TS: Lähiöistä tehtävä houkuttelevia kaikille kaupunkilaisille

Turun Sanomat:
Lähiöistä tehtävä houkuttelevia kaikille kaupunkilaisille
27.3.2009

Ritva Viljanen haluaa purkaa maahanmuuttajien keskittymistä tietyille alueille

Maahanmuuttajien keskittymien purkaminen nousi keskeiseksi teemaksi, kun Turun kaupunki ja valtakunnallinen etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO neuvottelivat torstaina Turussa.

Sisäministeriön kansliapäällikkö, ETNO:n puheenjohtaja Ritva Viljanen toivoo toimia, jossa niin viranomaiset kuin maahanmuuttajajärjestötkin toimivat yhdessä. Hän toivoo erityisesti sitä, että valtaväestö pysyisi alueilla, joissa on paljon maahanmuuttajia.

Asukaskeskittymisiä on lisännyt juuri se, että maahanmuuttajavaltaisista lähiöistä on muuttanut valtaväestöä muualle, mikä on antanut tilaa uusille maahanmuuttajille. Näin keskittyminen on vahvistunut entisestään.

Asuntomarkkinoiden jäykkyys syynä

Keskittymisen taustalla on usein asuntomarkkinoiden jäykkyys.

Sisäasiainministeriön oman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat eivät lähtökohtaisesti hakeudu toistensa läheisyyteen. Se on yleensä ratkaisu tilanteessa, jossa vuokra-asunnon saaminen muilta alueilta tai vapailta markkinoilta ei ole realistinen vaihtoehto.

- Erityisen tärkeää monikulttuuristen lähiöiden tulevaisuuden kannalta on säilyttää kouluopetuksen taso korkeana ja toteuttaa muutoinkin sellaisia palveluratkaisuja, jotka vahvistavat ja parantavat koko lähiön palveluja, Ritva Viljanen korostaa.

- Suomen kielen hallinta ja jatko-opintomahdollisuudet ovat keskeinen tekijä työntekomahdollisuuksille ja alueen asukkaiden osallisuudelle yhteiskunnassa, toteaa Viljanen.

Kansliapäällikön mukaan tukholmalaisen maahanmuuttajalähiön Ringebyn koulu on tästä hyvä esimerkki.

Aiemmin hyljeksitty koulu on nyt haluttu opinahjo kaikenlaisille ruotsalaisille.

Maahanmuutto menestystekijä

Viljanen korostaa, että maahanmuutto ja lisääntyvä monimuotoisuus ovat suomalaisen yhteiskunnan menestystekijä tulevaisuudessa.

- Kun julkisuudessa tuodaan esille muun muassa asumisen keskittymisestä ja osattomuuden kasautumisesta johtuvia ongelmia Ruotsin suurten kaupunkien lähiöissä, unohdetaan, että Ruotsi on menestystarina, jonka hyvinvointi perustuu paljolti maahanmuuttoon, Viljanen painottaa.

Samalla kansliapäällikkö toteaa, että pelkillä hallinnollisilla päätöksillä muutosta ei tapahdu.

- Muutokseen tarvitaan myös rahaa ja maahanmuuttajajärjestöjen aktivoimista. Raha-automaattiyhdistyksen nykyinen tukijärjestelmä ei ole riittävä.

Varissuolla joka kolmas muunkielinen

Turussa maahanmuuttajien määrä on kasvanut jatkuvasti.Muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten määrä oli viime vuoden lopussa noin 11 800 eli 6,7 % kaupunkilaisista.

Merkittävin maahanmuuttajien asumiskeskittymä on Varissuon lähiö, jonka asukkaista yli 33 prosenttia on muunkielisiä. Alueellisesti osuus on Suomen korkein.

Muita maahanmuuttajien asumiskeskittymiä Turussa ovat Lauste (25 %) ja Halinen (22 %).

Varissuon koulun oppilaista on vieraskielisiä 67 % ja Lausteen koulun oppilaista 45%.

Viljasen mukaan Turussa maahanmuuttajuus on nähty myös vahvuutena.

- Esimerkiksi Varissuon koulussa sitä on hyödynnetty loistavasti, hän kiittää.

Turun kaupungilla on oma työryhmä, jonka tehtävänä on ollut etsiä ratkaisuja asumiskeskittymien kasvun hillitsemiseksi ja uusien keskittymien synnyn estämiseksi.

Työryhmä luovutti kaupungin johdolle raporttinsa helmikuussa. Turku on myös mukana ainoana suomalaisena kaupunkina eurooppalaisessa kaupunkivertailussa (CLIP), jossa tutkitaan maahanmuuttajien integraatiota.