kaikissa on sisäministeriö, turvallisuusministeriö, joka sivistysvaltioissa yleensä pidetään tiukassa poliittisessa valvonnassa ja joka toimii matalalla profiililla. Nyt meillä onkin erittäin aktiivisesti politikoiva sisäministeriö ja erittäin aktiivisesti politikoiva ministeri, joka lausunnoillaan lietsoo ulkomaalaisvastaisuutta. Tiedotteissaan Rajamäki kytkee toistuvasti samaan lauseeseen sanat terrorismi, kansainvälinen rikollisuus ja maahanmuuttajat.
On kuitenkin totta, että järjestelmää käytetään myös väärin. Mauri Ahola ei sitä kiistä, vaan kirjoitti heti sarjan alkuun kurdipakolaisen, joka on oikeasti albaani.
Mutta Ahola sanoo, että jos vähän syvemmälle mennään, niin väärinkäyttökin johtuu osin juuri siitä, että muuten maahan ei pääse.
Hän kysyy, miksei ole mahdollista kehittää järjestelmää, jossa länteen voisi tulla laillisesti, jos on onnistunut keräämään sen 15 000 euroa.
– Se voisi olla jonkinlainen takuu, ettei tänne olla tulossa yhteiskunnan elätettäväksi. Että täällä voisi olla puoli vuotta tai vuoden ja yrittää löytää oma paikka yhteiskunnasta.
Nyt se sama raha, jolla voisi ostaa normaalin lennon ja elättää itsensä jonkin aikaa, menee salakuljettajille.
...
Leena Markkanen kertoo, että vastaanottokeskukseen kohdistuu paljon luuloja ja vähän tietoa. Hän ei edes kerro tuntemattomille työpaikkaansa esimerkiksi ravintolassa turvallisuussyistä. Vastaanottokeskuksen työntekijä henkilöityy helposti henkilöksi, joka houkuttelee pakolaisia Suomeen.
Tyypillisten luulojen mukaan turvapaikanhakijoille jaetaan mielin määrin toimeentulotukea ja he asuvat hotellissa. No, Kyläsaaren vastaanottokeskus muistuttaa siis enemmän armeijan kasarmia ja turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 15 prosenttia pienempi kuin alin vähimmäistoimeentulotuki eli aikuisella noin 11 euroa päivässä. Erillisiä vaate- ja muita rahoja ei ole.
Toimeentulotukea voi saada samoilla pelisäännöillä kuin kantaväestö. Jos on omaa rahaa, sitä ei saa.
Ja monet turvapaikanhakijat käyvät töissä, mihin he saavat oikeuden kolmen kuukauden maassa oleskelun jälkeen. Helsingissä on hyvin tarjolla siivousta ja omien verkostojen kautta myös ravintolatyötä etnisissä ravintoloissa.
Mauri Aholalle oli hämmästys, että monet turvapaikanhakijat itse asiassa vastustavat Suomen sosiaaliturvaa.
– He ovat yllättäen samoilla linjoilla kuin monet maahanmuuton kriitikot, että tämä veltostuttaa ihmisiä.
– Tänne tulee ihmisiä kulttuureista, joissa perheenisän, miehen, rooli on hirveän merkittävä. Täällä hän joutuu anomaan rahaa ja lapset näkevät, että hän ei tee mitään sen eteen. Se on häpeällinen rooli ja siitä halutaan pois mahdollisimman pian, Leena Markkanen vahvistaa.
...
Monelta jää huomaamatta myös se, että laiton ja laillinen siirtolaisuus vähentävät siirtolaisuutta. EU:n alueella asuvat siirtolaiset lähettävät kotimaihinsa enemmän rahaa kuin mitä on koko EU:n kehitysapu. Siirtolaiset tukevat köyhien maiden taloutta ja vähentävät paineita pakolaisuuteen.
– Suomalaisen on vaikea käsittää, että näistä yhteisökulttuureista tulevat ihmiset kantavat oikeasti suurta vastuuta lähiyhteisöstään ja lähettävät palkastaan niin paljon kuin pystyvät, korostaa Leena Markkanen.
Vuonna 2005 Suomesta haki turvapaikkaa 3 574 henkilöä. Turvapaikan saaneita oli 12. Oleskeluluvan saaneita oli 585.
Kansan Uutisten Viikkolehti: artikkeli
19.1.2007
Sadattuhannet ihmiset köyhissä maissa ovat lähtökuopissa länteen koettamaan onneaan. Kun rikas maailma samaan aikaan kiristää pakolaispolitiikkaansa, vaihtoehdoksi jää usein vain salakuljetus. Sisäministeri Kari Rajamäen tiukasta politiikasta hyötyvät eniten rikolliset.
...
Poikkeustila perustuu tositapahtumiin, mutta ei ole tosi. Työharjoitteluun tullessaan Mauri Ahola kirjoitti salassapitosopimuksen. Mitään näkemäänsä ja kuulemaansa hän ei ole käyttänyt sellaisenaan eikä henkilöillä ole oikeaa vastinetta todellisuudessa.
Syyskuussa 2005 suomalaiset pakolaistyötä tekevät järjestöt haastoivat tiedotusvälineet tekemään tosiasioihin perustuvaa turvapaikkauutisointia. Niiden mielestä sisäministeri Kari Rajamäen (sd.) puheet turvapaikkashoppailijoista ja ankkurilapsista ruokkivat ennakkoluuloja kaikkia ulkomaalaisia kohtaan.
...
Poikkeustilan arvo on huomattu myös aidan toisella puolella. Tähän asti parhaana kiitoksena Mauri Ahola pitää kansallismielisellä nettisivulla esitettyä arviota siitä, että sarja on vaarallinen, koska se auttaa samaistumaan emotionaalisesti pakolaisiin.
Turvapaikkajulkisuuden suurimpana heikkoutena Leena Markkanen pitää sitä, että hakijat niputetaan sumeilematta rikollisiksi ja mahdollisiksi terroristeiksikin.
– Totta kai tällaiseen systeemiin voi sisältyä rikollisuutta ja laiton maahanmuutto on ihan selkeästi kansainvälistä rikollisuutta, ja sinänsä tietysti väärin. Mutta ketä nämä ihmiset ovat ja minkälaisia tarinoita heillä on, se ei tule kuuluviin, Leena Markkanen kritisoi julkisuutta.
Mauri Ahola korostaa, ettei laittomaankaan bisnekseen turvautuminen ole rikos. Turvapaikanhakijaksi ilmoittautumisessa ei ole mitään rikollista, vaikka se tapahtuisi salakuljetuksen avulla.
– Jos olet vainottu, maan alla ja pelkäät poliisia, niin miten menet hakemaan poliisilta passia? Tai jos maassa on sisällissota eikä hallitusta, niin miten haet mitään papereita? hän kysyy.
...
– Minulle sen bisneksen suuruus ja järjestäytyneisyys oli yllätys. Puhuin useamman ihmisen kanssa, jotka olivat tulleet Lähi-idästä ja Kaukoidästä Venäjän kautta Suomeen. Heillä ei ole papereita ja ainoa keino päästä pois on kerätä rahaa ja ostaa matka.
– Suku kerää, kylä kerää, Leena Markkanen jatkaa.
– Ja jotkut naiset ovat joutuneet ratkaisemaan asian osittain prostituutiolla kotimaassaan, Mauri Ahola täydentää.
Hänen mukaansa matka maksaa 15 000 - 20 000 euroa. Pakettiin kuuluvat väärennetyt henkilötodistukset, lentoliput ja kuljetus lentokentälle. Lähes kaikki lentävät välimajoitukseen Moskovaan. Siellä jatkokyydin odotus saattaa kestää kuukausia. Rikollisuuden koosta antaa jonkinlaisen kuvan se, että Moskovan lähiöissä on kokonaisia isoja kerrostaloja pelkästään salakuljettajien hallussa.
Lopullisen määränpään hinta määräytyy eräänlaisessa pörssissä sen mukaan, miten tiukka maahanmuuttopolitiikka missäkin maassa on. Suomeen on päässyt halvemmalla, koska turvapaikkoja ei juuri myönnetä ja palautusriski on suuri.
Mauri Ahola kertoo, että pelkästään Venäjän kautta Eurooppaan salakuljetetaan arviolta 100 000 ihmistä vuodessa. Se kertaa 15 000 - 20 000 euroa tekee yli miljardin vuodessa. Ei siis pikkukonnien puuhastelua, vaan suurta liiketoimintaa.
Jutun opetus on Mauri Aholan mukaan se, että sisäministeri Kari Rajamäen hyväksi kehuma tiukka maahanmuuttopolitiikka virtaa suoraan salakuljetusyritysten kassoihin. Kun laillisia keinoja ei ole, jäljelle jää vain salakuljetus. Ihmissalakuljetuksesta huolestunut ministeri itse asiassa tukee salakuljetusta.
Mauri Ahola lämpenee, sillä nyt päästään hänen mieliteemaansa:
– Sisäministeriö on sinänsä hoitanut päätehtävänsä, turvallisuudesta huolehtimisen käytännön tasolla hyvin. Suomi on turvallinen maa. Mutta tähän liittyy se iso ongelma, että ulkomaalaisvirasto toimii sisäministeriön alaisuudessa. Tämän takia turvallisuusnäkökohta leimaa koko ulkomaalaispolitiikkaa. Kun sisäministeriön pitäisi tehdä ulkomaalais- ja pakolaispolitiikkaa, se tekeekin turvallisuuspolitiikkaa.
Ja ristiriita ihmisoikeuksia painottavan virallisen linjan kanssa on Mauri Aholan mielestä valtava. Poliittinen tahto ei toteudu, vaan todellisuudessa Suomen ulkomaalais- ja pakolaispolitiikan määrittelee turvallisuusministeriön alainen ulkomaalaisvirasto.
– Siksi on kysyttävä, onko ulkomaalaisviraston toiminnassa riittävästi poliittista valvontaa, koska ulkoministeri ja presidentti puhuvat ihmistä kunnioittavan pakolaispolitiikan puolesta, mutta sisäministeriö painottaa maahanmuutosta puhuessaan turvallisuusriskejä.
...
Niin, se ministeri Kari Rajamäki. Hänen nimensä nousee koko ajan esille.
– Kari Rajamäki on oikein päättänyt panna itsensä peliin ja yrittää muuttaa asioita meidän kannaltamme hirveän huonoon suuntaan, Leena Markkanen perustelee.
Mauri Aholan mielestä sisäministeriö ei ole toiminut näin korkealla profiililla sitten Yrjö Leinon kauden 1940-luvulla.
– Asem-mielenosoitukset, Suojelupoliisia koskevat asiat ja maahanmuuttoasiat: Yhteinen nimittäjä kaikissa on sisäministeriö, turvallisuusministeriö, joka sivistysvaltioissa yleensä pidetään tiukassa poliittisessa valvonnassa ja joka toimii matalalla profiililla. Nyt meillä onkin erittäin aktiivisesti politikoiva sisäministeriö ja erittäin aktiivisesti politikoiva ministeri, joka lausunnoillaan lietsoo ulkomaalaisvastaisuutta. Tiedotteissaan Rajamäki kytkee toistuvasti samaan lauseeseen sanat terrorismi, kansainvälinen rikollisuus ja maahanmuuttajat.
On kuitenkin totta, että järjestelmää käytetään myös väärin. Mauri Ahola ei sitä kiistä, vaan kirjoitti heti sarjan alkuun kurdipakolaisen, joka on oikeasti albaani.
Mutta Ahola sanoo, että jos vähän syvemmälle mennään, niin väärinkäyttökin johtuu osin juuri siitä, että muuten maahan ei pääse.
Hän kysyy, miksei ole mahdollista kehittää järjestelmää, jossa länteen voisi tulla laillisesti, jos on onnistunut keräämään sen 15 000 euroa.
– Se voisi olla jonkinlainen takuu, ettei tänne olla tulossa yhteiskunnan elätettäväksi. Että täällä voisi olla puoli vuotta tai vuoden ja yrittää löytää oma paikka yhteiskunnasta.
Nyt se sama raha, jolla voisi ostaa normaalin lennon ja elättää itsensä jonkin aikaa, menee salakuljettajille.
...
Leena Markkanen kertoo, että vastaanottokeskukseen kohdistuu paljon luuloja ja vähän tietoa. Hän ei edes kerro tuntemattomille työpaikkaansa esimerkiksi ravintolassa turvallisuussyistä. Vastaanottokeskuksen työntekijä henkilöityy helposti henkilöksi, joka houkuttelee pakolaisia Suomeen.
Tyypillisten luulojen mukaan turvapaikanhakijoille jaetaan mielin määrin toimeentulotukea ja he asuvat hotellissa. No, Kyläsaaren vastaanottokeskus muistuttaa siis enemmän armeijan kasarmia ja turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 15 prosenttia pienempi kuin alin vähimmäistoimeentulotuki eli aikuisella noin 11 euroa päivässä. Erillisiä vaate- ja muita rahoja ei ole.
Toimeentulotukea voi saada samoilla pelisäännöillä kuin kantaväestö. Jos on omaa rahaa, sitä ei saa.
Ja monet turvapaikanhakijat käyvät töissä, mihin he saavat oikeuden kolmen kuukauden maassa oleskelun jälkeen. Helsingissä on hyvin tarjolla siivousta ja omien verkostojen kautta myös ravintolatyötä etnisissä ravintoloissa.
Mauri Aholalle oli hämmästys, että monet turvapaikanhakijat itse asiassa vastustavat Suomen sosiaaliturvaa.
– He ovat yllättäen samoilla linjoilla kuin monet maahanmuuton kriitikot, että tämä veltostuttaa ihmisiä.
– Tänne tulee ihmisiä kulttuureista, joissa perheenisän, miehen, rooli on hirveän merkittävä. Täällä hän joutuu anomaan rahaa ja lapset näkevät, että hän ei tee mitään sen eteen. Se on häpeällinen rooli ja siitä halutaan pois mahdollisimman pian, Leena Markkanen vahvistaa.
...
Monelta jää huomaamatta myös se, että laiton ja laillinen siirtolaisuus vähentävät siirtolaisuutta. EU:n alueella asuvat siirtolaiset lähettävät kotimaihinsa enemmän rahaa kuin mitä on koko EU:n kehitysapu. Siirtolaiset tukevat köyhien maiden taloutta ja vähentävät paineita pakolaisuuteen.
– Suomalaisen on vaikea käsittää, että näistä yhteisökulttuureista tulevat ihmiset kantavat oikeasti suurta vastuuta lähiyhteisöstään ja lähettävät palkastaan niin paljon kuin pystyvät, korostaa Leena Markkanen.
Vuonna 2005 Suomesta haki turvapaikkaa 3 574 henkilöä. Turvapaikan saaneita oli 12. Oleskeluluvan saaneita oli 585.
maanantai 8. tammikuuta 2007
TS: Kunnille harkitaan velvoitetta vastaanottaa pakolaisia
Turun Sanomat: Kunnille harkitaan velvoitetta vastaanottaa pakolaisia
Yksittäinen kunta voi edelleen ilman perusteluja päättää, ettei se ota lainkaan vastaan pakolaisia. Asiaan on vaadittu muutosta pakolaisista vastaavan työministeriön neuvotteluissa, mutta vain suljettujen ovien takana. Nyt Turun seudun tilanne on nostamassa asian avoimempaan keskusteltuun.
Yksittäinen kunta voi edelleen ilman perusteluja päättää, ettei se ota lainkaan vastaan pakolaisia. Asiaan on vaadittu muutosta pakolaisista vastaavan työministeriön neuvotteluissa, mutta vain suljettujen ovien takana. Nyt Turun seudun tilanne on nostamassa asian avoimempaan keskusteltuun.
maanantai 18. joulukuuta 2006
HS: Ennakkotuomioita ei tarvita
Helsingin Sanomat: Ennakkotuomioita ei tarvita
Oulun joukkoraiskauksesta epäillään 4– 6 ulkomaalaista
Suomen tietotoimisto välitti tiedon tapahtuneesta sunnuntai-iltana: Oulun poliisi tutkii lauantain vastaisena yönä tapahtunutta mahdollista joukkoraiskausta.
Oulun joukkoraiskauksesta epäillään 4– 6 ulkomaalaista
Suomen tietotoimisto välitti tiedon tapahtuneesta sunnuntai-iltana: Oulun poliisi tutkii lauantain vastaisena yönä tapahtunutta mahdollista joukkoraiskausta.
keskiviikko 16. elokuuta 2006
HS: Vähemmistövaltuutettu ja ulkomaalaisvirasto eri mieltä karkotuksista
Vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen vastustaa kaikkia ryöstöistä ja vakivaltarikoksista tuomittujen somalialaisten karkotuksia. Hiltunen perustelee kantaansa karkotettavien suomalaiseen yhteiskuntaan muodostamilla siteillä ja Somalian levottomalla tilanteella. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR vastustaa palautuksia Etelä- ja Keski-Somaliaan.
Helsingin Sanomat:
Vähemmistövaltuutettu ja ulkomaalaisvirasto eri mieltä karkotuksista
16.8.2008
Vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen on vastustanut kaikkia karkotuspäätöksiä, jotka Ulkomaalaisvirasto (Uvi) on antanut muun muassa ryöstöihin ja väkivaltarikoksiin pääkaupunkiseudulla syyllistyneille somalialaisille.
Hiltunen on lähettänyt ulkomaalaislain mukaisesti lausuntonsa 19 somalialaisen karkotusesityksistä Uville. Hän on päätynyt jokaisessa lausunnossaan samaan tulokseen: karkotusta ei tulisi toteuttaa.
Uvi päätti heinäkuussa karkottaa kahdeksan somalialaista kotimaahansa vähemmistövaltuutetun lausunnoista huolimatta. Viiden muun somalin osalta virasto hylkäsi poliisin tekemät karkotusesitykset. 15:n ihmisen osalta karkotusesitykset ovat yhä ratkaisematta.
Vähemmistövaltuutetun lausunnot eivät sido Ulkomaalaisvirastoa, vaan se tekee ratkaisunsa oman harkintansa perusteella.
Hiltunen päätyi vastustamaan kutakin karkotusta kolmiosaisen harkinnan jälkeen. Aluksi hän arvioi, ovatko somalien rikokset niin vakavia, että laki sallii karkotukset.
Jokaisessa tapauksessa rikokset olivat riittävän vakavia.
Seuraavaksi Hiltunen punnitsi, onko karkotus kohtuutonta rikoksiin syyllistyneen elämäntilanteen tai hänen suomalaiseen yhteiskuntaan muodostamiensa siteiden vuoksi.
Osalla heistä oli Hiltusen mielestä ehtinyt syntyä niin vahvat siteet Suomeen esimerkiksi perheen perustamisen myötä, että karkotus olisi rikoksien vakavuuteen nähden kohtuutonta.
"Suurin osa karkotettavaksi esitetyistä on saapunut Suomeen vanhempiensa tai muiden sukulaistensa kanssa 1990-luvulla. He olivat tuolloin kymmenvuotiaita tai hieman vanhempia. Heidän siteensä Somaliaan ovat hyvin vähäiset, joten palauttaminen olisi kova kohtalo", Hiltunen sanoo.
Loppujakin karkotuksia hän päätyi vastustamaan Somalian levottoman tilanteen vuoksi.
Valtaosa joutuisi takaisin levottomina pidettyihin Etelä- ja Keski-Somaliaan, jonne palauttamista myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n vastustaa.
Myös Uvi huomioi ratkaisuissaan karkotettavaksi esitettävän elämäntilanteen ja Suomeen muodostamat siteet sekä Somalian olosuhteet.
Uvin oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Jaana Vuorio muistuttaa, että korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) mukaan kaikki Etelä- ja Keski-Somaliasta tulleet eivät ole suojelun tarpeessa. Lisäksi hän huomauttaa, että KHO:n toisen ratkaisun mukaan yhdeksänvuotiaana Suomeen saapuneen ulkomaalaisen sai myöhemmin palauttaa kotimaahansa.
"Päätöksemme pohjautuu KHO:n linjaan", Vuorio sanoo.
Somalialaisten tuoreet karkotuspäätökset eivät ole saaneet vielä lainvoimaa, joten ketään heistä ei ole ainakaan toistaiseksi karkotettu.
Helsingin Sanomat:
Vähemmistövaltuutettu ja ulkomaalaisvirasto eri mieltä karkotuksista
16.8.2008
Vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen on vastustanut kaikkia karkotuspäätöksiä, jotka Ulkomaalaisvirasto (Uvi) on antanut muun muassa ryöstöihin ja väkivaltarikoksiin pääkaupunkiseudulla syyllistyneille somalialaisille.
Hiltunen on lähettänyt ulkomaalaislain mukaisesti lausuntonsa 19 somalialaisen karkotusesityksistä Uville. Hän on päätynyt jokaisessa lausunnossaan samaan tulokseen: karkotusta ei tulisi toteuttaa.
Uvi päätti heinäkuussa karkottaa kahdeksan somalialaista kotimaahansa vähemmistövaltuutetun lausunnoista huolimatta. Viiden muun somalin osalta virasto hylkäsi poliisin tekemät karkotusesitykset. 15:n ihmisen osalta karkotusesitykset ovat yhä ratkaisematta.
Vähemmistövaltuutetun lausunnot eivät sido Ulkomaalaisvirastoa, vaan se tekee ratkaisunsa oman harkintansa perusteella.
Hiltunen päätyi vastustamaan kutakin karkotusta kolmiosaisen harkinnan jälkeen. Aluksi hän arvioi, ovatko somalien rikokset niin vakavia, että laki sallii karkotukset.
Jokaisessa tapauksessa rikokset olivat riittävän vakavia.
Seuraavaksi Hiltunen punnitsi, onko karkotus kohtuutonta rikoksiin syyllistyneen elämäntilanteen tai hänen suomalaiseen yhteiskuntaan muodostamiensa siteiden vuoksi.
Osalla heistä oli Hiltusen mielestä ehtinyt syntyä niin vahvat siteet Suomeen esimerkiksi perheen perustamisen myötä, että karkotus olisi rikoksien vakavuuteen nähden kohtuutonta.
"Suurin osa karkotettavaksi esitetyistä on saapunut Suomeen vanhempiensa tai muiden sukulaistensa kanssa 1990-luvulla. He olivat tuolloin kymmenvuotiaita tai hieman vanhempia. Heidän siteensä Somaliaan ovat hyvin vähäiset, joten palauttaminen olisi kova kohtalo", Hiltunen sanoo.
Loppujakin karkotuksia hän päätyi vastustamaan Somalian levottoman tilanteen vuoksi.
Valtaosa joutuisi takaisin levottomina pidettyihin Etelä- ja Keski-Somaliaan, jonne palauttamista myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n vastustaa.
Myös Uvi huomioi ratkaisuissaan karkotettavaksi esitettävän elämäntilanteen ja Suomeen muodostamat siteet sekä Somalian olosuhteet.
Uvin oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Jaana Vuorio muistuttaa, että korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) mukaan kaikki Etelä- ja Keski-Somaliasta tulleet eivät ole suojelun tarpeessa. Lisäksi hän huomauttaa, että KHO:n toisen ratkaisun mukaan yhdeksänvuotiaana Suomeen saapuneen ulkomaalaisen sai myöhemmin palauttaa kotimaahansa.
"Päätöksemme pohjautuu KHO:n linjaan", Vuorio sanoo.
Somalialaisten tuoreet karkotuspäätökset eivät ole saaneet vielä lainvoimaa, joten ketään heistä ei ole ainakaan toistaiseksi karkotettu.
torstai 1. kesäkuuta 2006
HS: Suomen Sisu vältti syytteet Muhammed-pilakuvien julkaisusta
Helsingin Sanomat: Suomen Sisu vältti syytteet Muhammed-pilakuvien julkaisusta 1.6.2006
Muhammed-pilakuvien julkaisu suomalaisella internetsivulla ei johda syytteisiin. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske tiedotti keskiviikkona, ettei hän nosta syytteitä kuvat internetsivullaan julkaissutta järjestöä vastaan.
Kalskeen mukaan Suomen Sisu -järjestön johtohahmot toimivat laillisesti, sillä heidän tarkoituksenaan ei ollut loukata muslimeita.
Kohua herättäneet kuvat julkaistiin alun perin tanskalaisessa lehdessä. Kansallismielinen Suomen Sisu laittoi ne kotisivulleen helmikuussa.
Muhammed-pilakuvien julkaisu suomalaisella internetsivulla ei johda syytteisiin. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske tiedotti keskiviikkona, ettei hän nosta syytteitä kuvat internetsivullaan julkaissutta järjestöä vastaan.
Kalskeen mukaan Suomen Sisu -järjestön johtohahmot toimivat laillisesti, sillä heidän tarkoituksenaan ei ollut loukata muslimeita.
Kohua herättäneet kuvat julkaistiin alun perin tanskalaisessa lehdessä. Kansallismielinen Suomen Sisu laittoi ne kotisivulleen helmikuussa.
sunnuntai 21. toukokuuta 2006
HS/Frank Johansson: "Turvapaikanhaku EU:ssa ei saa olla tuuripeliä"
Helsingin Sanomat, Sunnuntaidebatti/Frank Johansson: "Turvapaikanhaku EU:ssa ei saa olla tuuripeliä" 21.5.2006
Suomen astuessa heinäkuussa johtamaan Euroopan unionia eräs hallituksen suurimmista haasteista on varmistaa, että EU-maat muuttavat asennettaan turvapaikanhakijoihin EU:n oman arvopohjan mukaiseksi. EU-maiden tulee tarjota suojaa ihmisille, jotka pakenevat vainoa, ja heitä on kohdeltava ihmisoikeuksia kunnioittaen. Nyt näin ei tapahdu. Turvapaikan hakeminen EU:sta on tuuripeliä.
Suojelua tarvitsevia ei päästetä EU:n alueelle hakemaan turvaa. Ihmisiä hukkuu Välimerellä ja Atlantilla, ja heitä ammutaan EU:n rajalla Pohjois-Afrikassa. Ihmisiä pallotellaan maasta toiseen, ilman kunnollista kuulemista ja ilman takeita turvan saamisesta. Turvapaikanhakijoita käännytetään maihin, joissa heitä vangitaan ja kidutetaan.
Todellisuus on kaikkea muuta kuin mitä odotettiin sen jälkeen, kun Tampereen huippukokouksessa syksyllä 1999 luotiin poliittiset raamit ohjelmalle, jonka piti tehdä EU:sta "vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue". Yhteisen turvapaikkapolitiikan perustaksi luvattiin turvapaikkaoikeuden kunnioittamista ja Geneven pakolaissopimuksen "kattavaa ja täysimääräistä soveltamista".
Suomen astuessa heinäkuussa johtamaan Euroopan unionia eräs hallituksen suurimmista haasteista on varmistaa, että EU-maat muuttavat asennettaan turvapaikanhakijoihin EU:n oman arvopohjan mukaiseksi. EU-maiden tulee tarjota suojaa ihmisille, jotka pakenevat vainoa, ja heitä on kohdeltava ihmisoikeuksia kunnioittaen. Nyt näin ei tapahdu. Turvapaikan hakeminen EU:sta on tuuripeliä.
Suojelua tarvitsevia ei päästetä EU:n alueelle hakemaan turvaa. Ihmisiä hukkuu Välimerellä ja Atlantilla, ja heitä ammutaan EU:n rajalla Pohjois-Afrikassa. Ihmisiä pallotellaan maasta toiseen, ilman kunnollista kuulemista ja ilman takeita turvan saamisesta. Turvapaikanhakijoita käännytetään maihin, joissa heitä vangitaan ja kidutetaan.
Todellisuus on kaikkea muuta kuin mitä odotettiin sen jälkeen, kun Tampereen huippukokouksessa syksyllä 1999 luotiin poliittiset raamit ohjelmalle, jonka piti tehdä EU:sta "vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue". Yhteisen turvapaikkapolitiikan perustaksi luvattiin turvapaikkaoikeuden kunnioittamista ja Geneven pakolaissopimuksen "kattavaa ja täysimääräistä soveltamista".
tiistai 28. maaliskuuta 2006
MTV3: Yle: Suomessa piileskelee satoja laittomia maahanmuuttajia
MTV3: Yle: Suomessa piileskelee satoja laittomia maahanmuuttajia 28.3.2006
Osa laittomista maahanmuuttajista onnistuu asumaan Suomessa laittomasti jopa vuosia.
Suomessa elää viranomaisilta piilossa satoja laittomia maahanmuuttajia, kertoo Ylen radiouutiset. Heitä piileskelee poliisin mukaan varsinkin pääkaupunkiseudun ympäristössä. Osa onnistuu asumaan Suomessa laittomasti jopa vuosia.
Suomen vastaanottokeskuksista katosi viime vuonna yli tuhat turvapaikanhakijaa. Suurin osa lähti sen jälkeen kun Ulkomaalaisvirasto oli antanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Maahanmuuttajia myös salakuljetetaan Suomeen. Nada Hope -järjestön puheenjohtaja on radiouutisten mukaan myöntänyt tuoneensa ihmisiä laittomasti maahan. Järjestön varsinaisena tehtävänä on estää turvapaikanhakijoiden palauttaminen hengenvaarallisiin oloihin.
Osa laittomista maahanmuuttajista onnistuu asumaan Suomessa laittomasti jopa vuosia.
Suomessa elää viranomaisilta piilossa satoja laittomia maahanmuuttajia, kertoo Ylen radiouutiset. Heitä piileskelee poliisin mukaan varsinkin pääkaupunkiseudun ympäristössä. Osa onnistuu asumaan Suomessa laittomasti jopa vuosia.
Suomen vastaanottokeskuksista katosi viime vuonna yli tuhat turvapaikanhakijaa. Suurin osa lähti sen jälkeen kun Ulkomaalaisvirasto oli antanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Maahanmuuttajia myös salakuljetetaan Suomeen. Nada Hope -järjestön puheenjohtaja on radiouutisten mukaan myöntänyt tuoneensa ihmisiä laittomasti maahan. Järjestön varsinaisena tehtävänä on estää turvapaikanhakijoiden palauttaminen hengenvaarallisiin oloihin.
lauantai 18. maaliskuuta 2006
HS: Helsingin poliisi piilottanut tyttöjä kunniaväkivallan uhan takia
Helsingin Sanomat: Helsingin poliisi piilottanut tyttöjä kunniaväkivallan uhan takia 18.3.2006
Stakesin tutkija: kunniaväkivallalla on hiljainen hyväksyntä
Maaliskuussa 2006, vähän kello kolmen jälkeen päivällä 32-vuotias somalialaissyntyinen mies puukotti 27-vuotiasta vaimoaan Suutarilassa rivitaloyhtiön pihalla.
Helsingissä on viime aikoina tapahtunut useita veritekoja, joissa voi nähdä piirteitä kunniaväkivallasta. Vaikka epäilyjä on ollut, todistettavasti Suomessa ei ole kunniamurhia vielä tapahtunut.
Stakesin tutkija: kunniaväkivallalla on hiljainen hyväksyntä
Maaliskuussa 2006, vähän kello kolmen jälkeen päivällä 32-vuotias somalialaissyntyinen mies puukotti 27-vuotiasta vaimoaan Suutarilassa rivitaloyhtiön pihalla.
Helsingissä on viime aikoina tapahtunut useita veritekoja, joissa voi nähdä piirteitä kunniaväkivallasta. Vaikka epäilyjä on ollut, todistettavasti Suomessa ei ole kunniamurhia vielä tapahtunut.
torstai 16. helmikuuta 2006
HS: Suomen johto pyysi anteeksi ja pahoitteli piirroksia
Helsingin Sanomat: Suomen johto pyysi anteeksi ja pahoitteli piirroksia 16.2.2006
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) tiistaina Torinossa esittämä hallituksen anteeksipyyntö Muhammed-pilakuvien julkaisusta Suomessa oli Vanhasen oma ratkaisu. Vanhanen käytti kannanotossaan voimakkaampaa ilmaisua kuin ulkoministeriön virkamieskunta olisi pitänyt viisaana.
Valtioneuvoston kansliasta saatujen tietojen mukaan keskustelua tarvittaessa julkaistavasta, Muhammed-kiistaan liittyvästä pahoittelusta on käyty jo jonkin aikaa. Näissä keskusteluissa ulkoministeriön virkamieskunta on ollut sillä kannalla, että varsinainen anteeksipyyntö tai "anteeksi" -sana ei olisi tarpeen.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) tiistaina Torinossa esittämä hallituksen anteeksipyyntö Muhammed-pilakuvien julkaisusta Suomessa oli Vanhasen oma ratkaisu. Vanhanen käytti kannanotossaan voimakkaampaa ilmaisua kuin ulkoministeriön virkamieskunta olisi pitänyt viisaana.
Valtioneuvoston kansliasta saatujen tietojen mukaan keskustelua tarvittaessa julkaistavasta, Muhammed-kiistaan liittyvästä pahoittelusta on käyty jo jonkin aikaa. Näissä keskusteluissa ulkoministeriön virkamieskunta on ollut sillä kannalla, että varsinainen anteeksipyyntö tai "anteeksi" -sana ei olisi tarpeen.
keskiviikko 28. joulukuuta 2005
MTV3: Turvapaikanhakijoiden joukossa satoja rikollisia
MTV3:
Turvapaikanhakijoiden joukossa satoja rikollisia
28.12.2005
Turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ovat jatkuvasti lisääntyneet muun muassa Rovaniemellä. Tavallisesti rikokset ovat näpistyksiä tai liikenteessä tapahtuvia rikkeitä.
Sadat turvapaikanhakijat syyllistyvät erilaisiin rikoksiin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vuosittain. Rajojen yli kulkevasta turvapaikkamatkailuista on muodostunut organisoitua rikollista toimintaa, jota johdetaan vastaanottokeskuksista.
Turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ovat jatkuvasti lisääntymässä muun muassa Rovaniemellä. Tänä vuonna noin 300:sta turvapaikanhakijasta liki puolet on syyllistynyt rikoksiin.
- Erimuotoisia tavaroita viedään lähinnä kauppaliikkeistä, mutta siihen liittyy osana myös liikenteessä tapahtuvat rikokset. Sitten on vakavampiakin henkilöihin kohdistuvia pahoinpitelyjä, jopa ryöstöjä, kertoo ylikomisario Aarno Välimäki Rovaniemen poliisilaitokselta.
Pääosa rötöstelijöistä on kotoisin Baltian ja Balkanin maista. Rötöstelijät liikkuvat rajojen yli ja syyllistyvät rikoksiin eri Pohjoismaissa eikä poliisin resurssit ongelmaan tahdo riittää.
- Poliisilla pitäisi olla pikakäännyttämistä vastaava elementti, jolla pystyttäisiin heti puuttumaan ilmeisen perusteettomiin turvapaikanhakuihin.
Parhaillaan Lapin rajavartiosto pohtii yhdessä poliisin kanssa, miten valvontaa voitaisiin tehostaa. Tällä hetkellähän ei esimerkiksi autoja voida pysäyttää rajalla.
Poliisi toivoo lisää keinoja asiattomien turvapaikanhakijoiden kitkemiseksi pois. Myös rajojen valvonnan tehostamismahdollisuuksia pohditaan.
tiistai 29. marraskuuta 2005
HS: Yli 1 100 ihmistä kadonnut kesken turvapaikanhaun
Helsingin Sanomat:
Yli 1 100 ihmistä kadonnut kesken turvapaikanhaun
29.11.2005
Vastaanottokeskuksista on kadonnut tänä vuonna jo yli 1 100 ihmistä kesken turvapaikkaprosessin. Sisäministeri Kari Rajamäen (sd) mukaan viranomaisilla ei ole selvää käsitystä siitä, keitä kadonneet ovat ja mitä piirteitä katoamisiin liittyy.
"Rikollisjärjestöt ja ihmissalakuljettajat käyttävät turvapaikkaprosessia hyväkseen", Rajamäki sanoi tiistaina puheessaan Sdp:n yleisötilaisuudessa Helsingissä.
Aiemmin tällä viikolla keskusrikospoliisi arvioi, että kiinalaisten turvapaikanhakijoiden katoamisiin saattaa liittyä ihmiskauppaa.
Suurin osa 1 100 kadonneesta on kaikonnut siinä vaiheessa, kun Ulkomaalaisvirasto on tehnyt turvapaikkahakemukseen päätöksen mutta päätöstä ei ole vielä annettu hakijalle.
Rajamäen mukaan katoamisen syy on usein käännytyksen välttely. Jos turvapaikkapäätös on ollut kielteinen, hakija välttää katoamisellaan palautuksen kotimaahansa.
Rajamäen mielestä kielteisen turvapaikkapäätöksen tulisi merkitä toimeentulotuen maksamisen loppumista. Kertynyt tuki maksettaisiin, jos hakija suostuisi lähtemään maasta vapaaehtoisesti.
Rajamäki haluaa myös tehostaa turvapaikkaa hakeneiden ihmisten taustojen selvittämistä ja valvontaa.
MTV3: Kadonneiden turvapaikanhakijoiden tilanne selvittelyyn
MTV3:
Kadonneiden turvapaikanhakijoiden tilanne selvittelyyn
29.11.2005
Turvapaikkamenettelyn väärinkäyttö on EU:n suurin yksittäinen maahanmuuttopoliittinen ongelma. Suomessa erityisesti perusteettomien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvussa.
Sisäasiainministeri Kari Rajamäen mukaan viranomaiset aikovat tehostaa turvapaikkaa hakeneiden ihmisten taustojen selvittämistä ja valvontaa.
Vastaanottokeskuksista on tänä vuonna kadonnut kesken turvapaikkaprosessin jo yli 1100 henkilöä. Viranomaisilla ei Rajamäen mukaan ole selvää käsitystä siitä, keitä kadonneet ovat ja mitä tunnuspiirteitä katoamisiin liittyy.
Eniten kadonneissa on entisen Jugoslavian alueen valtioiden kansalaisia. Muiden Pohjoismaiden kiristynyt valvonta siirtää suuria määriä turvapaikanhakijoita Pohjois-Suomeen.
Kontulan Sosialidemokraattisen yhdistyksen yleisötilaisuudessa puhuneen Rajamäen mukaan rikollisjärjestöt ja ihmissalakuljettajat käyttävät turvapaikkaprosessia hyväkseen.
Rajamäki katsoo, että viranomaisten välinen tietojenvaihto tulee saada kiireesti kuntoon, jotta vastaanottokeskuksista kadonneiden taustat pystytään tarkistamaan.
Katoamiset tapahtuvat yleensä turvapaikkaprosessin loppuvaiheessa ennen kielteisen päätöksen tiedoksiantoa, kun henkilöt pyrkivät välttämään mahdollisen käännytyksen ja palautuksen kotimaahansa.
Prosessin aikana ei aina kyetä selvittämään hakijan henkilöllisyyttä, sillä heistä noin 70 prosenttia saapuu Suomeen ilman minkäänlaista matkustusasiakirjaa.
Katoamisiin suhtauduttava vakavasti
Rajamäen mukaan turvapaikkamenettelyn väärinkäyttö on EU:n suurin yksittäinen maahanmuuttopoliittinen ongelma tällä hetkellä. Hän korostaa, että katoamisiin tulee suhtautua vakavasti, koska kyse on Suomen kyvystä Schengen-valtiona hoitaa velvoitteensa laittoman maahanmuuton torjunnassa sekä unionin sisäisestä turvallisuudesta.
- Toisin kuin muissa Pohjoismaissa ja Euroopan maissa turvapaikanhakijoiden määrä ja erityisesti perusteettomien turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa kasvussa, hän sanoo.
Rajamäen mukaan turvapaikkahakemusten kielteisen päätöksen tulisi merkitä toimeentulotuen maksamisen loppumista. Tuki voitaisiin osittain maksaa siinä vaiheessa, kun henkilö ilmoittaa lähtevänsä maasta. Tällainen "säästössä" oleva paluuraha kannustaisi vapaaehtoiseen maasta poistumiseen eikä lisäisi kustannuksia.
Rajamäen mukaan jatkossa perusteettomien turvapaikkahakemusten käsittelyä edelleen nopeutetaan ja poliisin viranomaistoimia tehostetaan, jotta pitkään maassa oleskelevista ei tule harmaata työvoimaa.
maanantai 14. marraskuuta 2005
Sivistys.net: Syrjäytyminen ehkäistävissä - kotoutumislakia uudistetaan
Sivistys.net: Syrjäytyminen ehkäistävissä - kotoutumislakia uudistetaan
Eduskunnassa käsiteltävänä oleva uusi kotouttamislaki parantaa ennen kaikkea nuorten maahanmuuttajien asemaa. Kuntien ja työvoimatoimistojen tehtäväjakoa ja vastuita selkiytetään ja aluetason työtä kehitetään, kertoo johtaja Mervi Virtanen työministeriöstä.
Nykyinen laki on vuodelta 1999. Kotouttamislain toimeenpanosta annettiin eduskunnalle valtioneuvoston selonteko vuonna 2002. Eduskunnan lausunto valmistui vuonna 2003. Kotouttamislain toimeenpanon keskeisiä ongelmia on ollut koetun resurssipulan lisäksi riittävän selkeän ja johdonmukaisen tehtäväjaon sekä koordinaation puute eri viranomaisten kesken.
Eduskunnassa käsiteltävänä oleva uusi kotouttamislaki parantaa ennen kaikkea nuorten maahanmuuttajien asemaa. Kuntien ja työvoimatoimistojen tehtäväjakoa ja vastuita selkiytetään ja aluetason työtä kehitetään, kertoo johtaja Mervi Virtanen työministeriöstä.
Nykyinen laki on vuodelta 1999. Kotouttamislain toimeenpanosta annettiin eduskunnalle valtioneuvoston selonteko vuonna 2002. Eduskunnan lausunto valmistui vuonna 2003. Kotouttamislain toimeenpanon keskeisiä ongelmia on ollut koetun resurssipulan lisäksi riittävän selkeän ja johdonmukaisen tehtäväjaon sekä koordinaation puute eri viranomaisten kesken.
tiistai 8. marraskuuta 2005
MTV3: Ulkomaalaisvirasto: Suomen turvapaikkalaki Euroopan vapain
MTV3:
Ulkomaalaisvirasto: Suomen turvapaikkalaki Euroopan vapain
8.11.2005
Viime vuonna muutetun ulkomaalaislain 51. pykälän mukaan tilapäinen oleskelulupa on myönnettävä, jos ulkomaalaista ei tosiasiallisesti voida poistaa maasta.
Somalialaisten, irakilaisten ja afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden määrä on nousussa. Ulkomaalaisviraston mukaan syynä on se, että Suomen linja turvapaikanhakijoiden suhteen on muita Euroopan maita vapaampi.
- Uskon, että merkittävä syy on se, että Suomessa afganistanilaiset, irakilaiset ja somalialaiset saavat vähintään tilapäisen luvan, jos heille ei myönnetä kansainvälistä suojelua. Näin ei ole asia muissa maissa. Useimmissa maissa monille annetaan täysin kielteinen päätös ja käännytyspäätös, sanoo Ulkomaalaisviraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Jaana Vuorio.
Syynä on viime vuonna muutetun ulkomaalaislain 51. pykälä. Sen mukaan tilapäinen oleskelulupa on myönnettävä, jos ulkomaalaista ei tosiasiallisesti voida poistaa maasta. Tämä ei koske turvapaikkakiertolaisia. Tänä vuonna lupia on myönnetty reilut 200.
Ulkomaalaisviraston maaraporttien mukaan Afganistanin, Irakin tai Somalian sisäinen tilanne ei ole niin paha, että oleskelulupa myönnettäisiin sen takia. Kyse on siitä, että palauttaminen ei ole käytännössä, teknisistä syistä mahdollista, vaikka jotkut maat ovat siinä onnistuneet.
- Viime kädessä ongelma voi olla se, että monet turvapaikanhakijat valitsevat Suomen turvapaikkamaakseen, koska he tietävät, että täällä on lupa odottamassa, Jaana Vuorio toteaa.
- Minä sanoisin, että meillä on Euroopan liberaalein lainsäädäntö tällä hetkellä, sanoo puolestaan Ulkomaalaisviraston ylijohtaja Jorma Vuorio.
Ulkomaalaisvirasto ja poliisi seuraavat mahdollisuuksia maasta poistamiseen, mutta Jorma Vuorion mukaan myös lainsäädäntöä pitäisi tarkastella.
- Kohta varmaan on aika tarkastella kokonaisuutena, kuinka toimiva tämä uusi laki on. Mutta nämä on poliittisia ratkaisuja, mitä sinne lakiin laitetaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
