Kansan Uutiset: Maahanmuuton ongelmat ratkeavat rahalla ja resursseilla

Kansan Uutiset: Maahanmuuton ongelmat ratkeavat rahalla ja resursseilla
6000 turvapaikanhakijaa tänä vuonna
Suomalainen haukkuu yhden kansanryhmän kerrallaan
13.3.2009

Pois vastaanottokeskuksista mahdollisimman nopeasti ja kiireesti kiinni normaaliin elämään kuten työhön, kouluun ja koulutukseen. Kunnat ovat avainasemassa, ja kuntia onkin tuettava paljon nykyistä tehokkaammin ottamaan maahanmuuttajia vastaan ja auttamaan heitä elämässä eteenpäin. Kun näin tehtäisiin, vähenisivät maahanmuuton lieveilmiöt minimiin. Tätä mieltä ovat mm. monet maahanmuutosta vastaavat viranomaiset.



PERTTI JOKINEN

Maassamme on tällä hetkellä noin 133 000 maahanmuuttajataustaista ihmistä. Valtaosa heistä on kristittyjä. Muslimeja on noin 30 000. Väkilukuun suhteutettuna muissa Pohjoismaissa on selvästi yli kaksi kertaa enemmän maahanmuuttajia kuin meillä.

Suomalaista maahanmuuttokeskustelua piinaa keskustelu tyyppiä Jussi Halla-aho. Se ikään kuin pakottaa ihmiset olemaan joko maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan. Siitähän ei saisi olla kysymys vaan siitä, miten maahanmuutto tulisi hoitaa, jotta se sujuisi mahdollisimman juohevasti niin maahanmuuttajan itsensä kuin valtaväestön kannalta.

Monessa kaltaisessamme maassa tässä on ongelmia. Niin on meilläkin. Prosessissa on monta ahdistavaa pullonkaulaa, joita ei ole haluttu avata. Niistä koituu ongelmia kaikille osapuolille.

Maahanmuuttajien turvapaikka- ja oleskelulupahakemukset pitäisi ratkaista paljon nykyistä nopeammin, jotta turhauttava oleskelu passivoivissa vastaanottokeskuksissa jäisi mahdollisimman lyhyeksi.

Vakituiseen uuteen asuinpaikkaan heidän olisi niin ikään päästävä nykyistä nopeammin, mutta kunnat eivät ota heitä avokätisesti vastaan.

Lisäksi heitä olisi autettava työpaikan löytämisessä huomattavasti nykyistä tehokkaammin.

Kaikessa tässä on kysymys asenteista mutta ennen muuta rahasta ja resursseista.

Resursseja puuttuu

Annetaan maahanmuuttoviraston (Migrin) turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon kertoa nykyinen tilanne:

– Yksikössäni työskentelee vähän yli 70 henkilöä, joista 30 ylitarkastajaa tekevät puhutteluja ja valmistelevat päätöksiä. Viime vuonna hakijoita oli yli 4 000. Näillä resursseilla pystyimme tekemään alle 2 000 päätöstä. Siitä voi laskea, mitä lisäresursseja tarvitsisimme.

Repo huomauttaa, että paineen kasvu vastaanottokeskuksissa tulee kalliiksi. On arvioitu, että kuukausikulut vastaanotosta ovat viisi miljoonaa euroa. Sillä summalla palkattaisiin iloisesti tuo puuttuva resurssi.

– Tämä säästäisi sitä paitsi vuositasolla huomattavia summia näissä vastaanottokuluissa. Voisi varmaan puhua jopa kymmenistä miljoonista, Repo jatkaa.

Kunnille porkkanoita

Sitten nämä kunnat. Miten ne saataisiin innostumaan maahanmuuttajien vastaanotosta, ettei heidän tarvitsisi turhan päiten turhautua vastaanottokeskuksissa?

Ylitarkastaja Veikko Pyykkönen sisäministeriön maahanmuutto-osastosta kertoo, että jos kunnat ovat solmineet ministeriön kanssa vastaanottosopimuksen, ne sitoutuvat kolmen vuoden ajan huolehtimaan maahanmuuttajasta valtiolta saatavia korvauksia vastaan.

Näitä ovat muun muassa toimeentulotuki, jos uusi tulokas ei onnistu työllistymään sekä tulkkikustannuksista huolehtiminen.

– Nämä korvaukset eivät nykyisin vastaa enää kustannustason nousua. Jos niitä nostettaisiin eli annettaisiin kunnille vähän porkkanoita, saattaisivat ne innostua ottamaan ihmisiä vastaan paljon nykyistä paremmin, Pyykkönen aprikoi.

Tällä hetkellä suurin osa maamme kunnista ei ole edes solminut tällaista vastaanottosopimusta ministeriön kanssa.

Työttömyys 29 prosenttia

Maamme 133 000 maahanmuuttajataustaisen ihmisen työttömyysprosentti on tällä hetkellä noin 29. Se on siis kolminkertainen kantaväestöön verrattuna.

Jo tämä luku kertoo, että jokin on mennyt pieleen niin sanotussa kotouttamisessa.

Kansanedustaja Minna Sirnö tietää kertoa, että työvoimatoimistoissa makuutetaan maahanmuuttajia helposti 2 - 3 vuotta kortistossa mieluummin kuin tartutaan härkää sarvista ja järjestetään heille mittatilaustyönä sopivaa koulutusta.

Tämä on taas sitä puuttuvaa rahaa ja oikeaa asennetta. Yhteisvaikutukseltaan ne passivoivat, turhauttavat ja masentavat.

– Tiedän, että useimmat maahanmuuttajat oikein odottavat, että nyt kun pääsimme oman kotimaamme ongelmia pakoon, laitetaan täällä elämämme nopeasti reilaan. Kun näin ei tapahdu, pettymys on valtava.

Sirnö tietää omakohtaisen kokemuksen kautta, mitä on olla pitkän aikaa työttömänä:

– Itse olin viisi vuotta. Se passivoi aivan hirveästi.

Hän on myös sitä mieltä, että työnantajien asenteet ovat edelleen ennakkoluuloisia. Vierasperäinen nimi ja puutteellinen suomen kielen taito nostavat tien usein pystyyn niihinkin töihin, joissa moitteeton suomi ei ole ollenkaan tarpeen.

Samaa vihjaa myös Esko Repo. Turvapaikan hakijalla on kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä oikeus työntekoon:

– Tässä vaiheessa heillä olisi mahdollisuus tutustua työelämään maassamme. Samoin työnantajilla on mahdollisuus tutustua mahdollisiin myöhempiin rekrytoitaviin. Ehkä tätä ei ole riittävästi hyödynnetty.

Elämän realiteetit vääristyvät, kun aika vastaanottokeskuksessa venähtää kohtuuttomaksi.

Siitä huolimatta Minna Sirnö ei suostu syyllistämään niinkään kuntia vaan valtiovaltaa siitä, että kunnille maksettavat korvaukset maahanmuuttajista ovat aivan liian pieniä. Tässä hän on siis samaa mieltä ylitarkastaja Pyykkösen kanssa:

– Muistaakseni korvauksia ei ole nostettu kymmeneen vuoteen. Tiedän, että maahanmuuttoministeri Astrid Thors on ponnekkaasti ajanut korotuksia, mutta kokoomus ja kepu eivät ole tähän suostuneet. Tämänkään vuoden budjettiin ei tullut lisärahaa senttiäkään.

Sirnö pitää isona ongelmana sitäkin, että osa maahanmuuttajista jää kokonaan ilman suomen kielen opetusta. Tällaisen ryhmän muodostavat perheen yhdistymisen kautta oleskeluluvan saaneet ihmiset.

Ja ilman edes auttavaa suomen kielen taitoa kierre on valmis. Ei uskalleta ulos uuteen yhteisöön, ei opita sitä suomea mikä siellä opittaisiin, ei missään tapauksessa uskalleta eikä ehkä osatakaan hakeutua esimerkiksi työvoimapalveluiden äärelle.

– Sellainenkin asia nousee jossain vaiheessa esiin, että meidän kansalaisuuslakimme on kielitaitovaatimuksiltaan erittäin tiukka. Maahanmuuttajalta vaaditaan täällä paljon parempaa suomen kielen taitoa kuin vaikka ruotsin taitoa Ruotsissa, Sirnö lisää.

----------------------------------------------

Turvapaikanhakijoita saapuu maahamme nykyisin 500 ihmisen kuukausivauhdilla. Vastaanottokeskuksia on 15 kappaletta, ja niissä ei ole periaatteessa yhtä ainutta tyhjää paikkaa. Hakijat sijoitetaan kuka minnekin tilapäismajoitukseen.

Uusia vastaanottokeskuksia avattiin syksyllä muutamia, ja kohta avataan jälleen uudet pisteet Lammille ja Siuntioon.

Keskuksissa on paikkoja nyt yhteensä hieman yli 3 300. Ne täyttyvät paitsi turvapaikkaa odottavista maahanmuuttajista myös niistä, jotka ovat saaneet myönteisen päätöksen ainakin oleskeluluvasta mutta joille ei ole löydetty sopivaa jatkosijoituspaikkaa kunnista. Näiden ihmisten luku pyörii 250 tietämissä, mutta se uhkaa nousta koko ajan.

Turvapaikkahakemuksen keskimääräinen käsittelyaika oli viime vuonna ns. normaalimenettelyssä kuusi kuukautta. Vuoden odotteluaika ei ole kuitenkaan poikkeuksellista. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mielestä ”se on vielä melko kohtuullista, mutta jos mennään pitempiin aikoihin, on tilanne huono kaikille”.

Sen jälkeen kun turvapaikka tai oleskelulupa on myönnetty, kesti viime vuonna keskimäärin viisi kuukautta, ennen kuin maahanmuuttaja pääsi vastaanottokeskuksesta pois hänelle osoitettuun kuntasijoituspaikkaan.

Maahanmuuttaja joutuu siis hyvin monessa tapauksessa asumaan vastaanottokeskuksessa noin puolitoista vuotta ennen kuin pääsee kiinni ns. normaaliin elämään. Parin vuoden kakut eivät ole aivan harvinaisia nekään.

Vastaanottokeskukseen sijoitetulla maahanmuuttajalla on oikeus hakea ja tehdä työtä oleskeltuaan maassa kolme kuukautta.

Tänä vuonna odotetaan maahamme uusia turvapaikanhakijoita kaikkiaan noin 6 000. Viime vuonna heitä oli hieman yli 4 000 ja vuonna 2007 luku oli 1 505. Määrä tulee siis kolmessa vuodessa reippaasti kolminkertaistumaan.

Turvapaikanhakijoiden kolme suurinta kansallisuutta ovat irakilaiset, somalit ja afganistanilaiset.

Oleskelulupaa haki viime vuonna hieman yli 22 000 maahanmuuttajaa. Myönteisen päätöksen sai 19 606 hakijaa.

Oleskeluluvan hakijoista suurimmat kansallisuudet olivat venäläiset, kiinalaiset, intialaiset, somalit ja ukrainalaiset.