Nykypäivä: Maahanmuuttajat tervetulleita töihin

Nykypäivä:
Maahanmuuttajat tervetulleita töihin
20.3.2009

Perussuomalaiset kiristäisivät turvapaikanhakijoiden ja ns. ankkurilasten pääsyä maahan sekä heille jaettavia etuuksia. Muut puolueet näkevät maahanmuuttajat voimavarana, kunhan heidän sopeutumisestaan suomalaiseen yhteiskuntaan huolehditaan nykyistä paremmin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Pekka Ravin (kok.) mielestä Suomen pitäisi saada muuttovoittoa runsaasti enemmän, erityisesti työperäistä maahanmuuttoa, jotta meillä riittää työvoimaa ja palvelut saadaan kustannettua.

– Hallitus päätti puoliväliriihessä tukea maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Arjen toimissa kunnilla on tärkeä rooli. Koulut, kielikoulutus, asuntojen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen saaminen on viritettävä siten, että maahanmuuttajat integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja tuovat samalla uutta luovuutta ja moniarvoisuutta, Ravi hahmottelee.

Hän ei usko, että taantuman ja ulkomaalaisvihamielisyyden väliin voi vetää yhtäläisyysmerkkejä ”näin yksioikoisesti”.
– Toki työttömyyttä seuraava toimettomuus saattaa toimia kasvualustana sosiaalisille ongelmille. Hallitus on puoliväliriihessään päättänyt tehostaa rasismin torjuntaa, rasististen rikosten tutkintaa sekä laittomien työehtojen valvontaa ja sitoutuu näissä kysymyksissä nollatoleranssiin, Ravi muistuttaa.

Mallia Ruotsista

Vasemmistoliiton Annika Lapintie näkee lisääntyneen maahanmuuton voimavarana ja vaatii voimakkaita satsauksia maahanmuuttajien kotouttamiseen.

– Mallia voidaan ottaa Ruotsista, joka on tutkimusten mukaan onnistunut parhaiten Euroopassa kotouttamaan asukaslukuun nähden suuren ulkomaalaisväestön, Lapintie suosittelee.

Hänen mielestään taantuman oloissa on erityisen tärkeää estää köyhyyden lisääntyminen ja edistää tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja turvallista yhteiskuntaa:
– Puuttumalla ajoissa köyhyyteen ja sosiaalisiin ongelmiin estetään myös muukalaisvihamielisyyden kaltaiset epätoivotut ilmiöt.

Lama voi kasvattaa vastakkainasettelua

Sosiaalidemokraattien Tarja Filatov näkee asian laajoissa yhteyksissään.
– Valtion ja kuntien tulee tehostaa kotouttamistoimia, jotta maahan muuttanut väestö ei syrjäytyisi yhteiskunnasta. Maahanmuuttajien nopeampi työllistyminen edellyttäisi aikaisempaa tehokkaampaa kielikoulutusta ja riittävää muunto- ja työvoimapoliittista koulutusta, Filatov analysoi.

Hän näkee kuntien asuntopolitiikan roolin keskeiseksi.
– Samoin aktiivinen harrastusmahdollisuuksien, koulutuksen tukipalveluiden järjestäminen ja maahanmuuttajien kantaväestön toisiinsa tutustumista edistävät toimet auttavat.

Silti on aihetta huoleen.

– Kotouttamispolitiikan varsinainen akilleen kantapää on resurssien riittämättömyys.
Filatovin mielestä erilainen maahanmuuton ongelmiin keskittynyt keskustelu ja kirjoittelu on lisääntynyt.
– Jo 1990-luvun laman aikana oli samanlaisia merkkejä siitä, kuinka näköalattomuus kotimaassa lisäsi ennakkoluuloja ja tarpeetonta vastakkainasettelua joidenkin syntyperäisten suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä.

Kantaväestön edut turvattava

Perussuomalaisten Raimo Vistbacka antaa arvon kaikille ihmisille, mutta suhtautuu kriittisesti maahanmuuton tiettyihin näkökantoihin.
– On erotettava työperäinen maahanmuutto, kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakijat, hän jyvittää.
– Lainsäädäntöä ja lain tulkintaa on kiristettävä turvapaikanhakijoiden ja ns. ankkurilapsien kohdalla. Heidän kohdallaan aina ei ole kyse edes todellisesta turvapaikanhausta, vaan tarkoitusperät saatavat olla aivan muut. Lisäksi usein taustalla saattavat olla ammattimaisesti ihmisiä välittävät tahot, Vistbacka valottaa kysymyksen sudenkuoppia.

Hänen mielestään kantaväestön edut on turvattava.
– Kyllä taantumakin voi vaikuttaa ulkomaalaisvihamielisyyteen, mutta turvapaikanhakijoiden etuudet eivät saa olla paremmat kuin kantaväestön. Meillä ruokajonot kasvavat ja köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten ja perheiden määrä kasvaa, joten heitä ei saa unohtaa maahan tulevien kustannuksella, hän alleviivaa.

Työnantaja ja kunta yhteistyöhön

Keskustan ryhmyrin Timo Kallin mielestä kotoutuminen on yhteiskunnan vastaanottavaisuutta.
– Parhaimmillaan yhteisön jäseneksi kotoutuneesta maahanmuuttajasta tulee aktiivinen yhteiskunnan jäsen. Suomeen muuttaneiden kotoutumista on edistettävä riippumatta maahanmuuton syistä, Kalli sanoo.
– Koska työperäinenkin maahanmuutto kasvaa, kotouttamismenetelmiä pitää monipuolistaa myös heidän perheenjäsentensä tarpeisiin. Lapsiin ja nuoriin on erityisesti panostettava.

Kalli vetäisi mukaan kaikki yhteiskunnan sektorit näihin talkoisiin.
– Työnantajallakin on yhdessä kunnan kanssa keskeinen rooli, hän arvioi.
– Muun muassa kielten opiskelua pitäisi voida harjoittaa osin työaikana ja työnantaja voisi tukea vapaaehtoista opiskelua.
Työnjaosta maahanmuuttoasian ratkaisemisessa Kallilla on näkemys.
– Kotouttamisen vastuu on hyvä organisoida niin, että vastuu kokonaisuudesta on ministeriötasolla ja käytännön kotouttamistoimet kunnissa, kuten se lähtökohtaisesti on tälläkin hetkellä järjestetty. Resursseista ei kuitenkaan saa säästää, hän vaatii.

Nopeus on valttia

Vihreiden Anni Sinnemäen mielestä maahanmuuton kasvu edellyttää toimivaa ja tehokasta kotouttamispolitiikkaa.
– Nopeus on valttia, ihmisten pitäisi päästä kielikoulutukseen ja sitten töihin mahdollisimman pian maahan saapumisen jälkeen. Toisen polven maahanmuuttajien menestyminen koulutuksessa on myös tärkeä varmistaa, Sinnemäki sanoo.
Hän toivoo, että suomalaiset pystyvät tänne tulleiden maltilliseen ja asialliseen kohteluun.

Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis ei muista poiketen näe juurikaan tarvetta uudistuksiin.
– Voimassa oleva laki on hyvä. Väkiluku ei kuitenkaan nouse hallitsemattomasti, hän kiittelee.
Rasismin nousun juuri taantuman aikana Kallis myöntää surullisena.
– Valitettavasti näin näyttää tapahtuvan.

Mukaan yhdistyksiin ja kerhoihin

RKP:n Ulla-Maj Wideroosin mielestä on hyvin tärkeää, että tänne tuleville ihmisille annetaan todelliset mahdollisuudet itsensä ja perheensä elättämiseen.
– Heidän on saatava mahdollisuus oppia maan kieliä ja kulttuuria. Mutta meidän on myös luotava maahanmuuttajille mahdollisuus tulla mukaan meidän yhdistys- ja kerhotoimintaan, Wideroos vaatii.

Tärkeää on myös pohtia työllisyysnäkökulmaa monelta kantilta.
– Työmarkkinamme ja toimeentuloasteemme vaativat lisää ihmisiä työmarkkinoilla. Maahanmuuttajat tulevat olemaan tärkeitä ja tarpeellisia työmarkkinoilla myös tulevaisuudessa. Jos onnistuimme tässä, vähennämme samalla muukalaisvastaisuuden vaaraa, hän arvioi.

Näin ryhmien puheenjohtajilta kysyttiin:

Suomen väkiluku kasvaa maahanmuuton myötä ennätysvauhtia.
a) Millaisia tehostettuja toimia tämä edellyttäisi valtiolta ja kunnilta?
b) Nostaako ulkomaalaisvihamielisyys eri muodoissaan päätään Suomessa taantuman myötä?