HS: Suomesta ei ole koskaan saanut helposti turvapaikkaa

Helsingin Sanomat, mielipide: Pakolaisneuvonta: Suomesta ei ole koskaan saanut helposti turvapaikkaa 14.3.2011

Suomen turvapaikkalinjausten tiukentamista naapurimaiden malliin on vaadittu monelta suunnalta. Myös pääministeri Matti Vanhasen hallitus linjasi helmikuun politiikkariihessä turvapaikkapolitiikkaa.

Tavoitteena on muun muassa estää "perusteettomasti" turvapaikkaa hakevien saapuminen Suomeen. Oletetaan, että kansainvälisen suojelun tiukempi tulkinta ja oikeuksien rajoittaminen vähentäisi turvapaikanhakijamääriä.

Suomessa on parin viime vuoden aikana noudatettu naapurimaita paremmin ihmisoikeussopimuksia ja YK:n pakolaisjärjestön ohjeita turvapaikka-asioissa.

Turvapaikkakäytäntöjen ei pitäisi perustua poliittisiin tai taloudellisiin suhdanteisiin vaan Geneven pakolaissopimukseen, EU:n direktiiveihin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Haluttaisiinko Suomen siis muuttavan linjaansa meitä sitovien säännösten vastaiseksi? Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat tehneet tuhansia kielteisiä päätöksiä ihmisille, joilla on selkeät suojeluperusteet ja -tarpeet.

Suurin osa Pohjoismaihin tulevista hakijoista pakenee aseellisia konflikteja Somaliasta, Irakista ja Afganistanista. Näissä maissa siviilit ovat monilla alueilla erottelemattoman väkivallan, itsemurhaiskujen ja raiskausten kohteena. Lapsia värvätään aktiivisesti taistelijoiksi.

Maahanmuuttovirasto tutkii Suomessa yksilöllisesti jokaisen tapauksen ja tällä hetkellä myöntääkin suurimmalle osalle konfliktialueilta tulleista suojeluperusteisen luvan, eikä varmasti kevein perustein. Tähän velvoittavat ihmisoikeus- ja pakolaissopimukset sekä EU:n direktiivit.

EY-tuomioistuimen tuoreen ratkaisun mukaan aseellista selkkausta pakeneva on oikeutettu suojeluun EU:n pakolaisen määritelmädirektiivin nojalla eikä hänen tarvitse osoittaa olevansa henkilökohtaisesti vainottu.

Kyse ei siis ole Suomen löysästä linjasta vaan kaikkia EU-maita sitovista säännöistä. Ruotsi ja Tanska toimivat direktiivin vastaisesti tehdessään kielteisiä päätöksiä Somalian ja Irakin väkivaltaisimmilta alueilta paenneille.

Tiukentuneen linjan seurauksena naapurimaissa on iso joukko ihmisiä, joita ei ehkä koskaan pystytä palauttamaan sekasortoiseen kotimaahansa. Monet viruvat vuosia vastaanottokeskuksissa ilman oleskelulupaa ja oikeuksia tai katoavat maan alle. Norjassa kiristämistoimet kohdistuvat kaikista heikoimpiin eli sota-alueilta paenneisiin alaikäisiin, joiden oikeuksia ja perheenyhdistämisen mahdollisuuksia on kavennettu.

Naapurimaihin vertailemalla on luotu virheellinen kuva Suomen liberaalista turvapaikkapolitiikasta. Suomesta ei ole koskaan saanut suojelua helposti. Toisin kuin monissa Euroopan maissa, poliisi poistaa tehokkaasti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita maasta.

Suomessa on ajateltu, että pysyvästi oleskelevalla ulkomaalaisella tulisi olla oleskelulupa sen sijaan, että maassa asuu ihmisiä luvatta ja ilman oikeuksia. Jos tiedetään, ettei käännytys lähtömaan tilanteen takia pitkään aikaan onnistu, oleskeluluvalle on perusteet.

Turvapaikanhakijoiden määriin linjan tiukentamisella näyttää olevan varsin vähän vaikutusta. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa hakijoita on edelleen moninkertaisesti Suomeen verrattuna.

Lisäksi on muistettava, että globaalisti Pohjoismaat kantavat hyvin pientä taakkaa maailman pakolaisista. Esimerkiksi Irakin köyhät naapurimaat Syyria ja Jordania ovat vastaanottaneet yli kaksi miljoonaa irakilaista pakolaista. Satoja tuhansia somalialaisia on elänyt pakolaisleireillä Keniassa ja Etiopiassa jo lähes 20 vuotta.

Puhe turvapaikanhakijoiden tulvasta Pohjoismaissa on kohtuutonta.

EVA LINDBERG

toiminnanjohtaja

SANNA RUMMAKKO

tiedottaja

Pakolaisneuvonta ry