HS: Ulkosuomalaiset: Rasismimaine pilaa Suomi-kuvaa

Helsingin Sanomat: Ulkosuomalaiset: Rasismimaine pilaa Suomi-kuvaa 29.1.2012

Näin ulkosuomalaiset kommentoivat Suomen imagoa

YLE: HS: Suomi-kuva rasistinen ulkomailla

Suomen hyvä maine ulkomailla tahriintui viime vuonna, arvioivat ulkomailla asuvat suomalaiset HS:n ulkopolitiikkakyselyssä.

Suomesta on levinnyt kuva suvaitsemattomana ja jopa rasistisena maana. Useiden ulkosuomalaisten mielestä mielikuvaan ovat vaikuttaneet perussuomalaisten suosio ja ulkomaalaisvastaisena pidetyt kommentit, jotka on pantu merkille monissa maissa.

HS:n kyselyyn vastasi poikkeuksellisen laaja joukko: 1 126 suomalaista 78 maasta.

Suvaitsemattomuudesta ei erikseen kysytty. Aihe nousi esiin avovastauksissa kysymykseen, mitä piirrettä Suomen imagossa presidentin pitäisi parantaa. Rasismi ja suvaitsemattomuus mainittiin vastauksissa useammin kuin mikään muu yksittäinen aihe.

Suomen mainetta ylipäänsä suurin osa vastaajista piti kuitenkin hyvänä.

Ulkosuomalaisilta kysyttiin myös, minkä teeman pitäisi olla presidentin ulkopolitiikan painopiste.

Tärkeimmäksi aiheeksi ulkosuomalaisten valinnoissa nousi ihmisoikeuksien edistäminen maailmalla. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat vienninedistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja rauhansovittelu kansainvälisissä kriiseissä.

Lisää aiheesta sunnuntain Helsingin Sanomissa

______________________________

YLE: HS: Suomi-kuva rasistinen ulkomailla

Suomen maine ulkomailla tahriintui Helsingin Sanomien mukaan viime vuonna. Lehden ulkomailla asuville suomalaisille tekemän kyselyn mukaan Suomesta on levinnyt kuva suvaitsemattomana ja jopa rasistisena maana.

Useiden kyselyyn vastanneiden ulkosuomalaisten mukaan asiaan ovat vaikuttaneet muun muassa perussuomalaisten suosio ja ulkomaalaisvastaisiksi koetut kommentit, jotka on huomattu useissa maissa.

Suvaitsemattomuudesta ei erikseen kysytty, vaan se nousi esiin vastauksissa kysymykseen mitä maamme imagossa pitäisi parantaa.

Suomen mainetta kokonaisuudessaan suurin osa vastaajista piti kuitenkin hyvänä.

Ulkopoliittisessa kyselyssä haettiin myös osviittaa presidentin ulkopolitiikan painopisteestä. Tärkeimmäksi asiaksi nousi ihmisoikeudet. Vienninedistäminen koettiin seuraavaksi tärkeimpänä.

Helsingin Sanomien kyselyyn vastasi yli 1100 suomalaista 78 maasta.

____________________________________

Helsingin Sanomat: Suomi sai suvaitsemattoman maineen

Tulevan presidentin pitäisi kohentaa tahran saanutta Suomi-kuvaa, sanovat ulkomailla asuvat suomalaiset HS:n kyselyssä. Yli tuhat suomalaista 78 maasta vastasi. "Suomi on pieni maa ja tarvitsee kansainvälisyyttä", kirjoitti Anna Ndiaye Ranskasta.

Suomen maine ulkomailla on saanut kolauksen. Suomi-kuvaan on maailmalla liitetty rasismi ja suvaitsemattomuus, sanovat ulkomailla asuvat suomalaiset HS:n kyselyssä.

Ulkosuomalaisten mukaan Suomen mainetta ovat tahrineet etenkin perussuomalaisten vaalimenestys ja ulkomaille kantautuneet, rasistisina pidetyt kommentit. Monissa maissa nämä on tulkittu merkiksi äärioikeiston noususta Suomessa.

HS:n kysely koski presidentiltä toivottavaa ulkopolitiikkaa. Poikkeuksellisen laajaan selvitykseen vastasi 1 126 suomalaista 78 maasta.

Rasismista ei erikseen kysytty. Ulkosuomalaisten huoli nousi esiin avovastauksissa kysymykseen, mitä piirrettä Suomen imagossa presidentin pitäisi parantaa. Suvaitsemattomuus mainittiin vastauksissa useammin kuin mikään muu yksittäinen aihe.

"Yllättävän monilla saksalaisilla on kuva Suomesta maahanmuuttajavastaisena maana, jossa ulkomaalaiset ovat kakkoskansalaisia", sanoo Berliinissä asuva pelituottaja Miikka Luotio.

Ikävän maineen ja korkeiden hintojen vuoksi Luotion saksalainen avovaimo ei halua harkita muuttoa Suomeen.

Kolhusta huolimatta neljä viidestä vastaajasta piti Suomen imagoa asuinmaassaan hyvänä. Useat kuitenkin huomauttivat, että kuva Suomesta on kapea tai olematon.

Eri maissa asuvat suomalaiset toivoivat vastauksissaan presidentin arvovallallaan vaikuttavan siihen, ettei Suomi käpertyisi itseensä.

"Mielestäni presidentin tavoitteena olisi yleisen ilmapiirin muokkaaminen avoimemmaksi, jotta suomalaiset viimein heräisivät ymmärtämään, että Suomi on pieni maa ja tarvitsee kansainvälisyyttä ja ulkomaalaisia tulevaisuudessa", kirjoitti Ranskassa asuva Anna Ndiaye.

Ihmisten perusoikeuksien kunnioittaminen nousi kärkeen myös monivalintavastauksissa. Ulkosuomalaisilta kysyttiin, mihin presidentin pitäisi ulkopolitiikassa vaikuttaa. Useimmat – 61,5 prosenttia vastaajista – valitsivat vaihtoehdoista ihmisoikeuksien edistämisen maailmalla. Toiseksi eniten mainintoja sai vienninedistäminen.

Vastausten perusteella ulkomailla asuvat suomalaiset eivät näe sotilaallista uhkaa tai terrorismia erityisenä huolenaiheena Suomelle. Muutenkin ulkosuomalaisten maailmankuva näyttäisi painottuvan vanhojen ulkopoliittisten murheiden sijaan tuoreempiin haasteisiin. Ilmastonmuutosta ja rauhansovittelua pidettiin vastauksissa tärkeänä. Presidentiltä toivottiin aiempaa aktiivisempaa, rohkeampaa ja itsevarmempaa ulkopolitiikkaa.

"Suomi on useita Euroopan maita selvästi jäljessä esimerkiksi vihreän energian saatavuudessa ja sen tuotannossa. Häpeällistä, kun meidän tulisi olla (maineen perusteella) vihreää ja luontoystävällistä kansaa", kirjoitti Belgiassa asuva Eeva Halla.

Huomattavaa oli, että 44 prosenttia vastaajista piti tärkeänä alueena vahvistuvia suurvaltoja, kuten Kiinaa, Intiaa ja Brasiliaa. Nousevia maita pidettiin jopa merkittävämpinä kuin supervalta Yhdysvaltoja.

Ulkomailla asuu väestörekisterikeskuksen mukaan 230 422 äänestämään oikeutettua suomalaista. He asuvat 178 maassa.

HS:n kyselyssä useat toivoivat, että presidentti kiinnittäisi enemmän huomiota ulkosuomalaisten huoliin, kuten oleskelulupiin, äänestysmahdollisuuksiin, sosiaaliturvaan ja paluumuuton vaikeuksiin.

=====

Näin kysely tehtiin

Ulkosuomalaisille lähetetty kysely käsitteli Suomen presidentin ulkopolitiikkaa ja Suomen imagoa.

Kysely lähetettiin sähköpostitse 3 053 ulkomailla asuvalla suomalaiselle, jotka olivat kirjautuneet HS:n Terveisiä maailmalta -palveluun ja antaneet luvan ottaa yhteyttä.

Nettikyselyssä oli neljä monivalinta- ja kaksi avokysymystä.

Kyselyyn vastasi runsas kolmannes eli 1 126 ihmistä. Vastauksia tuli 78 maasta. Vastanneista noin puolet oli 30–45-vuotiaita ja lähes 70 prosenttia naisia.