HS: Julkisen sanan neuvostolta kaksi langettavaa päätöstä Helsingin Sanomille

Helsingin Sanomat: Julkisen sanan neuvostolta kaksi langettavaa päätöstä Helsingin Sanomille 15.11.2010

JSN:n päätös 4358/SL/10, Helsingin Sanomat

JSN:n päätös 4248/SL/10, Iltalehti

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut kaksi langettavaa päätöstä Helsingin Sanomille. Kumpikin päätös liittyy HS.fi:n verkkokeskusteluihin.

[...]
Toinen päätös liittyy kommenttiin, joka julkaistiin presidentti Dmitri Medvedevin Suomen-vierailua koskevan uutisen keskustelussa 22. heinäkuuta.

JSN toteaa, että keskustelupalstalla julkaistiin epähuomiossa kommentti, joka loukkasi venäläisten ihmisarvoa. Heistä käytettiin halventavaa nimitystä ja kuvailtiin heidän sairastamistaan ja kuolemaansa myönteisenä asiana.

JSN:n mukaan toimitus oli vastuussa julkaisemisesta, vaikka poistikin kommentin jälkikäteen.

JSN katsoo, että kummassakin tapauksessa Helsingin Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen. Alla linkit päätöksiin.

Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.

_________________________________________________________

JSN:n päätös 4358/SL/10, Helsingin Sanomat

Asia ratkaistu: 11.11.2010.

Vastaaja: Helsingin Sanomat


PÄÄTÖS

Julkisen sanan neuvoston äänin 7–3 antama langettava päätös ihmisarvon kunnioittamista koskevassa asiassa. Ennakkomoderoidulla verkkokeskustelupalstalla julkaistiin epähuomiossa kommentti, joka loukkasi venäläisten ihmisarvoa. Heistä käytettiin halventavaa nimitystä ja kuvailtiin heidän sairastamistaan ja kuolemaansa myönteisenä asiana. Toimitus oli vastuussa julkaisemisesta, vaikka poistikin kommentin jälkikäteen. Eriävä mielipide.


Kantelu 24.7.2010

Kantelijan mielestä Helsingin Sanomien nettikeskustelupalstalla 22.7.2010 julkaistu kommentti, joka oli otsikoitu ”Menköön kotiinsa ja siivotkoon sen”, oli rasistinen. Kommentissa venäläisiä muun muassa nimitettiin russakoiksi ja kirjoitettiin, ettei ole mikään vahinko, jos heitä kuolee esimerkiksi viinaan tai lasten heitteillejättöön.


Helsingin Sanomien vastaus 23.8.2010

Päätoimittaja Mikael Pentikäinen kirjoittaa, että kommenttia ei olisi pitänyt julkaista. Se poistettiinkin nettisivuilta heti, kun toimitus sai siitä lukijapalautetta. Pentikäinen pahoittelee tapahtunutta ja korostaa, että kommentti oli keskustelupalstan julkaisuohjeiden vastainen.

Helsingin Sanomien keskustelupalstalla on käytössä ennakkomoderointi, eli kommentit seulotaan etukäteen. Päätoimittaja kertoo, että palstalle lähetettyjen kommenttien määrä on kasvanut voimakkaasti ja keskusteluvalvojien työ on hyvin kiireistä ja kuormitettua. Keskimäärin julkaisupäätös on tehtävä parissakymmenessä sekunnissa. Pentikäisen mukaan kantelun kohteena oleva kommentti läpäisi valvojan seulan epähuomiossa.


Ratkaisu

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).

”Suomalaisena isoäitinä” esiintyvä vastasi kantelijan kirjoitukseen, jossa tämä kommentoi suomalaisten viranomaisten toimintaa suomalais-venäläisen lapsen huostaanoton yhteydessä. Vastauksen kirjoittaja kuvaili nettipalstalla venäläisiä ”russakoiksi”, jotka ovat ”viekkaudella ja vääryydellä luikerrelleet Suomeen” ja jotka pitäisi ”häätää” Venäjälle. Hänen mukaansa ”liian runsaslukuisina russakat alkavat olla jo Suomelle turvallisuusuhka”. Kirjoittajan mielestä suomalaisten olisi syytä lopettaa Pietarin katulasten ruokkiminen ja vaatettaminen ja kaikki hyväntekeväisyys venäläisiä kohtaan. Hän kirjoitti, että venäläisten on itse huolehdittava oman maansa lasten asiat kuntoon. Kirjoittajan mielestä ”ei ole suomalaisille ja muille naapurikansoille mikään vahinko, jos russakoita kuolee aidsiin, viinaan, lasten heitteillejättöön, antibioottiresistenttiin tuberkuloosiin, huonoon hygieniaan, jne.”

Mielipidepalstoilla esitetään tyypillisesti kärjekkäitäkin mielipiteitä ajankohtaisista ja yhteiskunnallisesti merkittävistä kysymyksistä, joihin esimerkiksi maahanmuutto ja lastensuojeluasiat kuuluvat. Julkisen sanan neuvosto on linjannut, että myös kriittisiä ja poleemisia näkemyksiä tulee sietää. Kantelun kohteena oleva kommentti oli kuitenkin poikkeuksellisen vihamielinen ja rasistinen. Yhden kansalaisuuden edustajista käytettiin halventavaa termiä, ja erityisesti lasten kärsimystä ja ennenaikaista kuolemaa pidettiin myönteisenä asiana. Kirjoituksen voi katsoa loukanneen venäläisten ihmisarvoa – näin siitä huolimatta, että se sydämettömyydessään kertoi ennen kaikkea kirjoittajastaan.

Julkisen sanan neuvosto suosittaa verkkolausumassaan, että verkkokeskusteluun sovelletaan ennakkomoderointia eli puheenvuorot seulotaan ja tarvittaessa muokataan. Neuvosto pitää myönteisenä, että Helsingin Sanomat noudattaa lausuman suositusta ja haluaa turvata keskustelun asiallisen tason. Toimitus toimi oikein poistaessaan asiattoman kommentin sen jälkeen, kun siitä oli lehdelle huomautettu. Tämä ei kuitenkaan poista lehden vastuuta asiattoman kirjoituksen julkaisupäätöksestä. Resurssipula ei ole riittävä peruste poiketa tällaisesta sitoumuksesta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.


Arto Henrikssonin, Inkeri Pasasen ja Susanna Reinbothin eriävä mielipide:

Helsingin Sanomat pyrkii ennakkomoderoinnilla turvaamaan nettikeskustelun asiallisen tason. Siitä huolimatta sivuille oli päässyt vahingossa asiaton kommentti, jonka toimitus poisti viipymättä ja asianmukaisesti sen jälkeen, kun siitä oli sille huomautettu. Helsingin Sanomat myönsi virheensä, ja korjasi sen vastuullisella tavalla. Poistettu kommentti oli asiaton, mutta ei niin vakava, etteikö sen välitön poistaminen olisi ollut riittävä toimenpide. Myös jälkimoderoiduilla sivuilla lehden menettely olisi selkeästi ollut riittävä, joten langettava päätös asettaa asialliseen nettikeskusteluun pyrkivän, ennakkomoderoidun sivuston ylläpitäjän lähtökohtaisesti huonompaan asemaan kuin jälkimoderoidun sivuston ylläpitäjän.


Ratkaisun tekijät: Langettavan puolesta äänestivät Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Jussi Eronen, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Titta Sinisalo ja Maija Toppila.

Vapauttavaa kannattivat Arto Henriksson, Inkeri Pasanen ja Susanna Reinboth.

______________________________________________

JSN:n päätös 4248/SL/10, Iltalehti

Asia ratkaistu: 11.11.2010.

Vastaaja: Iltalehti


PÄÄTÖS

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös ihmisarvon kunnioittamista ja jälkimoderoidun verkkokeskustelun pelisääntöjä koskevassa asiassa. Verkkokeskustelussa julkaistu puheenvuoro loukkasi haitilaisten ja kaikkien mustaihoisten ihmisarvoa vain muutama päivä tuhoisan maanjäristyksen jälkeen. Puheenvuoro löytyi keskusteluketjusta vielä noin kymmenen kuukautta maanjäristyksen jälkeen. Keskustelupalstaa ei ole erotettu riittävän hyvin toimituksellisesta sisällöstä.


Kantelu 19.1.2010

Kantelun mukaan Haitin maanjäristyksen onnettomuusuutisten yhteydessä Iltalehden nettilehdessä on julkaistu keskustelupalsta, jossa 17.1.2010 mennessä on kirjoitettu 28 sivua rasistisia kommentteja onnettomuuden uhreista. Kyse ei kantelun mukaan ole muutamasta palstalle eksyneestä viestistä, vaan lähes kaikki sivut ovat täynnä viestejä, joissa muun muassa nimitellään haitilaisia ryösteleviksi paviaaneiksi, voodoo-noidiksi, iloitaan mahdollisimman monien mustien kuolemasta, jotta saadaan enemmän "tilaa", ehdotetaan somalien lähettämistä Haitiin ja toivotaan maanjäristystä Somaliaan.

Kantelija epäilee, että jotkin viestit eivät ole edes lukijoiden kirjoittamia, vaan lehden toimituksen kirjoittamia provosoivia keskustelunavauksia. Yhden vuosikymmenten tuhoisimman luonnonkatastrofin jälkeen Iltalehti julkaisee lähes 30 sivua uhreja rienaavia rasistisia viestejä. Kantelija pyytää neuvostoa puuttumaan asiaan.


Iltalehden vastaus 5.3.2010

Päätoimittaja Kari Kivelä vastauksen mukaan JSN:n tehtävää ja toimintaa ohjaa Julkisen Sanan Neuvoston perussopimus. Perussopimuksen 2 §:ään on kirjattu neuvoston ja sen puheenjohtajan toimivalta. 2 §:n 1 momentissa todetaan: ”Neuvosto ja puheenjohtaja voivat käsitellä tämän perussopimuksen hyväksyneissä joukkoviestimissä julkaistua toimituksellista aineistoa sekä sen erottuvuutta mainosaineistosta. Myös tietotoimistot voivat kuulua neuvoston ja puheenjohtajan toimivallan piiriin.”

Kantelu koskee Iltalehden verkkojulkaisunsa yhteydessä ylläpitämällä lukijoiden keskustelupalstalla olleita viestejä. Koska kantelu ei koske Iltalehden julkaisemaa toimituksellista aineistoa, tulee kantelu päätoimittajan vastauksen mukaan jättää tutkimatta.

Päätoimittajan perustelut: Iltalehti tarjoaa verkkojulkaisunsa yhteydessä lukijoille tilan käydä keskustelua eri aihealueilta: harrastuksista, elämäntavoista ja ajankohtaisaiheista. Pääsääntöisesti keskusteluavaukset tapahtuvat keskustelijoiden itsensä toimesta. Ennakkomoderointia ei suoriteta. Lukijoiden keskustelupalstoille lähettämät viestit tarkistetaan Iltalehden omien keskustelunvalvojien ja vapaaehtoismoderaattoreiden toimesta jälkikäteen. Keskustelunvalvojat eivät lukeudu toimitukselliseen henkilökuntaan eivätkä ole sen työnjohdon alaisuudessa. Valvojat ja vapaaehtoismoderaattorit poistavat selvästi asiattomat viestit.

Myös lukijoille on päätoimittajan mukaan varattu mahdollisuus ilmiantaa sopimattomia kirjoituksia ja pyytää niiden poistamista klikkaamalla tarkoitukseen varattua linkkiä. Iltalehden verkkosivuilla on julkaistu keskustelufoorumia koskevat ohjeet, joissa mm. kielletään kunniaa loukkaavien ja rasististen viestien kirjoitukset. Keskustelupalstan aineisto erottuu selvästi toimituksellisesta aineistosta.

Päätoimittajan yhteenveto: Iltalehti on toiminut asiassa sananvapauslain mukaisesti noudattaen JSN:n verkkojulkaisuista antamaa periaatelausumaa. Sananvapauslain mukaan ennakkomoderoimatonta aineistoa ei pidetä lainkaan osana verkkojulkaisua. Kirjoittajat kantavat vastuun kirjoituksistaan yksin. Tämä on tehty kirjoittajille selväksi keskustelufoorumin ohjeissa. Kantelussa tarkoitetut viestit ovat riidattomasti muuta kuin toimituksellista aineistoa. JSN:n antama periaatelausuma ei synnytä toimivaltaa asian käsittelylle. Asian näin ollen kantelu tulee siis jättää tutkimatta.


Iltalehden vastaus 15.10.2010

Aiemman vastauksen lisäksi päätoimittaja Kari Kivelä esittää yksityiskohtaisemman selvityksen siitä, kuinka keskustelufoorumi on yhtiön organisaatiossa järjestetty ja kuinka se toimii. Kansalaiskeskusteluun tarkoitettu keskustelufoorumi on Iltalehden verkkoliiketoimintaan kuuluva organisatorisesti ja toiminnallisesti lehden toimituksesta erotettu itsenäinen yksikkö. Keskustelufoorumin esimiehenä toimii tekninen päällikkö Antti Haarala. Hänen alaisuudessaan toimii moderointiyksikkö, johon kuuluu päämoderaattori, kolme moderaattoria sekä näiden työsuhteessa olevien henkilöiden lisäksi 25 vapaaehtoista deletointioikeuden omaavaa henkilöä. Kuka tahansa keskustelufoorumiin osallinen voi lisäksi sähköisesti tehdä ilmoituksen asiattomaksi kokemastaan viestistä.

Keskustelufoorumin sisällön valvontamuodoksi on Kivelän mukaan valittu jälkimoderointi. Jälkimoderoinnilla tarkoitetaan sitä, että ohjeiden, hyvien tapojen tai lainvastainen viesti tai kokonainen viestiketju deletoidaan. Joissakin yksittäisissä tapauksissa saatetaan viestejä muokata, joka lähinnä on sinänsä asialliseen viestiin sisältyvän ongelmalliseksi nähdyn yksittäisen sanan taikka lauseen poistamista.

Parhaimmillaan keskustelufoorumiin tulee lähes 10.000 viestiä vuorokaudessa. Asiattoman viestin/viestiketjun keskimääräinen poistamisaika ilmoituksen saapumisesta on 5–10 minuuttia. Viestien suuri määrä huomioon ottaen on tietenkin mahdollista, että joku asiaton yksittäinen viesti taikka osa viestiä jää varsinaisesta valvonnasta taikka ns. ilmiantojärjestelmästä huolimatta havaitsematta. Saatujen kokemusten ja seurannan perusteella tässä uudessa kansalaiskeskustelufoorumissa keskustelu on selvästi menossa valistuneeseen suuntaan.

Kuten edellä on todettu, tavanomaisin menettely asiattoman viestin suhteen on sen deletoiminen. Mikäli kysymys on vakavasti katsottavasta asiattomasta viestistä tai jatkuvista asiattomuuksista, toimitus asettaa päätoimittajan mukaan viestin lähettäjän IP-osoitteeseen kohdistuvan eston.

Perinteisissä joukkoviestimissä (printtilehdet, verkkolehdet, radio/tv) julkaistut viestit ovat poikkeuksetta monipolvisen toimituksellisen prosessin lopputuloksia. Toimitukselliset prosessit voidaan jakaa kahteen ryhmään: 1. tietojen hankkimiseen ja sisällön luomiseen sekä
2. julkaisupäätöksen tekemiseen. Etukäteismoderoinnissa jokainen julkaistu viesti voidaan päätoimittajan vastauksen mukaan katsoa toimitukselliseksi aineistoksi, koska ne ovat läpikäyneet toimituksellisen prosessin tärkeimmän osan eli julkaisupäätöksen riippumatta siitä, onko sisällöt laadittu toimituksen ulkopuolella (esimerkkinä perinteisessä viestinnässä yleisönosastokirjoitukset). Jälkimoderoinnissa ulkopuolisen tuottama sisältö ei ole ennen sen julkituloa ollut minkäänlaisen toimituksellisen prosessin kohteena: sisältö on ulkopuolisen tuottamaa ja se on saatettu julkisuuteen kenenkään siihen etukäteen puuttumatta.

Jälkimoderoinnin etuna on Kivelän mielestä se, että siinä sananvapautta voidaan toteuttaa sanan varsinaisessa merkityksessä eli kenen tahansa kansalaisen on mahdollista kertoa mielipiteensä kulloisestakin asiasta kenenkään siihen etukäteen puuttumatta. Jälkimoderointi on kuitenkin välttämätöntä mm. rikosoikeudellisen vastuun välttämiseksi kenen tahansa keskustelufoorumia koskevan sivuston ylläpitäjältä.

Periaatelausumassaan neuvosto suosittaa ennakkomoderointia, mutta toteaa tämän lisäksi seuraavan: ”Jos itsesääntelyyn sitoutunut tiedotusväline kuitenkin pitää yllä verkossa keskustelupalstaa, jonka sisältöä se ei seulo eikä muokkaa, palsta on erotettava selvästi tiedotusvälineen julkaisemasta muusta aineistosta. Keskustelijoille on myös tehtävä selväksi, että he voivat joutua juridiseen vastuuseen kirjoittamistaan viesteistä. Sivujen ylläpitäjän on myös varattava kävijöille mahdollisuus ilmoittaa asiattomasta viestistä ja pyytää niiden poistamista.”

Iltalehden keskustelufoorumi täyttää päätoimittaja Kivelän mukaan kaikki nämä ehdot: se erottuu selvästi muusta eli toimituksellisesta aineistosta, keskustelijoille on tehty selväksi heidän juridinen vastuunsa, kävijöille on järjestetty mahdollisuus ilmoittaa asiattomista viesteistä ja pyytää niiden poistamista ja tämän lisäksi keskustelufoorumin valvonta on asianmukaisesti ja riittävästi järjestetty.

Iltalehden keskustelufoorumi on päätoimittaja Kivelän mukaan järjestetty kaikissa suhteissa Julkisen sanan neuvoston periaatelausuman edellytysten mukaisesti. Valvonta on tässäkin asiassa toiminut asianmukaisesti ja asiattomat viestit on poistettu kohtuullisessa ajassa. Koska kysymyksessä on jälkimoderoitu kansalaiskeskustelufoorumi, tällä alustalla olevat viestit eivät ole eivätkä voikaan olla miltään osin toimituksellista aineistoa.


Ratkaisu

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).

Iltalehden toimitus otsikoi viestiketjun aloituksen 14.1.2010 Iltalehti.fi:n Keskustelufoorumissa seuraavasti: ”Keskustele Haitin maanjäristyksestä”. Toimituksen aloitusteksti on seuraavanlainen: ”Haitissa jopa tuhansien ihmisten pelätään kuolleen voimakkaassa maanjäristyksessä”. Keskustelunaloitukseen lisätty ”Lue lisää” -linkki vie 13.1.2010 julkaistuun Iltalehden uutiseen ”Haitin katastrofi: Tuhansien pelätään kuolleen”.

Noin kymmenen kuukautta myöhemmin 1.11.2010 keskusteluketjussa oli 37 sivua puheenvuoroja, joista yksi kuuluu seuraavasti: ”Haitilaisilla olisi jokin toivo, jos olisivat sivistyneitä valkoihoisia. Kaikki nälänhätä ja muut ongelmat sikiävät mustien asuma-alueille, koska he ovat laiskoja ja tyhmiä. Maanjäristys tietenkään ei johdu entisistä orjista, mutta kaaos johtuu. Mitä haitilaiset ovat tehneet nyt katastrofin jälkeen? Eivät mitään. Odottelevat viidakkoveisten kanssa seuraavaa ryöstökohdetta. Annetaan niiden apinoiden kuolla. Rahaa tarvittaisiin parempiinkin kohteisiin.” Puheenvuoro on sivulta ilmenevien tietojen mukaan kirjoitettu 18.1.2010 klo 18.08 eli noin viisi päivää maanjäristyksen jälkeen. Se löytyi sivustolta edelleen 1.11.2010.

Mielipidepalstoilla esitetään tyypillisesti kärjekkäitäkin kommentteja ajankohtaisista kysymyksistä. Julkisen sanan neuvosto on linjannut, että myös kriittisiä ja poleemisia näkemyksiä tulee sietää. Kantelun kohteena oleva keskusteluketju alkoi heti Haitin maanjäristyksen jälkeen, joka mittaluokaltaan vastasi Kaukoidän tsunamia. Molemmissa kuoli yli 200 000 ihmistä. Esimerkiksi poimittu kommentti on poikkeuksellisen jyrkkä, vihamielinen ja avoimen rasistinen. Se halventaa paitsi haitilaisten myös kaikkien muiden tummaihoisten ihmisarvoa – näin siitä huolimatta, että se sydämettömyydessään kertoo ennen kaikkea kirjoittajastaan. Keskusteluketju ja varsinkin esiin nostettu viesti osoittavat, että jälkimoderointi ei toiminut riittävän hyvin, vaikka lehti korostaa vastuutaan keskustelujen jälkimoderoijana. Lehti ei poistanut viestejä senkään jälkeen, kun asiattomista viesteistä virisi yleinen paheksuva keskustelu ja lehti sai tiedon kantelusta.

JSN:n verkkolausuma (3741/L/07) suosittaa keskustelupuheenvuorojen seulomista ja muokkaamista ennen julkaisua. Neuvosto kuitenkin hyväksyy myös jälkimoderoidut palstat. Siinä tapauksessa palsta on erotettava selvästi tiedotusvälineen julkaisemasta muusta aineistosta. Verkkosivuilla kävijöiden on voitava nähdä sivuilta heti, millaisella palstalla he ovat ja millaisia sääntöjä sillä noudatetaan. Tämä on tiedotusvälineiden luotettavuudelle erityisen tärkeää.

Iltalehden www-keskustelu löytyy etusivun päävalikosta. Valikko jää edelleen näkyviin, kun lukija klikkaamalla siirtyy keskustelufoorumiin. Linkkejä keskusteluihin on muuallakin Iltalehden www-sivuilla. Useat keskusteluketjut, muun muassa Haitin maanjäristyskeskustelu, ovat Iltalehti.fi/Toimituksen aloittamia ja niissä on linkki Iltalehdessä julkaistuihin uutisiin. Keskustelupalsta on nimeltäänkin Iltalehden keskustelufoorumi. Julkisen sanan neuvoston mielestä palsta on nykymuodossaan olennainen osa Iltalehteä. Lukijoiden on vaikea tajuta, että se voisi olla erillinen julkaisu.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Jussi Eronen, Arto Henriksson, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Inkeri Pasanen, Susanna Reinboth, Titta Sinisalo ja Maija Toppila.