Vartti: Rasismista tehdään harvoin poliisiasia

Vartti:
Rasismista tehdään harvoin poliisiasia
17.6.2009

- Syrjinnästä ilmoitetaan silloin tällöin, mutta ei usein. Mututuntumalla sanoisin muutaman kerran vuodessa, kertoo tutkinnanjohtaja Pekka Seppälä Malmin poliisista.

Tutkinnanjohtaja ei muista, että Malmin piiristä olisi tullut yhtään rasismista johtuvaa tuomioita.

Rasismiaihe nousi jälleen julkisuuteen, kun mies tönäisi maahanmuuttajatytön pois lähijunasta. Keskustelun aikana rasismia kokeneet kertoivat, ettei poliisi ota vakavasti heidän kokemuksiaan.
-Uskallan sanoa, että poliisi suhtautuu hyvin ammattitaidolla, vakuuttaa Seppälä ja kääntää asian poliisin vinkkeliin.

Hän ottaa esimerkkitapauksen, jossa ravintolasta ulos poistettu henkilö pyytää poliisiapua kokemansa syrjinnän vuoksi. Poliisi alkaa tutkia asiaa ja katsoo ravintolan valvontakameran nauhalle tallennettua kuvaa, jossa ilmoituksen tehnyttä ravintola-asiakasta pyydetään lopettamaan sisällä tupakointi. Kun sauhuttelu vain jatkuu, pyytää ravintolahenkilökunta asiakasta poistumaan, mutta asiakas kieltäytyy.
-Kun näemme nauhalta, että henkilöllä on tupakka kädessä, herää kysymys, onko syrjintää tapahtunut vai onko meille tullut henkilö ollut kiukuspäissään ja jättänyt kertomatta asian todellisen laidan.
-Mutta väitän, että kaikkiin suhtaudutaan vakavasti, Seppälä palaa poliisiin kohdistuvaan kritiikkiin.

Tyypillinen poliisin kuulema rasismikokemus liittyy esimerkkitapauksessakin ilmenneeseen ravintolaelämään. Kansalainen tulee seuraavana päivänä kertomaan illan kokemuksistaan poliisille.
-Yleensä epäily koskee henkilökuntaa: ovimies ei päästä sisälle tai tiskillä ei tarjoilla. Niissä poliisi pystyy tarkistamaan, ketä on ollut työvuorossa ja kehen epäily kohdistuu.

Miten pitää toimia, jos joutuu syrjityksi etnisen taustansa tai muun seikan vuoksi?
- Hyvä kysymys. Ainakaan ei saa provosoitua, ettei tilanne eskaloidu pahemmaksi. Väkisin ei voi mennä ravintolaan sisälle. Jos sisäänpääsyyn on etninen syy, niin on hyvä hankkia ulkopuolista todistelua.

Entä jos todistajaa ei ole?
-Siinä tapauksessa huonoimmillaan voi olla, ettei asia etene mihinkään. Kun ei ole näyttöä rikoksesta ja toisen sana toisen sanaa vastaan, on ilmoituksen tekijä heikoilla länsimaisen oikeuskäytännön mukaan, Seppälä toteaa.

---

Hatemaj saa vain vähän yhteydenottoja

Vuoden pakolaisnainen on Kosovosta sodan vuoksi Tapanilaan muuttanut albaani Fatbardhe Hetemaj.

Hän ei ole saanut juurikaan yhteydenottoja rasismia kokeneilta ihmisiltä.
-Ihmiset ovat yhteydessä varmaan vähemmistövaltuutettuun, eivät minuun. Vain jotkut ovat soitelleet, että heihin luodaan pitkiä katseita, Farbardhe Hetemaj kertoo.

---

Gallup: Oletko kohdannut rasismia?

To Thach, Itäkeskus:
Enpä oikeastaan. En puhu suomea, mutta ihmiset puhuvat minulle englantia.

Nouman, Pasila:
Minua on lyöty ja haukuttu neekeriksi. Ja estetty tulemasta ravintolaan. En mene nykyään edes kokeilemaan, mutta päivällä saan käydä kahvilla. Autokin on rikottu.

D.L., Valkeakoski:
En juurikaan. Ulkomaalaisia syrjitään ehkä siksi, että meidän luullaan tulevan ottamaan suomalaisilta jotain.

Katriina Roth, Malmi:
Olen. Esimerkiksi työnhaussa. Ja välillä kaupassa turvamiehet alkavat seuraamaan, eivätkä edes yritä tehdä sitä huomaamattomasti.