Helsingin Sanomat: Maaseudulla asuvat ja työväestö kielteisimpiä maahanmuuttoa kohtaan 17.3.2009
Tietokulma: Näin tutkittiin
Albert Olamba-N'Djeka oppi väistämään tiettyjä tilanteita
Suomensomali työnantaja: Maahanmuuttajien rekrytoimista pitää jatkaa
Uusi Suomi/STT: Maahanmuuttovastaisuus iski suomalaisiin
YLE Uutiset: Suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan tiukentuneet Ilta-Sanomat: HS: Maahanmuuttoasenteet kiristyneet kahdessa vuodessa
MTV3: Suhtautuminen maahanmuuttoon kiristynyt
"Media ruokkii ennakkoluuloja"
Erityisesti maaseudulla asuvat suhtautuvat varauksellisesti maahanmuuttajien määrän lisääntymiseen. Asia käy ilmi tuoreesta HS-Gallupista.
Myös työväestön keskuudessa on enemmän maahanmuuton lisäämisen vastustajia kuin kannattajia, ja miehet suhtautuvat maahanmuuttoon naisia kielteisemmin.
Myönteisimmin asennoituvat alle 25-vuotiaat, opiskelijat, ylemmät toimihenkilöt ja pääkaupunkiseudulla asuvat.
"He ovat avoimempia ja muutenkin tekemisissä ulkomaalaisten kanssa", Suomen Gallupin toimialajohtaja Juhani Pehkonen sanoo.
Vielä syyskuussa 2007 maahanmuuton lisäämistä kannatti 55 prosenttia, mutta nyt luku on laskenut 45 prosenttiin. Samassa ajassa maahanmuuton lisäämistä vastustavien määrä on kasvanut 39 prosentista 44 prosenttiin. Myös epävarmojen määrä on kasvanut.
Puoluekannan mukaan tarkastellen halukkaimpia maahanmuuttajien lisääjiä ovat etenkin vihreiden mutta myös vasemmistoliiton ja kokoomuksen kannattajat. Kielteisimmin suhtautuvista omana ryhmänä erottuvat perussuomalaisten äänestäjät.
Pehkosen mukaan syitä asenteiden kovenemiseen voi hakea kiihtyneestä julkisesta keskustelusta, jota on käyty maahanmuuttopolitiikasta ja ulkomaalaislaista. Ilmiöstä on hyötynyt ennen kaikkea perussuomalaiset, yksi viime syksyn kuntavaalien voittajista.
Toinen merkittävä syy on talouden epävarma tila. "Elämme nyt aikaa, joka on otollinen varauksellisuuden lisääntymiselle", Pehkonen sanoo.
Maailmantalouden kohentumisesta ei vielä näy merkkejä, joten asenteet todennäköisesti vielä tiukentuvat nykyisestä.
Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi suhtautumista työlupaharkintaan.
Muualta kuin Pohjoismaista, Sveitsistä ja EU-maista tuleva ulkomaalainen ei saa työlupaa, jos hänen alalleen on saatavissa suomalaista työvoimaa. Suomalaisista 44 prosenttia luopuisi tästä käytännöstä ja asettaisi kaikki ulkomaalaiset samalle viivalle suomalaisten työnhakijoiden kanssa. Nykykäytännön säilyttäisi 49 prosenttia.
Tässä kysymyksessä muutokset vuoden 2007 tuloksista eivät ole yhtä radikaaleja kuin maahanmuuttajien määrää koskevassa kysymyksessä.
Samassa tutkimuksessa kävi ilmi, että kansalaisilla ei ole järin tarkkaa käsitystä siitä, miten eri puolueet suhtautuvat maahanmuuttokysymyksiin.
Esimerkiksi puolet vastanneista ei osannut sanoa, minkä puolueiden toiminta ulkomaalaisia koskevissa asioissa on ollut "hyvää ja oikeansuuntaista" tai minkä "liian myönteistä".
Puolueista erottui vain perussuomalaiset, jota yli kolmasosa vastanneista piti "liian ulkomaalaisvastaisena".
Viime tammikuussa Helsingin Sanomat selvitti puolueiden suhtautumista maahanmuuttopolitiikkaan.
Kävi ilmi, että monessa puolueessa asia on kuitattu ohjelmassa lyhyesti tai sitä koskeva ohjelmatyö on kokonaan tekemättä. Pitkäaikaisista hallituspuolueista yksikään ei ollut tyytyväinen kotouttamispolitiikan tuloksiin.
-----------------
Suomen Somaliliiton puheenjohtaja Said Aden sanoo, että somaliyhteisössä on viime aikoina kyllästytty ongelmakeskeiseen julkisuuteen.
"Me olemme päättäneet, että pidämme nyt vähän matalaa profiilia. Esimerkiksi tässä tilanteessa somalien asiaa ei välttämättä auta se, että annamme haastatteluja tai esiinnymme kuvissa lehden sivuilla."
Aden suostuu kuitenkin puhelinkeskustelussa arvioimaan sitä, mistä suomalaisten asenteiden tiukentuminen johtuu.
"Näen siihen kolme syytä: perussuomalaisten vaalivoitto antoi ikään kuin luvan alkaa taas syyttämään ja osoittelemaan somaleita, vaikka pitkään saimme elää ihan rauhassa."
"Toinen onneton sattuma oli turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen viime syksynä. Se on meidän täällä pitkään asuneiden ja työllistyneiden kannalta harmi, koska se myös tuo somalit esiin kielteisessä yhteydessä."
"Kolmas meidän kannalta huono yhteensattuma on tietysti lama ja työttömyys."
Aden sanoo, että ei ole kuitenkaan kuullut, että varsinainen nimittely kaduilla olisi lisääntynyt.