YLE: Tuhannet odottavat Suomeen pääsyä Etiopiassa

YLE Uutiset:
TV1: Somalit tuovat maahan yhä enemmän ottolapsia (14:00-16:50)
17.6.2009

A-studio:
Tuhannet odottavat Suomeen pääsyä Etiopiassa
Studiossa maahanmuuttoministeri Astrid Thors


Ylen TV-uutiset

Somalit tuovat maahan yhä enemmän ottolapsia

Studiotoimittaja:
Suomeen pääsee maahan muuttavien somaliperheiden mukana yhä useammin myös perheeseen kuulumattomia lapsia. Maahanmuuttovirasto pitää uutta kasvattilapsi-ilmiötä ongelmana. Oikeat vanhemmat voivat löytyä sen jälkeen kun lapsi on jos saanut oleskelupaikan Suomesta. Toimittajamme Päivi Koskisen raportti Etiopiasta.

Toimittaja Päivi Koskinen:
Mogadishun taisteluita paennut somaliperhe on tuttu näky Suomen suurlähetystön portilla Addis Abebassa. Tästä Abdullahien perheestä yksi poika on jo Suomessa. Mukaan pyrkivät perheen 11 muuta jäsentä, vanhemmat, heidän kuusi lastaan ja kolme kasvattilastaan.

Khaali Muhammed Nooh:
Veljeni asuu Suomessa ja tukee meitä rahallisesti. Hän kertoi, että Suomi on kylmä ja rauhallinen maa.

Toimittaja:
Somalian sekava tilanne näkyy myös täällä suurlähetystön edustalla. Suomeen pyrkivien somalien määrä on moninkertaistunut viime vuosien aikana.

Maahanmuuttovirasto on havainnut näissä perheenyhdistämishaastatteluissa uuden ilmiön. Mukana on lähes poikkeuksetta kasvattilapsia. Yhdessä perheessä yleensä yhdestä neljään, joissakin tapauksissa liki kymmenkunta. Maahanmuuttovirasto epäilee, että kaikki kasvattilapset eivät millään voi olla perheen todellisia jäseniä.

Eeva-Maria Nieminen, Maahanmuuttovirasto:
Ensinnäkin siitä, että lasten vanhemmat olis kuollut, niin siitä ei tietenkään ole olemassa mitään asiakirjanäyttöä. Monta kertaa nämä lapset on niin pieniä, että emme edes pysty haastattelemaan näitä lapsia. Eli he eivät itse pysty kertomaan ovatko he todella asuneet tämän perheen kanssa, jonka kasvattilapsiksi heitä väitetään.

Toimittaja:
Biologisten lasten kuuluminen perheeseen selvitetään näiden dna-testien avulla. Kasvattilasten kohdalla vastaavaa keinoa ei ole. Joissakin tapauksissa kasvattilapsen kadonneet vanhemmat ovatkin yllättäen löytyneet, kun lapsi on saanut oleskeluluvan Suomesta. Näin myös kasvattilapsen perhe pääsee Suomeen.

Eeva-Maria Nieminen, Maahanmuuttovirasto:
Tarvitaan jonkinlaista muutosta lainsäädäntöön, niin kun tarkempaa säännöstöä siitä, millä lailla tämä kasvattisuhde on pystyttävä todistamaan, jotta sitä pidetään riittävänä.

Toimittaja:
Maahanmuuttovirasto ei silti usko että kasvattilapsi-ilmiössä olisi kyse somalien järjestelmällisestä noutobisneksestä. Perheitä halutaan pois sodan jaloista keinolla millä hyvänsä. Lisäksi moni ottolapsi on todella menettänyt vanhempansa.

Sabrin Abdullahi:
Kranaatti tappoi äitini. En oikein muista sitä. Olin leikkimässä muiden lasten kanssa, kun se tapahtui.

----------------------

A-studion Etiopia-insertti

Toimittaja Renny Jokelin:
Aluksi menemme kuitenkin Etiopiaan. Maan pääkaupunkiin Addis Abebaan on paennut jopa satoja tuhansia ihmisiä naapurimaa Somalian levottomuuksia. Toimittajamme Päivi Koskinen kulki pitkin paikallista Mogadishu Avenueta, jonka monella asukilla on toiveena päästä pois, kauas tänne pohjoiseen.

Toimittaja Päivi Koskinen:
Etiopian pääkaupungista Addis Abebasta on tullut tärkeä tukikohta sisällisotaa paenneille somaleille. Kaupungissa asuu jopa sata tuhatta somalia. Täältä löytyy myös vastine Itä-Helsingin somalikaduille.

Tätä Vaalin kaupunginosaa Addis Abebassa kutsutaan Mogadishuksi suuren somaliväestön takia ja tämä katu tässä on tietenkin paikallinen Mogadishu Avenue.

Mutta köyhä Etiopia on monille vain välietappi.

Intisaar Bashir:
Haluan Ruotsiin, koska siellä on sukulaisiani. Elämäni muuttuisi paremmaksi, jos pääsisin sinne. Täällä olen vain pakolainen.

Salah Ali Abditi:
Afrikassa meillä ei ole mitään tekemistä.

Abdi Shakur Ali:
Kaverit kertoivat, että suomalaiset ja ruotsalaiset ikääntyvät ja syntyvyys laskee. He tarvitsevat työvoimaa ja me olemme se sukupolvi, joka tekee raskasta työtä heidän puolestaan.

Toimittaja:
Toive Eurooppaan pääsystä näkyy myös toisella puolella kaupunkia, Suomen suurlähetystön edustalla. Suomeen pyrkivien somalien määrä on kasvanut ennätyssuureksi eri puolilla Afrikkaa. Pisimmät jonot ovat juuri täällä Addis Abebassa. Suomeen pyritään perheenyhdistämisen kautta. Hakijoilla on Suomessa ainakin yksi perheenjäsen, jolla on useimmiten oikeus saada puolisonsa, vanhempansa tai alaikäiset naimattomat sisaruksensa maahan.

Sallaado Ibaar:
Haluan poikani luokse Suomeen asumaan. Minulla on kaksi poikaa. Toinen on kadonnut, toinen asuu Suomessa.

Toimittaja:
Maahanmuuttovirasto selvittää paikan päällä hakijoiden taustat perheenyhdistämishaastattelujen avulla. Suomen somaliväestö on tällä hetkellä noin 10 000 somalin suuruinen. Heidän sukulaisiaan, eli perhesiteen perusteella Suomeen hakevia, on tällä hetkellä vajaat 2 000 ja määrä on jatkuvassa kasvussa.

Eeva-Maria Nieminen, Maahanmuuttovirasto:
No, varovaisesti ollaan arvioitu, että ehkä vuoden lopussa meillä saattaisi olla 3 000 somalialaista perhesidehakijaa yhteensä. Voi olla, että tämä 3 000 konkretisoituu vasta ensi vuoden alussa, mutta ensi vuoden aikana määrä tulee varmasti kasvamaan jopa 4000:een.

Toimittaja:
Yleensä Suomessa asuvan somalin 5-15 perheenjäsentä pyrkii tämän perässä Suomeen. Maahanmuuttoviraston mukaan Suomeen houkuttelee myös löysä maahanmuuttopolitiikka.

Eeva-Maria Nieminen, Maahanmuuttovirasto:
Viimeksi mä kyselin ihmisiltä, koska tosi paljon ihmisiä halusi tulla juttelemaan, että miksi Suomi on tällä hetkellä niin suosittu. Kuulin että Suomen lisäksi myös Hollanti on suosittu. Ja kun sitten kysyin miksi, niin hyvin moni sanoi, että koska sinne saa myös perheen.

Toimittaja:
Syynä on myös Somalian 18 vuotta jatkunut sisällissota. Pääkaupungin Mogadishun tilanne on pahempi kuin ehkä koskaan. Ääri-islamistinen al-Shabab-järjestö on voimistumassa. Hallituksen joukot pystyvät hädintuskin turvaamaan muutamaa hallintokorttelia.

Salaado Ibaar:
Tulimme tänne, koska pakenimme al-Shababin ja hallituksen välisiä taisteluita. Emme halua mitään muuta, kuin elää hyvässä ja rauhallisessa paikassa.

Toimittaja:
Ibaarin perhe asuu myöskin Addis Abeban somalikaupunginosassa. Maahanmuuttoviraston päätöstä he joutuvat odottamaan vielä kuukausia. Vaikka Suomen somaliväestö tulee kasvamaan lähivuosina tuhansilla, kaikki hakijat eivät pääse Suomeen.

Mohammed Abtidoon:
Olemme puhuneet kavereiden kanssa, miten täältä pääsisi pois. Voitaisiin mennä lentokoneella meren yli tai vaikka jalkaisin. Haluaisin paikkaan, jossa voi elää tavallista elämää.

-------

A-studion Astrid Thors -haastattelu

Toimittaja:
Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrdi Thors, tervetuloa A-studion suoraan lähetykseen.

[Keskustelua Keskustan vaalirahoituksesta]

Mennään sitten tähän maahanmuuttoon. Tuossa äsköisessä jutussa todettiin, että Suomeen on tulossa tämän ja ensi vuoden aikana mahdollisesti jopa 4 000 somalipakolaista perheiden yhdistämisen varjolla tai ansiosta. Pidättekö te tuota lukua realistisena?

Thors:
Meillähän on ollut pitkät jonot nimenomaan perheenyhdistämisessä, että nämä tällä hetkellä noin pari tuhatta henkilöä odottaa perheenyhdistämistä. Pitkät odotusajat, koska on aika vaikea selvittää onko todella perheellinen tai sama perheside kysymyksessä. Voi olla, että luku tästä kasvaa. Voi sanoa, että tämän päivän uutiset myöskin varsinaisesta Mogadishustahan osoittaa, että on suurta levottomuutta. Poliisipäällikkö kuoli Mogadishussa ja kyllä niin kun levottomuudet siellä on kasvattanut somalien virtaa kaikkialle Eurooppaan. Kun tarkistin lukuja, niin viime vuonna 60 prosenttia enemmän somalialaisia turvapaikanhakijoita koko Eurooppaan. Jos jotain kuitenkaan saan sanoa, niin kuitenkin suurimmat määräthän on muissa Pohjoismaissa ja mainitussa Alankomaissa. Mutta kyllähän se tämä tilanne on sen verran huolestuttava, että Eurooppa-neuvostossa tulevina päivinä päämiehet keskustelevat muun muassa Välimeren maahanmuuttotilanteesta.

Toimittaja:
Jos yhdestä maasta on tulossa jopa 4 000 uutta pakolaista, miten Suomessa pystytään ottamaan nämä kaikki vastaan? Nythän jo nämä vastaanottopaikat ovat täynnä.

Thors:
No silloinhan ei ole kysymys siitä, että ne olisivat varsinaisesti vastaanottokeskuksista, vaan heille on pyrittävä löytämään varsinainen koti, kotikunta ja...tai muuta asuttamista. Tässä on tavallaan niin kun eroa tehtävissä, tätä eroa on tehtävä, että toisaalta meillä on turvapaikanhakijoita nyt neljän ja viiden tuhannen välillä vastaanottokeskuksissa tai heidän vastuullaan. Kaikkihan eivät asu vastaanottokeskuksissa. Tästä määrästä ehkä 40 prosenttia jää Suomeen. Tällä hetkellä Somaliasta tulleet, niin kaikki...aika moni on itse asiassa hakenut turvapaikkaa jossain muualla Euroopassa. Nimenomaan Kreikka, Malta, Italiahan ovat nämä kuuluisat maat. Eurooppalaisten sääntöjen mukaan he sitten palaavat näihin maihin ensin, eikä ole meidän vastuulla.

[Merirosvoinsertti]

Toimittaja:
Viime vuonna Suomeen tuli alaikäisiä turvapaikanhakijoita aika paljon tuolta alueelta, noin 700. On ajateltu, että sekin on aika paljon järjestettyä kaupallista toimintaa, eikä pelkkää humanitaarista toimintaa...

Thors:
Kaiken kaikkiaan Suomeen tuli 700 alaikäistä kaikkialta maailmasta. Nyt luvut ovat huomattavasti vähentyneet. Puhutaan jostain...kuukaudessa tullut kymmenkunta, pari kymmentä, että huomattavasti kyllä vähentynyt. Varmaan on jotain, jotka on järjestettyjä, mutta sitten on, että täällä on sukulaisia, niin on tekijä, joka houkuttelee tänne. Että molemmista varmaan on kyse.