Kimmo Kiljunen: Maahanmuuttaja on ihminen

Kimmo Kiljunen: Maahanmuuttaja on ihminen 25.3.2009

Surkeita tarinoita. Ihmisiä syynitään kuin pahimpia rikollisia. Heitä säilötään vastaanottokeskuksissa. Estetään tekemästä normaaleja töitä. Passitetaan takaisin lähtömaihinsa. Ja kaikki vain siksi, että etsivät elämänsä toteuttamismahdollisuuksia väärästä paikasta. Kummallista, ihmiset eivät ole elämän edessä tasa-arvoisia.

Ajat vielä muuttuvat. Joskus ihmetellään tätä päivää ja sen kummallisuuksia. Ihmisiä on estetty rakastamasta, asumasta, tekemästä töitä ja elämästä vain siksi, että valtion raja kulkee välistä. Ollaan kaikenlisäksi ennakkoluuloisia vierasta kohtaan.

Kuka on katsonut muukalaista silmiin? Mitä sieltä näkyy? Sama ihmisen sielu kaikilla.

Euroopan unioni on luonut yhteisen tilan. Tavarat, palvelut, pääoma ja teknologia voivat liikkua vapaasti yhteisillä markkinoilla. Myös ihmiset voivat, mutta vain EU-kansalaiset. Vieras on vieras näilläkin markkinoilla.

Mutta muutos on väistämätön, maailma pienenee. Yhteiskunnat monikulttuuristuvat. Sitä on globalisaatio.

Suomessa muutos on ollut nopea. Vielä vuonna 1990 Suomessa asui vajaa 20 000 ulkomaalaista. Tänään heitä on jo yli 140 000 ja joka vuosi ulkomaalaisten määrä lisääntyy lähes 10 000.

Muutos näkyy erityisesti suurissa kaupungeissa. Sinne maahanmuuttajien on luontevaa sijoittua ja he löytävät omiansa. Meillä on kaupunginosia, kuten asumassani Länsimäessä, jossa ulkomaalaisväestön osuus on yli 10 % kaikista asukkaista.

Länsimäen päiväkodeissa ja kouluissa etnisesti vierasmaalaisten osuus on jo neljäsosa oppilaista. Lapsemme käyvät kansainvälistä koulua kotikulmillani! Miten hieno kasvuympäristö nuorelle polvelle.

Maahanmuuton hallitsemiseksi olemme kehittäneet kotouttamislainsäädäntöä. Se ei kuitenkaan täysin toimi. Suurimpana ongelmana on suomenkielen opetuksen heikko järjestely. Kielitaidottomuus vaikuttaa kaikkeen.

Maahanmuuttajien työttömyysprosentti on keskimääräistä suurempi - yli 25 %. Erityisesti naismaahanmuuttajat jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle. Työhön hakeutuminen vaikeutuu kielitaidottomuuden vuoksi. Myös sosiaalistuminen vaikeutuu, jos paikallista kieltä ei hallitse.

On nostettava tunnus: pakko suomi maahanmuuttajille. Kyse ei niinkään ole siitä, että pakottaisimme maahanmuuttajia. Hehän luonnollisesti haluavat saada kielitaidon.

Ennemminkin on kyse oman hallintomme pakottamisesta. Meidän on pystyttävä tarjoamaan maahanmuuttajille systemaattinen kielenopetus osana kotouttamisohjelmaa. Nyt tämä on hajanaisesti ja sattumanvaraisesti järjestettyä.

Suomen kielen opetus tulee tarjota kaikille maahanmuuttajille, mukaan lukien naiset, jotka usein jäävät kotiin perheen pariin. Kaikkien on voitava tuntea itsensä osaksi yhteiskuntaa.

Viime kädessä kyseessä ei ole maahanmuuton luonteva hallinta. Kyse on monikulttuuristumisesta. Suomalainen yhteiskunta ei koskaan enää ole entisensä. Ulkomaalaisväestö on tullut tänne jäädäkseen, kuten suomalaiset ovat joukoin muuttaneet ulkomaille.

Etnisesti monikerroksinen yhteiskunta on voimavara ja rikkaus. Sen perustana on suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Meidän on hyväksyttävä erilaisuus. Olemme erilaisia, mutta samanarvoisia.

Kimmo Kiljunen
kansanedustaja