Sivistys.net: Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi

Sivistys.net: Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi 5.11.2010

Maahanmuuttajakoulutuksessa kantaväestö ja tulokkaat oppivat toisiltaan, muistuttaa Grundtvig-ohjelmaa koordinoiva Alan Smith. Hän kannustaa suomalaisia kansainvälisiin oppimishankkeisiin vaihtamaan kokemuksia siitä, miten samaa työtä tehdään muualla.

Apulaisjohtaja Alan Smith koordinoi Grundtvig-ohjelmaa Euroopan komissiossa. Brysselistä käsin näyttää, että maahanmuuttajat ovat kymmenen vuotta täyttävän aikuiskoulutuksen liikkuvuusohjelman keskeistä ja kasvavaa kohderyhmää.

Näin on myös Suomessa. Vuonna 1990 ulkomaalaisia oli puoli prosenttia väestöstä, nyt heitä on lähes kolme prosenttia, eikä trendi ole laskeva.

— Teillä aikuiskoulutuksen asiat ovat hyvin, sillä osallistuminen on Euroopan kärkeä ja resursointi eurooppalaisessa vertailussa kohtuullista. Maahanmuuttajakoulutuksessa suomalaisten kannattaa kuitenkin kuunnella niitäkin, joilla on asiasta pidempi kokemus, Smith toteaa.

Maahanmuuttajat ovat voimavara

Koko Euroopassa keskeinen kysymys on se, missä määrin maahanmuuttajia integroidaan yhteiskuntaan ja missä määrin tuetaan heidän omaa kulttuuriaan.

— Liian usein maahanmuutosta puhutaan ongelmana, kun se on mahdollisuus ja maahanmuuttajat tärkeä resurssi. Siksi monikulttuurisuuskasvatus ei kohdistu vain tulokkaisiin vaan myös kantaväestöön, Alan Smith sanoo.

Aikuiskouluttajilta kaksisuuntainen oppimisprosessi vaatii kulttuurisensitiivisyyttä ja avoimuutta uusille pedagogisille menetelmille. Parhaiten maahanmuuttajia tuetaan viemällä opetus ulos luokkahuoneista, arjen tilanteisiin. Informaalin oppimisen tunnustamiseen haetaan Brysselissäkin kiivaasti työkaluja.

Alan Smith osallistuu Suomessa Grundtvigin kymmenvuotisseminaariin. Torstaina pitämistään työpajoista hän vie suomalaisten ideoita komissioon seuraavan, vuonna 2014 käynnistyvän elinikäisen oppimisen ohjelmakauden (LLP) valmisteluun.

— Ohjelman voima on sen muuntuvuus paikallisiin oloihin. Hankkeet tuottavat osaamisverkoston, joka kannattelee aikuiskouluttajia senkin jälkeen, kun itse hanke on päättynyt, hän sanoo.

Smith toivoo, että ohjelma resursoidaan niin, että monikulttuurisuuden edistäminen osaajien verkostossa on tulevaisuudessakin mahdollista. Nykyinen neljän prosentin osuus LLP-ohjelman kokonaisbudjetista ei siihen riitä.

Suomi monikulttuuristuu oppimiskumppanuuksissa

* Vuonna 2009 kulttuurienvälinen kasvatus oli Grundtvig-ohjelmassa toteutettujen oppimiskumppanuuksien suosituin teema. Sen jälkeen tulivat Euroopan maista oppiminen ja aktiivinen kansalaisuus.
* Syrjäytymisvaarassa olevien oppimismahdollisuudet kiinnostavat niukasti — vaikka maahanmuuttajat lukeutuvat kohderyhmään ja heidän tukemisensa opintielle kuuluu ohjelman tavoitteisiin.