MTV3: Poliisi sekoitti somalit - ajokortin ja työn menetti syytön

MTV3: Poliisi sekoitti somalit - ajokortin ja työn menetti syytön 25.1.2012

Kesäkuussa 2010 poliisi kiinnitti huomiota Helsingin keskustassa holtittomasti ajaneeseen autoon. Auto pysäytettiin ja kuljettaja vietiin poliisiasemalle. Hänen puhallusarvonsa vastasi törkeää rattijuopumusta.

Mies kertoi poliisille nimensä ja osoitteensa. Poliisi uskoi, mitä mies itsestään kertoi. Lisäksi poliisit katsoivat rekisteristään valokuvaa, joka löytyi miehen kertomalla nimellä. Poliisien mielestä kuva muistutti auton ajajaa.

Tässä tapahtui oikeusoppineen mielestä ensimmäinen virhe. Rattijuopumuksesta epäillyn henkilöllisyys olisi pitänyt tarkistaa muutoinkin kuin hänen kertomastaan tai vuosia vanhasta valokuvasta. Häneltä olisi esimerkiksi voinut ottaa sormenjäljet.

– Kyseessä oli tilanne, jossa kiinniotetulla ei ollut henkilöllisyystodistusta ja hän oli ulkomaalainen. Olisi ollut perusteltua aihetta epäillä, ettei henkilö olekaan se, joksi hän itsensä ilmaisee. Vanhoista valokuvista ylipäätään ihmisten tunnistaminen on aika epävarmaa, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

Mies ei antanut poliisille oikeita henkilötietoja, vaan jonkun toisen henkilötiedot. Tämä toinen oli Ahmed, helsinkiläinen kuuden lapsen isä. Ahmed on ammatiltaan autonkuljettaja, ja kun poliisi otti häneltä ajokortin, Ahmed menetti työnsä.

"Rodulle ominaiset piirteet" vaikeuttivat tunnistamista

Poliisi tunnusti, että Ahmed ei ollutkaan se henkilö, joka autoa päihtyneenä kuljetti. Ahmed kertoi poliisille, että hänen henkilötietojaan on aiemminkin käyttänyt väärin toinen somalimies. Kun poliisit näkivät tämän toisen somalimiehen kuvan, he totesivat, että hän olikin ajanut autoa päihtyneenä.

Tässä tapahtui oikeusoppineen mielestä toinen paha virhe. Kun rattijuopon kiinni ottaneita poliiseja kuulusteltiin, olisi heille pitänyt näyttää muitakin kuvia kuin kahden somalimiehen valokuvat.

– Lain mukaan tunnistaminen pitää suorittaa joko ryhmätunnistamisena tai siten, että on vähintään viisi vertailuhenkilöä, jotka muistuttavat mahdollisimman paljon epäiltyä. Tai siten, että on vähintään viisi, mieluummin paljon suurempi joukko valokuvia. Näistä kysytään, onko siellä kenties jotain tutun näköistä henkilöä. Tunnistamisessa ei ole menetelty pakkokeinolain mukaisesti, professori Tolvanen sanoo.

Asia eteni käräjäoikeuteen. Ahmedin henkilötietoja aiemmin väärin käyttänyt mies joutui syytteeseen muun muassa väärän henkilötiedon antamisesta ja törkeästä rattijuopumuksesta. Käräjäoikeus hylkäsi syytteet siksi, ettei käräjäoikeus voinut tietää, ajoiko tämäkään mies autoa humalassa kesäkuussa 2010.

Käräjäoikeuden perustelussa todetaan: "Koska toista rotua olevan henkilön tunnistaminen pelkästään kuvien perusteella on vaikeaa huomion kiinnittyessä tunnistettavien henkilöiden rodulle ominaisiin piirteisiin ja kun tunnistaminen on tehty vasta kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun todistajat ovat nähneet autoa kuljettaneen henkilön, käräjäoikeus katsoo (...), että jää järkevä epäilys siitä, että autoa on mahdollisesti kuljettanut joku muu henkilö kuin vastaaja".

Poliisilla ei "perustetta epäillä"

Ahmed haki Helsingin poliisilaitokselta korvauksia sillä perusteella, että hän oli joutunut työttömäksi poliisin tekemän virheen vuoksi. Poliisi ei kuitenkaan korvannut vahingosta mitään, sillä se katsoi, "ettei poliisipartiolla pysäytystilanteessa ja kuljettajalta henkilötietoja kyseltäessä ole ollut perusteita epäillä kuljettajan antamien tietojen oikeellisuutta".

Poliisin mukaan vahingonkorvausta pitäisi hakea henkilöltä, joka tilanteessa antoi väärät henkilötiedot. Tämä on vaikeaa siksi, että nimenomaan tämän henkilön henkilöllisyys jäi poliisilta varmentamatta.

Oikea rattijuoppo jäi siis kokonaan tuomitsematta. Ajokorttinsa väärin perustein menettänyt ei saanut työnsä menettämisestä mitään korvausta.

Tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu. Kun Ahmed sai ajokorttinsa takaisin, työnantaja otti hänet heti takaisin töihin.