Länsiväylä: Maahanmuuttajahoitajien koulutus juuttui rahapulaan 28.1.2012
Espoon työ- ja elinkeinotoimiston listoilla on työnhakijana noin 40 hoitoalan koulutuksen kotimaassaan saanutta maahanmuuttajaa.
Samaan aikaan avoinna on noin tuhat hoito- ja sosiaalialan työpaikkaa.
Kroonisen hoitajapulan helpottamiseen maahanmuuttajia ei voi käyttää, koska pätevöittämiskoulutus Suomen työmarkkinoille puuttuu.
– Olemme yli vuoden yrittäneet saada järjestettyä näille ihmisille koulutusta. Toistaiseksi mitään ei ole tapahtunut, tuskailee Espoon kaupungin maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto.
Kaupungilla ja paikallisella työ-ja elinkeinotoimistolla on sama näkemys koulutuksen tarpeellisuudesta.
– Koulutus tulisi todella tarpeeseen, vahvistaa te-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen.
Ely-keskuksessa asian käsittely on edennyt etanavauhtia. Ensimmäinen neuvottelu koulutuksesta on luvassa vasta helmikuussa.
– Ely-keskus voisi olla hieman ketterämpi, Haapalehto heittää.
Hallitusohjelmassa maahanmuuttajien työttömyyden puolittaminen on nostettu yhdeksi painopisteeksi.
– Ja hoitoalalla pula työvoimasta on pahin, Haapalehto muistuttaa.
Uudenmaan ely-keskuksen ryhmäpäällikkö Olli Petramo huomauttaa, että maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen tarkoitettu raha käytetään kielikoulutukseen.
Uudellamaalla tähän on varattu 15 miljoonaa euroa eli kolmannes kaikista koulutusrahoista.
– Ministeriön linjaus on minusta sikäli väärä, että osan kielikoulutusta voisi järjestää ammattiin valmentavan koulutuksen yhteydessä, Petramo myöntää.
Työvoimahallinto voi järjestää täsmäkoulutusta yhteishankintana työnantajan kanssa. Kustannuksista valtio maksaa 70 prosenttia ja työnantaja loput.
– Yhteishankinnalla sitä ketteryyttäkin voi löytyä.
Tosin lähes kaikkien tälle vuodelle varattujen koulutusrahojen käytöstä on jo sovittu.