Uusi Suomi: Lipponen perustelee Niinistö-hyökkäystään: ”Vaarallista”

Uusi Suomi: Lipponen perustelee Niinistö-hyökkäystään: ”Vaarallista” 14.1.2012

Uusi Suomi: Lipposen hyökkäys – Nyt puhuu J. Niinistö

Jussi Niinistö: Lipposen leimakirves (blogi)

Helsingin Sanomat: Lipposen ja Jussi Niinistön kiistely jatkuu

Verkkouutiset: "Rasismista tulossa samanlainen lyömäase kuin neuvostovastaisuudesta"

YLE Uutiset: Lipposen ja Jussi Niinistön demokratiasota kuumenee

Jussi Niinistö: Avoin kysymys Paavo Lipposelle (blogi) 20.1.2012

Taustaa:
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 32/2011: Lepäämässä oleva ehdotus Suomen perustuslain muuttamisesta 13.9.2011

SDP:n presidenttiehdokas Paavo Lipponen perustelee kampanjansa Facebook-sivulla, miksi hän syytti Ylen presidenttitentissä perussuomalaisten Timo Soinin vaalipäällikköä, perussuomalaisten kansanedustajaa Jussi Niinistöä äärioikeistolaiseksi.

Lipposen nostaa esille Niinistön viime syksyllä eduskunnassa pitämän puheen, jossa tämä ilmoitti "poistavansa varmistimen", kun kuulee sanan parlamentarismi. Tämä on Lipposen mielestä vaarallista ajattelua.

- Parlamentarismin halveksiminen on suomalaisen demokratian halveksimista. Puolueiden halveksiminen - Perussuomalaiset eivät varmaankaan siis ole puolue - on demokratian halveksimista. J. Niinistön edustamaa suuntausta pitää tiukasti vastustaa, se on maallemme vaarallinen ja veisi Suomen kauaksi muista pohjoismaista, Lipponen kirjoittaa Facebookiin.

Soini on puolustanut kiivaasti omaa kampanjapäällikköään.

- Jussi Niinistö on vaalipäällikköni näissä presidentinvaaleissa. Oli muuten viime presidentinvaaleissakin. Jussi Niinistöllä on ollut merkittävä rooli Perussuomalaisten nousussa. Nyt tämä kelpo mies yritetään leimata ääri-ihmiseksi. Not in my name, Soini kirjoitti eilen blogissaan.

________________________________________________

Paavo Lipposen Facebook-merkintä 14.1.2012

Kansanedustaja Jussi Niinistö on ilmoittanut poistavansa varmistimen, kun kuulee sanan "parlamentarismi". Puheessaan eduskunnassa 12.9.2011 J. Niinistö piti parlamentarismin vahvistamista "kansanvallan heikentämisenä". Parlamentarismi on hänen mielestään "puoluejohtajien valtaa". J. Niinistö unohtaa, että Suomen hallitusmuodon perustaksi tuli vuonna 1919 eduskuntakeskeinen, parlamentaarinen järjestelmä. Silloin hylättiin presidenttivaltainen vaihtoehdo, jota oikeisto ajoi. Sellainen tuli Baltian ja Itä-Euroopan maihin, mikä antoi äärioikeistolle vallan presidentin suojassa. Parlamentarismin halveksiminen on suomalaisen demokratian halveksimista. Puolueiden halveksiminen - Perussuomalaiset eivät varmaankaan siis ole puolue - on demokratian halveksimista. J. Niinistön edustamaa suuntausta pitää tiukasti vastustaa, se on maallemme vaarallinen ja veisi Suomen kauaksi muista pohjoismaista.

_________________________________________________

Uusi Suomi: Lipposen hyökkäys – Nyt puhuu J. Niinistö

Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Timo Soinin kampanjapäällikkö, kansanedustaja Jussi Niinistö kertoo yllättyneensä SDP:n presidenttiehdokkaan Paavo Lipposen häneen kohdistuneesta hyökkäyksestä.

Lipponen kutsui Ylen vaalitentissä Niinistöä äärioikeistolaiseksi. Myöhemmin Facebookissa Lipponen perusteli tätä sillä, että Niinistö oli eduskunnassa sanonut "poistavansa varmistimen" kuullessaan sanan parlamentarismi.

- Kieltämättä yllätyin Lipposen leimakirveen heiluttelusta, mutta toisaalta tälläistä politiikkaahan hän on aina silloin tällöin tehnyt, kun on kokenut olevansa ahtaalla. Isku oli kohdistettu eritoten Soinin vaalikampanjaa vastaan, olenhan vaalipäällikkö, Niinistö vastaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan.

Samalla Niinistö kiistää olevansa äärioikeistolainen.

- Olen pyrkinyt julkisessa työssäni toimimaan asialinjalla Suomen ja suomalaisten parhaaksi, en häpeäksi. En ole politiikassa mukana omaa etua ajaakseni. Olen puolustanut kansanvaltaa. En usko rotuoppeihin. En ole rasisti, enkä halveksi demokratiaa. Olen maailmankatsomukseltani isänmaallinen, en äärioikeistolainen, Niinistö vastaa Lipposelle.

_______________________________________________________

Jussi Niinistö: Lipposen leimakirves (blogi)

Pöö! Ei ole mitään pelättävää. Paitsi Jussit Halla-aho ja Niinistö.

Tähän tapaan Suomen kansaa pelotteli SDP:n presidenttiehdokas Paavo Lipponen YLE:n torstaisessa vaalitentissä Järvenpäässä - tyylilleen uskollisena.

Keskustelua kuunnellessa tuli mieleen, että ollaanko Suomessa rakentamassa rasismikortista samanlaista lyömäasetta kuin neuvostovastaisuudesta 1970-1980-luvuilla? Tätä minulle viestitti myös muuan aikakauteen perehtynyt tutkija.

Ohessa Yle Areenan tallenteelta puretut suorat lainaukset TV-väittelystä ehdokkailta Paavo Lipponen ja Timo Soini, löytyvät ohjelman kohdasta 1 h 12 minuuttia:

PL: ”Minusta perussuomalaiset ei ole mikään äärioikeistolainen puolue, mutta siellä on selkeästi äärioikeistolaisia, kuten Halla-aho ja Niinistö, jotka julkisesti halveksivat demokratiaa ja piileskelevät Timo Soinin leveän selän takana. Vaikka teillä ois 50 prosenttia kannatus, niin minä vastustan tällaista politiikkaa ja tähän pitää nyt panna stoppi tähän kehitykseen eikä niin että kaikenlaisen huumorin varjolla tämä on entistä hyväksyttävämpää tällainen trendi. Kaikenlainen myöskin huono käytös, eli ei se, että se tulee pintaan kaima, niin kuin siunaa sitä, että tämä pitäisi jotenkin hyväksyä, vaan pikemminkin päinvastoin sen pitäisi toimia herätyksenä meille kaikille että rasismia, kaikkea tällaista vähemmistön syrjintää ja ja puhumattakaan demokratian halveksunnasta niin tähän on pantava vastaliike (- -). Toimenpiteet näitä poliitikkoja vastaan ovat täysin mitättömiä. Ja tästä koituu myös häpeä Suomelle, näinhän se on.”


TS: ”Joo, mutta tää oli kyllä täysin käsittämätön puheenvuoro. Otan nyt tämän Jussi Niinistön, koska varmaankin tarkoitit häntä Niinistöä etkä Sauli Niinistöä. Jussi Niinistö on arvostettu filosofian tohtori, tutkija, dosentti, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja eikä ole mistään rikkeestä koskaan ollut syytteessä mistään. Pidän tätä täysin käsittämättömänä leimauspuheena häntä kohtaan, hän on puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, Suomen kansan valitsema kansanedustaja.”

Kieltämättä yllätyin Lipposen leimakirveen heiluttelusta, mutta toisaalta tälläistä politiikkaahan hän on aina silloin tällöin tehnyt, kun on kokenut olevansa ahtaalla. Isku oli kohdistettu eritoten Soinin vaalikampanjaa vastaan, olenhan vaalipäällikkö. Vastasin asiasta Helsingin Sanomien toimittajan kysymyksiin, ja Soini kirjoitti väittelyä seuranneena aamuna plokiinsa kauniit sanat:

“Jussi Niinistö on vaalipäällikköni näissä presidentinvaaleissa. Oli muuten viime presidentinvaaleissakin. Jussi Niinistöllä on ollut merkittävä rooli Perussuomalaisten nousussa. Nyt tämä kelpo mies yritetään leimata ääri-ihmiseksi. Not in my name. (- -) Puolustan ystävääni ja luottomiestäni asiattomuuksia vastaan.”

Timo Soinin antamaa tukea arvostan suuresti. “Kelpo mies” on hyvä meriitti. Myös eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner tarjosi Alma median lehdissä julkaistussa haastattelussa suojaa Lipposen loanheittoa vastaan:

“Todella ikävää mustamaalausta. Olen kauhean pahoillani Jussi Niinistön puolesta. En ole koskaan kuullut hänen suustaan yhtään rasistista lausuntoa.”

Kansalaisilta eri puolilta Suomea olen saanut kaiken aikaa vastaanottaa tukipostia ja -soittoja. Kuin myös kansanedustajakollegoilta, esimerkiksi Pertti Virtaselta. Facebook-sivuni saivat runsaasti kommentteja. Kiitos kaikille.

Olen pyrkinyt julkisessa työssäni toimimaan asialinjalla Suomen ja suomalaisten parhaaksi, en häpeäksi. En ole politiikassa mukana omaa etua ajaakseni. Olen puolustanut kansanvaltaa. En usko rotuoppeihin. En ole rasisti, enkä halveksi demokratiaa. Olen maailmankatsomukseltani isänmaallinen, en äärioikeistolainen. Näin esittelen itseni kotisivuillani:

“Jokainen ihminen ja jokainen elämä on arvokas. Kukaan ei ole syntynyt tänne turhaan, vaan kaikkia tarvitaan. Oikeudenmukaisuus, kansanvaltaisuus ja heikoimmista huolehtiminen rakentavat kansakokonaisuutta.”

Oikeisto-vasemmisto -jaottelu on osin aikansa elänyt, mutta silti voinee huoletta sanoa, että Paavo Lipponen on poliittisesti minua - ja Perussuomalaisia yleensä - huomattavasti enemmän oikealla.

Teot puhuvat. Pääministerikaudellaan Lipponen oli suorastaan pelottavan oikealla talouspoliittisesti. Kansallinen itsemääräämisoikeus ei kuulunut hänen prioriteetteihinsa: EU:n ytimiin piti päästä hinnalla millä hyvänsä. Pakkoruotsin ylläpito on Lipposelle iso asia, ja ansioistaan uuden kielilain junttaamisesta hän vastaanotti RKP:n myöntämän pronssisen A.O. Freudenthal -mitalin vuonna 2007. Freudenthal oli rotuoppeja ajava rasisti, joka piti suomenkielisiä ali-ihmisinä.

Loanheitolla ei kuitenkaan Suomessa vaaleja voiteta. Lipposen kannatus on selvässä laskussa. Hänellä ei näytä olevan mahdollisuuksia toiselle kierrokselle. Suomen kansa ei selvästikään halua Paavo Lipposen kaltaista ihmistä Suomen tasavallan presidentiksi.

_____________________________________________

Helsingin Sanomat: Lipposen ja Jussi Niinistön kiistely jatkuu

Sdp:n presidenttiehdokas Paavo Lipponen jatkaa perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Niinistön moittimista parlamentarismin halveksunnasta. Lipponen tarkensi näkemyksiään Niinistöstä Facebookissa lauantaina.

"Kansanedustaja Jussi Niinistö on ilmoittanut poistavansa varmistimen, kun kuulee sanan 'parlamentarismi'. Puheessaan eduskunnassa 12.9.2011 J. Niinistö piti parlamentarismin vahvistamista 'kansanvallan heikentämisenä'. Parlamentarismi on hänen mielestään 'puoluejohtajien valtaa'. Niinistö unohtaa, että Suomen hallitusmuodon perustaksi tuli vuonna 1919 eduskuntakeskeinen, parlamentaarinen järjestelmä.

Silloin hylättiin presidenttivaltainen vaihtoehdo, jota oikeisto ajoi. Sellainen tuli Baltian ja Itä-Euroopan maihin, mikä antoi äärioikeistolle vallan presidentin suojassa", Lipponen kirjoittaa.

"Parlamentarismin halveksiminen on suomalaisen demokratian halveksimista. Puolueiden halveksiminen - Perussuomalaiset eivät varmaankaan siis ole puolue -on demokratian halveksimista. J. Niinistön edustamaa suuntausta pitää tiukasti vastustaa, se on maallemme vaarallinen ja veisi Suomen kauaksi muista pohjoismaista", Lipponen kirjoitti tiedotteessaan.

Kiista alkoi, kun Lipponen syytti torstaina Ylen vaalitentissä Jussi Niinistöä äärioikeistolaiseksi ja arvioi tämän "julkisesti halveksivan demokratiaa".

Jussi Niinistö kummasteli eilen Helsingin Sanomien haastattelussa Lipposen leimakirvestä, ja jatkoi ihmettelyä tänään blogissaan.

Niinistö kirjoitti blogissaan pyrkivänsä julkisessa työssään toimimaan asialinjalla Suomen ja suomalaisten parhaaksi, ei häpeäksi.

"En ole politiikassa mukana omaa etua ajaakseni. Olen puolustanut kansanvaltaa. En usko rotuoppeihin. En ole rasisti, enkä halveksi demokratiaa. Olen maailmankatsomukseltani isänmaallinen, en äärioikeistolainen", Niinistö kirjoittaa.

"Oikeisto-vasemmisto -jaottelu on osin aikansa elänyt, mutta silti voinee huoletta sanoa, että Paavo Lipponen on poliittisesti minua - ja perussuomalaisia yleensä - huomattavasti enemmän oikealla", Niinistö kirjoitti.


__________________________________________

Verkkouutiset: "Rasismista tulossa samanlainen lyömäase kuin neuvostovastaisuudesta"

Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö tyrmää SDP:n presidenttiehdokas Paavo Lipposen väitteet, joiden mukaan Niinistö halveksisi demokratiaa.

Ehdokas Paavo Lipponen väitti Ylen vaaliväittelyssä viime torstaina ja lauantain Ilta-Sanomissa, että Jussi Niinistö halveksuu demokratiaa.

- Keskustelua kuunnellessa tuli mieleen, että ollaanko Suomessa rakentamassa rasismikortista samanlaista lyömäasetta kuin neuvostovastaisuudesta 1970-1980-luvuilla? Tätä minulle viestitti myös muuan aikakauteen perehtynyt tutkija, kirjoittaa Jussi Niinistö lauantaisessa blogissaan.

Lipponen sanoi Ylen vaaliväittelyssä, että "minusta perussuomalaiset ei ole mikään äärioikeistolainen puolue, mutta siellä on selkeästi äärioikeistolaisia, kuten Halla-aho ja Niinistö, jotka julkisesti halveksivat demokratiaa. (- -) Rasismia, kaikkea tällaista vähemmistön syrjintää ja ja puhumattakaan demokratian halveksunnasta niin tähän on pantava vastaliike (- -). Toimenpiteet näitä poliitikkoja vastaan ovat täysin mitättömiä. Ja tästä koituu myös häpeä Suomelle, näinhän se on."

Jussi Niinistö kirjoittaa yllättyneensä Lipposen leimakirveen heiluttelusta.

- Olen pyrkinyt julkisessa työssäni toimimaan asialinjalla Suomen ja suomalaisten parhaaksi, en häpeäksi. En ole politiikassa mukana omaa etua ajaakseni. Olen puolustanut kansanvaltaa. En usko rotuoppeihin. En ole rasisti, enkä halveksi demokratiaa. Olen maailmankatsomukseltani isänmaallinen, en äärioikeistolainen, hän sanoo.

Jussi Niinistön mukaan "voinee huoletta sanoa, että Paavo Lipponen on poliittisesti minua - ja perussuomalaisia yleensä - huomattavasti enemmän oikealla".

- Pääministerikaudellaan Lipponen oli suorastaan pelottavan oikealla talouspoliittisesti. Kansallinen itsemääräämisoikeus ei kuulunut hänen prioriteetteihinsa: EU:n ytimiin piti päästä hinnalla millä hyvänsä. Pakkoruotsin ylläpito on Lipposelle iso asia, ja ansioistaan uuden kielilain junttaamisesta hän vastaanotti RKP:n myöntämän pronssisen A.O. Freudenthal -mitalin vuonna 2007. Freudenthal oli rotuoppeja ajava rasisti, joka piti suomenkielisiä ali-ihmisinä, Jussi Niinistö kirjoittaa.

- Loanheitolla ei kuitenkaan Suomessa vaaleja voiteta. Lipposen kannatus on selvässä laskussa. Hänellä ei näytä olevan mahdollisuuksia toiselle kierrokselle. Suomen kansa ei selvästikään halua Paavo Lipposen kaltaista ihmistä Suomen tasavallan presidentiksi, toteaa Jussi Niinistö.

Lipponen muistuttaa varmistimen poistamisesta

Paavo Lipponen puolestaan muistutti lauantaina Facebook-sivuillaan, että Jussi Niinistö sanoi puheessaan eduskunnassa viime syyskuussa poistavansa varmistimen, kun kuulee sanan "parlamentarismi".

Lipponen toteaa, että Jussi Niinistö piti parlamentarismin vahvistamista "kansanvallan heikentämisenä". Parlamentarismi on hänen mielestään "puoluejohtajien valtaa".

- Parlamentarismin halveksiminen on suomalaisen demokratian halveksimista. Puolueiden halveksiminen - Perussuomalaiset eivät varmaankaan siis ole puolue - on demokratian halveksimista. J. Niinistön edustamaa suuntausta pitää tiukasti vastustaa, se on maallemme vaarallinen ja veisi Suomen kauaksi muista pohjoismaista, Lipponen kirjoittaa.


___________________________________________

YLE Uutiset: Lipposen ja Jussi Niinistön demokratiasota kuumenee

(1. versio)

SDP:n presidenttiehdokkaan Paavo Lipposen ja perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Niinistön välinen kiistely kiihtyy entisestään. Ylen torstaisesta vaalitentistä alkanut sananvaihto koveni lauantaina, kun molemmat sättivät toisiaan omissa blogikirjoituksissaan.

Kiista sai alkunsa TV1:n vaalitentistä, jossa Lipponen luonnehti perussuomalaisten kansanedustajia Jussi Halla-ahoa ja Jussi Niinistöä "äärioikeistolaisiksi, jotka halveksivat julkisesti demokratiaa". Jo itse tentissä perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini suivaantui Lipposelle, ja nyt sanailu on edennyt molemminpuolisten myllykirjeiden vaihtoon.

Niinistö on otsikoinut bloginsa "Lipposen leimakirves". Siinä hän kiistää olevansa demokratian vastainen ja sanoo aina puolustaneensa kansanvaltaa.

- En ole rasisti enkä halveksi demokratiaa. Olen isänmaallinen, mutta en äärioikeistolainen, Niinistö kirjoittaa.

Eduskunnan puolustusvaliokuntaa johtava Niinistö puolestaan moittii Lipposta tämän pääministeriaikojen "pelottavan oikeistolaisesta talouspolitiikasta". Samalla hän muistuttaa Lipposen kannatuksen olevan selvässä laskussa.

- Suomen kansa ei selvästikään halua Lipposen kaltaista ihmistä presidentiksi, Niinistö päättelee.

Lipposen vastaisku

Lipponen ei kuitenkaan anna arvostelussaan periksi. SDP:n veteraanipoliitikko muistuttaa Jussi Niinistön puheesta eduskunnassa viime syksynä. Tuolloin Niinistö sanoi, että "poistaa varmistimen, kun kuulee sanan demokratia". Lipposen mukaan Niinistö pitää parlamentarismia kansanvallan heikentämisenä.

Samalla Lipponen haluaa antaa Niinistölle oppitunnin Suomen tasavallan synnyn vaiheista.

- J. Niinistö unohtaa, että Suomen hallitusmuodon perustaksi tuli vuonna 1919 eduskuntakeskeinen parlamentaarinen järjestelmä, Lipponen muistuttaa.

Lipposen mukaan parlamentarismin vaihtoehtona olisi ollut oikeiston ajama presidenttivaltainen malli, joka olisi antanut vallan äärioikeistolle presidentin suojissa. Lipponen kummastelee, miksi Niinistö halveksuu puolueita ja kysyy, eikö perussuomalaiset ole puolue.

- J. Niinistön edustamaa suuntausta pitää tiukasti vastustaa. Se on maallemme vaarallinen ja veisi Suomen kauaksi muista pohjoismaista, Lipponen päättää.

-----

(2. versio)

SDP:n presidenttiehdokkaan Paavo Lipposen ja perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Niinistön välinen kiistely kiihtyy entisestään. Ylen torstaisesta vaalitentistä alkanut sananvaihto koveni lauantaina, kun molemmat sättivät toisiaan omissa blogikirjoituksissaan.

Kiista sai alkunsa TV1:n vaalitentistä, jossa Lipponen luonnehti perussuomalaisten kansanedustajia Jussi Halla-ahoa ja Jussi Niinistöä "äärioikeistolaisiksi, jotka halveksivat julkisesti demokratiaa". Jo itse tentissä perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini suivaantui Lipposelle, ja nyt sanailu on edennyt molemminpuolisten myllykirjeiden vaihtoon.

Niinistö on otsikoinut bloginsa "Lipposen leimakirves". Siinä hän kiistää olevansa demokratian vastainen ja sanoo aina puolustaneensa kansanvaltaa.

- En ole rasisti enkä halveksi demokratiaa. Olen isänmaallinen, mutta en äärioikeistolainen, Niinistö kirjoittaa.

Eduskunnan puolustusvaliokuntaa johtava Niinistö puolestaan moittii Lipposta tämän pääministeriaikojen "pelottavan oikeistolaisesta talouspolitiikasta". Samalla hän muistuttaa Lipposen kannatuksen olevan selvässä laskussa.

- Suomen kansa ei selvästikään halua Lipposen kaltaista ihmistä presidentiksi, Niinistö päättelee.

Lipposen vastaisku

Lipponen ei kuitenkaan anna arvostelussaan periksi. SDP:n veteraanipoliitikko muistuttaa Jussi Niinistön puheesta eduskunnassa viime syksynä. Tuolloin Niinistö sanoi, että "poistaa varmistimen, kun kuulee sanan parlamentarismi". Lipposen mukaan Niinistö pitää parlamentarismia kansanvallan heikentämisenä.

Samalla Lipponen haluaa antaa Niinistölle oppitunnin Suomen tasavallan synnyn vaiheista.

- J. Niinistö unohtaa, että Suomen hallitusmuodon perustaksi tuli vuonna 1919 eduskuntakeskeinen parlamentaarinen järjestelmä, Lipponen muistuttaa.

Lipposen mukaan parlamentarismin vaihtoehtona olisi ollut oikeiston ajama presidenttivaltainen malli, joka olisi antanut vallan äärioikeistolle presidentin suojissa. Lipponen kummastelee, miksi Niinistö halveksuu puolueita ja kysyy, eikö perussuomalaiset ole puolue.

- J. Niinistön edustamaa suuntausta pitää tiukasti vastustaa. Se on maallemme vaarallinen ja veisi Suomen kauaksi muista pohjoismaista, Lipponen päättää.

_____________________________________________________

Jussi Niinistö: Avoin kysymys Paavo Lipposelle (blogi) 20.1.2012

Ylen Suuren vaalikeskustelun merkittävin uutinen oli presidentti Mauno Koiviston kannanotto. Koivisto vei keskustelun suoraan presidentinvaalin ydintematiikkaan: ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, tasavallan presidentin yhteistoimintaan hallituksen kanssa ja presidentin valtaoikeuksiin. Hänen mielestään valtaoikeuksia on karsittu liikaa.

“Olin presidenttikauteni alussa merkittävä aloitteen tekijä silloisia presidentin valtaoikeuksia karsittaessa. Nyt omaatuntoani on alkanut kolkuttaa”, kertoi presidentti Koivisto.

Koivisto kantoi huolta muun muassa siitä, ovatko tasavallan presidentin valtuudet riittävät, kun hän käy keskusteluja muiden maiden ulkopoliittisen johdon kanssa. Hän pohti myös presidentin roolia hallitusta muodostettaessa.

“Tunsin piston sydämessäni, kun vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen saatoin todeta, että presidentti oli pelkkä sivustakatsoja tilanteessa, jossa hallitusneuvottelut pitkittyivät ja mutkistuivat”, lausui Koivisto.

Erittäin aiheellisia, pohdittuja huomioita. Tasavallan presidentin valtaoikeuksiin kiinnitin minäkin puheessani huomiota viime syyskuussa, kun eduskunnassa käytiin perustuslain muutoksesta keskustelua. Sanoin, että “puoluepolitiikan ulkopuolella oleva vahva tasavallan presidentti on kansakunnalle arvokas voimavara, kokoava tekijä” ja painotin, että presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla toisin kuin pääministeri.

“Suomalaista monipuolueparlamentarismia ei yleisesti ottaen voi verrata eurooppalaiseen parlamentarismiin, jossa jo vaalijärjestelmissä useimmiten pyritään kaksipuoluejärjestelmään. Meidän olisi oltava ylpeitä omasta historian saatossa muotoutuneesta järjestelmästämme ja meidän tulisi arvostaa sitä, eikä alituiseen näperrellä muutoksia perustuslakiimme”, sanoin minä.

Olin siis sitä mieltä, että järjestelmämme on toiminut pääsääntöisesti hyvin, mutta että ehdotetut muutokset perustuslakiin voivat muuttaa tilanteen. Myönnän, että ajattelin asiaa nimenomaan kansanvallan enkä puoluejohtajien kabinettivallan kannalta.

Poliittista taitamattomuuttani menin puheessani lausumaan myös seuraavaa: “Nykyään kun kuulenkin sanan parlamentarismi, niin sanotusti poistan varmistimen. Epäilykset heräävät.” Se oli vertaus, vanha tuttu sellainen, mutta jota poliittiset vastustajat ovat voineet käyttää asiayhteydestään irrotettuna lyömäaseena minua ja Perussuomalaisia vastaan.

Olisin voinut ilmaista itseni toisellakin tavalla itse asian tullessa selväksi: hallituksen esityksen perustelut perustuslain muuttamiseksi olivat niin yltä päältä kuorrutetut jargonilla, että se hautasi Koivistonkin esille nostamat ongelmat alleen. Ja sanottakoon se tässäkin: en halveksi parlamentarismia, mutta tietty tasapaino valtioelinten kesken on syytä olla, muuten tulee ongelmia kansanvallalle.

Mutta kantani meni perille ainakin SDP:n presidenttiehdokkaalle Paavo Lipposelle. Tämä “Vara-Manu” rökitti minua televisioidussa vaalitentissä 12. tammikuuta sillä, että kannatan tasavallan presidentin valtaoikeuksia. Vastustan siis Lipposen mielestä demokratiaa ollessani sitä mieltä, että suoralla kansanvaalilla valitulla tasavallan presidentillä tulee myös olla valtaoikeuksia.

Lipposen pari päivää myöhemmin sepittämät perustelut kannalleen olivat nurinkuriset niin Suomen kuin Baltian maiden valtiollisen historian esimerkkien osalta, mutta väliäkös sillä kun kerran pääsee herjaamaan kilpailevan presidenttiehdokkaan vaalipäällikköä äärioikeistolaiseksi demokratian vastustajaksi.

Reipas herja pelastaa päivän, kertoo Lipponen tämän päivän Iltalehdessäkin. Ja niin kuin yleensäkin, ikävä kyllä, koulumaailman tavoin pienemmät kiusaajat ottavat mallia isosta.

Mutta Lipponenpa ei vaalikuumeessaan osannut ottaa huomioon oikean Manun, presidentti Mauno Koiviston, punnittua ulostuloa Suuressa vaalikeskustelussa tasavallan presidentin valtaoikeuksista. Olen Perussuomalaisten puolueen tavoin samalla linjalla Koiviston kanssa. Siksi esitänkin ehdokas Paavo Lipposelle avoimen kysymyksen:

Mitä mieltä olette presidentti Mauno Koiviston kannanotosta koskien tasavallan presidentin valtaoikeuksia? Onko sekin mielestänne demokratian vastaista vihapuhetta?

Tokkopa Lippos-Paavo kysymykseeni vastaa, mutta Suomen kansa antaa oman vastauksensa ensi sunnuntaina vapaissa vaaleissa.