HS: Näkökulmaeroja maahanmuuttajiin

Helsingin Sanomat:
Näkökulmaeroja maahanmuuttajiin
19.3.2009

Iltalehti:
Halonen ja Ahtisaari nokittelivat maahanmuutosta
17.3.2009

Uusi Suomi:
Halonen ja Ahtisaari ottivat yhteen!
Näistä asioista Suomen presidentit nyt huolissaan
Halonen tiesi gallup-tuloksen etukäteen
17.3.2009

MTV3:
Halonen ja Ahtisaari ottivat mittaa toisistaan
17.3.2009

Helsingin Sanomat:
Halonen ja Ahtisaari eri linjoilla maahanmuuttopolitiikasta
17.3.2009

YLE Uutiset:
Halonen ja Ahtisaari sanailivat maahanmuutosta
17.3.2009

Presidentti Tarja Halosen järjestämässä Presidenttifoorumissa sai tällä kertaa uutisvälineissä eniten huomiota Halosen ja Martti Ahtisaaren avoimesti hieman erilaiset suhtautumiset maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin.

Halonen halusi vierastaa maahanmuuttajien käsittelyä pelkkänä työvoimana ja viittasi sellaisen asenteen aiheuttamiin ongelmiin eri maissa. Hänestä maahanmuuttoa ei saa edistää tiettyjen hyötynäkökohtien mukaan, vaan maahanmuuttaja on nähtävä ihmisenä. Se tarkoittaa hänen tarpeittensa huomioon ottamista vielä senkin jälkeen, kun hän vanhenee eikä enää tee työtä.

Ahtisaari ei tyytynyt myötäsukaiseen hymistelyyn vaan uskalsi ilmoittaa avoimen keskustelukulttuurin hengessä olevansa eri mieltä. Hän ei näe mitään ongelmaa siinä, että pyrimme saamaan Suomeen sellaisia osaajia, joita tarvitaan.

Koska heistä joudutaan kilpailemaan, meidän on pystyttävä tekemään Suomen oloista niin houkuttelevat, että tänne halutaan tulla. Tulijat on otettava hyvin vastaan ja heitä on kohdeltava ihmisinä.

Puhuminen presidenttien välisestä linjaerosta on tämän keskustelun perusteella aika lailla keinotekoista. Eroa tuntui olevan lähinnä näkökulmassa. Tarja Halonen on tietenkin täysin oikeassa korostaessaan sitä, että maahanmuutosta ja maahanmuuttajista puhuttaessa kyse on aina ja ennen kaikkea ihmisistä eikä vain tarvittavasta työvoimasta. Paljon käytetty termi "työperäinen maahanmuutto" ei sitä näkökulmaa tuo mieleen.

Martti Ahtisaari ei näyttänyt olevan lainkaan eri mieltä Halosen kanssa. Hän painotti kuitenkin perustellusti sitä, että yhä suurempaa työvoimaongelmaa ei ratkaista pakolaisten avulla. Ihan selväksi ei tullut, onko Halonen tästä aivan samaa mieltä.

Ulkomaisen työvoiman houkutteleminen Suomeen ja Suomen harjoittama pakolaispolitiikka – pakolaisten vastaanottaminen ja turvapaikan tai oleskeluluvan tarjoaminen heille – ovat eri asioita.

Pakolaisina Suomeen saapuneiden osallistumista työelämään olisi helpotettava ja rohkaistava, mutta sillä ei voida ratkaista tulevaisuuden työvoimapulaa. On hyväksyttävä ajatus, että Suomeen tarvitaan myös valikoitua, korkeasti koulutettua ulkomaista työvoimaa. Sellaista työvoimaa ei ole tänne tungeksimassa, vaan siitä on kilpailtava muiden rikkaiden Euroopan maiden kanssa.

Talouskriisin syvetessä tällaiset puheet saattavat kuulostaa pahasti vanhentuneilta, mutta tulevaisuutta ei pidä tyytyä katsomaan vain nenän vartta pitkin.

Tiistaina julkaistussa tuoreessa HS-Gallupissa suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajien ottamiseen oli muuttunut hieman varauksellisemmaksi parin vuoden takaisesta – luultavasti synkistyneiden talousnäkymien takia.

Tulos ei ollut silti mitenkään hätkähdyttävä. Maahanmuuttajia olisi valmis ottamaan lisää 45 prosenttia suomalaisista; 44 prosenttia ei ottaisi heitä lisää ja 11 prosentilla ei ole kantaa.

Suhtautuminen maahanmuuton lisäämiseen on kielteisintä siellä, missä maahanmuuttajia on vähiten eli maaseudulla sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Suhtautuminen maahanmuuttajiin on myönteisintä pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Selitystä voi hakea ihmisten koulutustasosta ja tottumisesta keskuudessamme eläviin maahanmuuttajiin.